Arvostelu Crysis päivitettiin PlayStation 4:lle huonolla menestyksellä – ”Turha ja buginen peli, miksi kukaan tuhlaisi tähän aikaansa?”
13-vuotias Crysis herätettiin henkiin remasteroituna versiona, joka saapui PC:n ohella myös konsoleille. Ainakin PlayStation 4 -versio on monin tavoin buginen ja turhauttava, eikä peli muutenkaan tunnu enää pelaamisen arvoiselta.
Julkaisupäivä: 18.9.2020
Studio: Crytek
Julkaisija: Crytek
Saatavilla: PC, Xbox One, Nintendo Switch, PlayStation 4 (testattu)
Pelaajia: 1
Ikäraja: 16
Peliä pelattu arvostelua varten: 3 tuntia
Crytekin vuonna 2007 ilmestynyt hittiräiskintä Crysis tunnetaan käytännössä yhdestä asiasta: ajalleen näyttävistä grafiikoista. Peli sai todellisen tehosyöpön maineen ja synnytti jopa ”But can it run Crysis?” -meemin.
Pelialalla on kuitenkin vierähtänyt 13 vuotta, ja nyt kun Crytek sai päähänsä remasteroida pelin, se tuntuu tavattoman vanhentuneelta, ainakin konsoleilla. Crysis Remastered tarjoaa PC:llä useita visuaalisia herkkuja 8K-tekstuureista lähtien, mutta PlayStation 4:llä peli on heikossa hapessa.
Millä tahansa grafiikka-asetuksilla pelattuna tekstuurit bugailevat ja välkkyvät, pelikuva sumentuu toistuvasti ja ohjauskin tökkii aika ajoin. Erityisen kurjaa on, että itse ammuskelu tuntuu epätarkalta sähläämiseltä, mikä on räiskintäpelille melkoinen häpeä.
Huomattavaa on, että ainakin teoriassa Crysis tuo myös PS4:lle ja Xbox Onelle säteenjäljityksen (ray tracing), jota pidetään tulevan sukupolven uutena aluevaltauksena. Tästäkään uudesta ominaisuudesta (joka on vaihtoehtoinen moodi kahden muun joukossa) en voi sanoa muuta kuin että asetus näytti hajottavan PS4-käännöksen grafiikat entistä pahemmin.
Crysisin remasteroinnilta ei siis todellakaan kannata odottaa mitään visuaalista ilotulitusta. Pelin voi ainakin julkaisupäivänä sanoa vain hädin tuskin toimivan.
Kun visuaalista ilotulitusta ei ole tarjolla, jää jäljelle vain Crysisin tarina ja pelikokemus. Ja sillä ei paljon juhlita.
Crysisia kritisoitiin jo aikanaan ulkoasun korostamisesta sisällön kustannuksella, eikä peli näiltä osin ole todellakaan kestänyt aikaa. Köykäisessä tarinassa ohjastetaan USA:n sotilasta, joka lähtee nanopukuisen iskuryhmän kanssa evakuoimaan tutkijoita Pohjois-Korean hallussaan pitämältä saarelta. Tutkijat ovat kuitenkin herättäneet muinaisia avaruusolioita, joita vastaan pelissä sitten räiskitään korealaisten ohella.
Kerronta on todella laimeaa, eikä tarina nappaa millään mukaansa. Muutakaan erottuvaa Crysisista ei nouse esiin, vaan kokonaisuus tuntuu hirvittävän geneeriseltä. Pelilliset ominaisuudet, kuten laajahkot pelialueet ja vapaus etenemisessä, saattoivat olla aikanaan vaikuttavia, mutta nykypelien rinnalla Crysis tuntuu jo rajalliselta ja turhan simppeliltä. Toivoton tekoäly ja kehnot hiiviskelymekaniikat lähinnä raivostuttavat.
Huomattavaa on myös, että Crysis Remastered ei sisällä alkuperäisen julkaisun moninpeliä, vaan pelkän yksinpelikampanjan.
Monet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tarinalliset räikinnät, kuten Halo- ja Gears of War -pelit, ovat vieläkin kelpoja kokemuksia vanhentuneesta tekniikasta ja suunnittelusta huolimatta. Crysis kaipaa kuitenkin kipeästi omaa persoonaa, tarinaa tai edes mieleenpainuvaa visuaalista tyyliä.
Jos Crysisin pariin haluaa palata, kannattaa se todennäköisesti tehdä tehokkaalla PC:llä. En keksi mitään syytä, minkä vuoksi konsolipelaajien kannattaisi tuhlata aikaansa tämän parissa, kun tarjolla on niin paljon parempaakin räiskintää.
CRYSIS REMASTERED (PS4)
”Kaikkea ei tarvitse remasteroida.”