Yksi peli, kaksi näkökulmaa: Destiny omien pelikuvien kautta

Pelejä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Kulttuurillisesta, seksistisestä ja ties mistä. Tai ihan mistä vain. Entäpä peliarvostelullisesta? Peliarvostelujen kuvitus on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen pysyvä ongelma, johon ei ole aina helppoja ratkaisukeinoja. Onneksi nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Yksi perinteisistä on tämä: Kuvakaappaukset ja promokuvat, nuo pelitoimittajan ainainen ilonlähde.

Millä kuvitat jutun? Saatko pelistä omia kuvia? Jos et, kenen kuvia käytät? Julkaisijan pressikuvia? Onnea. Jotkut pelitalot tarjoavat peleistään enemmän ja parempia kuvia, toiset nihkeämmin, yhdet kerrassaan äärimmäisen photoshopattuja ja tyyliteltyjä. Jep, konsolipelithän ne tosiaan pyörivät aina 9600-resoluutiolla, varmasti on aito kuva. Joskus ihan säälittää konsolisotureiden puolesta, kun nämä vaahtoavat konsolisankareidensa puolesta nettikokoon kutistetuilla pelikuvillaan, joiden alkuperäisversiot ovat itse asiassa monikymmenmegaisia renderöintejä.

Ja tästä pääsemmekin Destinyyn.

Miltä Destiny näyttäisi eri tavoin kuvitettuna? Domen arvostelun galleria on täytetty aidoilla kuvakaappauksilla pelin PS4-versiosta. Mutta miltä pelin kahden eri ääripään kuvat oikein näyttävät, omat kuvat vs. julkaisijan promokuvat?

Verrataanpa! Tässä alla lainaus arvostelusta, joka on kuvitettu aidoilla PS4:ltä kaapatuilla pelikuvilla.

Destinyn MMO-henkisyys näkyy pääasiassa parin jutun kautta. Ensinnäkin maailma on MMO-mallia: siellä juoksee muita pelaajia (joita ei voi ampua) ja tapetut viholliset spawnaavat takaisin hetken huilailtuaan.

Viholliset myös pudottelevat vähän väliä loottia. Tämä olisi normaalisti tosi hieno juttu, sillä puhdas loottihimohan minua Borderlandsin ja Diablo III:nkin läpi kantoi. Valitettavasti Destinyssä se puoli vain on aika torso.

Lähdetään liikkeelle aseista, joita on todella vähän. Aseet jakautuvat pää- ja erikoisaseisiin, sekä raskaisiin aseisiin. Pääaseita on neljää tyyppiä, erikoisaseita kolmea ja raskaita aseita kahta. Ikävämmin kaikki ovat perinteistä räiskintäkamaa: löytyy rynkkyä, konepistoolia, pulttilukkoa, tarkkuuskivääriä, haulikkoa ja sinkoa.

Tämän vielä kestäisi, jos aseet eroaisivat merkittävästi toisistaan. En nyt välttämättä odota Borderlands-tyylistä ”tämän pistoolin ammukset räjähtävät kuin kranaatit” –hulluutta, sillä kyseessä on MMO, mutta erot ovat nyt masentavan pieniä. Merkittävin ja tärkein on se, paljonko ase tekee vahinkoa. Useimmiten enemmän vahinkoa tekevä ase on parempi, sillä hirviöt muuttuvat tasojen noustessa kovemmiksi ja vaativat näin kuollakseen enemmän vahinkoa.

Aseilla on usein myös toissijaisia muuttujia, mutta ne ovat aika kepeitä. Tämä rynkky pudottaa kranaatin jäähtymisaikaa pikkuisen kun sillä tappaa, tähän haulikkoon taas löytyy tavallista enemmän kuteja.

Sama linja jatkuu myös panssareissa. Päähän, rintaan, käsiin ja jalkoihin on omat panssarinsa, joiden pääasiallinen tarkoitus on vain suojata vahingolta. Tasojen karttuessa mukaan tulee yhtä kolmesta ominaisuudesta, jotka laskevat tavallista kovemman meleehyökkäyksen, kranaatinheiton tai erikoishyökkäyksen jäähtymisaikaa. Ja siinä se suunnilleen sitten olikin.

Missä on luovuus? Mitä tapahtui Bungien ennakkopuheille, joiden mukaan ”näet pelimaailmassa kaverisi Villen ja sitten kyselet, mistä tämä sai sen sikasiistin aseensa”. Ketään ei nimittäin taatusti kiinnosta tippaakaan kysellä Villen pyssystä: varusteissa on olemattoman vähän eroja ja ne ovat ihan pirun tylsiä.

Mukana on myös pari amatööritason MMO-töppiä, kuten vaikka se, että pelaajan saavutettua 20. tason kaikki ylläkuvattu muuttuu toissijaiseksi. Virallisesti pelin level cap on 20, mikä ei ole kuitenkaan totta: hahmot pääsevät paljon korkeammallekin, mutta 20. tasosta lähtien eivät enää vihollisia tappamalla, vaan keräämällä panssareita, joissa on valo-ominaisuutta. Kun valoa on tarpeeksi, tehokas kokemustaso nousee. Mutta vain, kun panssarit ovat päällä. Jos vaihtaa valoa antaneen panssarinsa sellaiseen, minkä valomäärä ei enää riitä, taso laskee.

Ja niinpä endgamessa ollaan sitten tilanteessa, missä panssarien ulkonäkö tai kivoimmatkaan toissijaiset jutut eivät enää ratkaise. Onko varusteessa enemmän valoa? Tarvitsetko sitä päästäksesi instansseihin tai raideille? Sitten käytät sitä, eikä muulla ole väliä.

Ongelmaa pahentaa se, että viholliset droppailevat loottia todella harvakseen. Pääasiallinen tapa hankkia kovempia varusteita olisi grindata vanhojen tehtävien hardcore-versioita tai instansseja kerätäkseen jotain pelin noin miljoonasta erilaisesta valuutasta.

Jos kaikki yllä kuvattu saa pään pyörimään ja olon sekavaksi, niin se tekee pelaajallekin. Juuri mitään ei nimittäin selitetä ja kokonaisuuden hahmottaminen jää vähän harmillisen haastavaksi puuhaksi.

Tsekkaa sen jälkeen ihan sama juttu mutta julkaisijan lehdistökuvilla: Yksi peli, kaksi näkökulmaa: Destiny lehdistökuvien kautta

Mitä tykkäät erosta?

Lue myös Destinyn varsinainen arvostelu: Destiny (PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One)