BitFenix Survivor Core
BitFenix lienee monelle vielä melko tuntematon kotelovalmistaja, eikä se ole mikään ihme, sillä yrityksen valikoimista löytyy vasta kaksi kotelomallia. Näistä ensimmäinen on vuosi sitten CES 2011 -tapahtumassa esitelty Colossus, joka sai paljon huomiota erikoisella ulkonäöllään sekä muutamalla mielenkiintoisella ominaisuudellaan. Tämänkertaiseen vertailuun ottaa puolestaan osaa Survivor Core, joka esiteltiin viime syyskuun (2010) lopulla. Survivor Coren veroton suositushinta on noin 66 euroa, eli Suomessa veroineen runsaat 80 euroa. Tarjolla on myös runsaat pari kymppiä kalliimpi Survivor-malli (ilman Core-lisänimeä), josta löytyy lisänä USB 3.0 -liitännät, 200 mm etutuuletin, tuulettimien poiskytkettävissä oleva LED-valaistus, Lockdown-sidontalenkit sekä S2-kaapelilukko.
Survivor Core toimitetaan ruskeassa pahvilaatikossa, jonka pintaa koristaa valmistajan logo, kotelon nimi suurella fontilla sekä mustavalkoisia kuvia itse kotelosta ominaisuuksineen. Laatikon päistä löytyy aukot kantamisen helpottamiseksi. Laatikon sisällä kotelo on suojattuna styroksikehyksillä sekä muovipussilla.
Kotelon ohella pakkauksen mukana toimitetaan metalliset 2,5 tuuman aseman kiinnityskehykset, mustia nippusiteitä, piipperi, kylkipellin lukituskynsi sekä pussillinen mustia ruuveja. Pussin sisällöstä osa on sormin kierrettävää mallia. Käyttöohjetta ainakaan testikappaleen mukana ei toimitettu, joten se on ladattava valmistajan nettisivuilta.
BitFenix Survivor poikkeaa ulkomuodoltaan valtavirrasta, sillä sen muotoja hallitsee ympäri kotelon kiertävä pyöristetty muovipanelointi. Valmistajan mukaan muovikehys suojelee kotelon runkoa kuljetuksen aikana. Kysymys kuitenkin kuuluu, eikö teräs kestäisi paremmin, kuin kova muovi? Muovipaneelien pinnat on käsitelty kumimaisen pehmeällä ”SofTouch”-pinnotteella, joka tekee siitä valmistajan mukaan helposti puhdistettavan ja naarmuja kestävän. Omien kokemustemme perusteella nahkea pinta kerää kuitenkin hanakasti pölyä, on hieman hankala pyyhittävä ja naarmuuntuu maalattua metallipintaa helpommin.
Survivor Coren ulkomitat ovat 230 x 502 x 510 mm (LxKxS) ja nettopaino 9 kg. Kotelon metalliosat ovat kylmävalssattua terästä ja pintapanelointi ABS-muovia. 5,25 tuuman asemapaikkoja on kolme ulkoista ja yksi sisäinen. 3,5 tuuman asemapaikkoja löytyy puolestaan seitsemän kappaletta. Tuuletinpaikkoja on kotelon edessä, katossa ja takapaneelissa. Mukana toimitetaan 200 mm kattotuuletin. Emolevyistä yhteensopivia ovat Mini-ITX-, mATX- ja ATX -koot.
Survivor Coren etupaneeli on varsin yksinkertaisesti muotoiltu ja ensimmäisenä huomiota herättääkin voimakkaasti pyöristetyt ylä- ja alareuna. Etupaneelin yläosan keskelle on sijoitettu kookas BitFenix-logo, joka on valaistu koneen ollessa päällä. Ulkoisia 5,25 tuuman asemapaikkoja on kolme ja niiden alapuolella sijaitsee tuulettimien ilmanottoaukko. Painikkeita tai merkkivaloja etupaneelista ei löydy laisinkaan.
Kotelon katon etureunaan on sijoitettu pieni 45 x 160 mm:n luukku, jonka etureunassa on pieni avaamista helpottava lippa. Luukku liukuu kattopaneelin alle kotelon takaosan suuntaan ja paljastaa altaan valoja, näppäimiä ja liitäntöjä. Sulkiessa luukun pitäisi nousta lopuksi kattopaneelin kanssa samalle tasolle, mutta mekanismi ei tuntunut toimivan kovinkaan sujuvasti. Tähän osasyynä saattoi olla nahkea kumimainen pinnoite.
Vasemmalta oikealle lueteltuna kannen alle on sijoitettu virtapainike, pieni reset-painike, valojen poiskytkemispainike, kaksi USB3.0 -liitäntää, kaksi USB 2.0 -liitäntää, punainen virtavalo, sininen kiintolevyjen aktiivisuusvalo, kuuloke- ja mikrofoniliitäntä sekä e-SATA-liitäntä. Valikoima on siis melko kattava ja sijainti erityisesti kotelon lattiasijoitusta ajatellen hyvä.
Kattopaneelin takaosassa sijaitsee kaksi ilmanvaihtoritilää sekä niiden väliin tasoon upotettu kantokahvamekanismi. Kahva pomppaa ylös tasosta etureunasta painamalla ja on tämän jälkeen nostettavissa ja lukittavissa yläasentoonsa. Idea on hyvä, mutta kahvan toteutuksessa olisi vielä parantamisen varaa, sillä kokoonpano koteloon asennettuna kahva tuntuu kantaessa melko heppoiselta ja sen terävähköt kulmat tuntuvat ikäviltä kädessä.
Survivor Coren kumpikin kylki on täysin umpinaista peltiä. Kylkipaneelin kiinnitys on toteutettu sormiruuveilla, mutta sitä ennen on irrotettava takaosan ylä- ja alareunan muovilisäkkeet.
Kotelon pohjasta löytyy muovisokkeli, joka nostaa peltisen pohjan hieman irti tasosta. Pohjan takaosaan sijoitettu virtalähteen ilmanotto on toteutettu hieman kummallisesti, sillä pohjan potero on lähes umpinainen ja osa muovikehyksestä tulee ilmanottoaukon päälle. Ilmanotto on sentään varustettu suodattimella, joka on irrotettavissa kotelon takapaneelin suunnasta vetämällä.
Takapaneelin kummallisin osa on ylä- ja alareunan kaarevat muovilisäkkeet, jotka valmistajan mukaan suojaavat kotelon runkoa kuljetuksen aikana. Muropaketin toimitukselle jäi kuitenkin epäselväksi kovamuovisten lisäkkeiden kestävyys ja niiden tarjoaman suojan taso. Kummallisinta kuitenkin on, että kylkipaneeleita ei voi irrottaa, ennen kuin omilla ristikantaruuveillaan kiinnitetyt muovilisäkkeet on poistettu edestä. Vaikka kylkipaneeleista löytyy sormiruuvit, tarvitaan muovien irrottamiseen ruuvimeisseliä. Meneekö muotoilu todella näin paljon käytettävyyden edelle?!
Muutoin takapaneelin layout on nykykotelolle hyvin perinteinen. Virtalähteen paikka on alhaalla, keskellä lisäkorttipaikat ja ylhäällä I/O-paneeli sekä tuuletin. Tuuletinpaikan yläpuolella on vielä letku- ja johtoläpiviennit.
Takakylkipaneelin takaa paljastuu mukavasti tilaa virtalähteen kaapeleille – väliseinän ja kylkipaneelin väliin jää lähes kaksi ja puoli senttimetriä. Prosessoricoolerin asennusaukko on tehty erittäin suureksi, joten sen pitäisi olla yhteensopiva useimpien emolevyjen ja prosessoricoolerien kiinnitystapojen kanssa. Johtoläpivientejä ei valitettavasti löydy katonrajasta emolevyn yläpuolelta.
Kotelon pohjalla takakylkipaneelin takana on erikoinen riviliitin, joka muistuttaa emolevyn IDE-liitäntää. Selitys mystiselle liittimelle löytyy kotelon asennusohjeista, sillä kyseessä on kotelon valojenhallintasysteemin keskitin. Valojen sammutuspainikkeen liitin kytketään liittimen takimmaiseen pinnipariin ja hallittavat valot seuraaviin pinnipareihin. Survivor Coren tapauksessa poiskytkettävissä on ainoastaan etupaneelin logo, mutta valmistajan mallistosta löytyy myös LED-tuulettimia, joiden valaistus on kytkettävissä pois päältä. Valojen poiskytkemismahdollisuus on hyvä ominaisuus, mutta epämääräisen riviliittimen voisi sijoittaa parempaan paikkaan ja sen viereen voisi liimata erimerkiksi pinnijärjestyksestä kertovan ohjetarran.
Kotelon sisäpinnat ovat rungon ulkopuolisten osien tapaan maalattu mattamustaksi. Tämä luo kotelosta mukavan yhtenäisen vaikutelman. Komponenttiasettelu on hyvin tyypillinen – asemapaikat edessä, virtalähde pohjalla takana. Tilaa ei ole liiemmälti hukattavaksi, sillä etäisyys lisäkorttipaikoista kiintolevykehikolle on noin 29 cm (kiintolevykelkka irrotettuna 42 cm) ja prosessoricoolerille jää korkeussuunnassa tilaa maksimissaan noin 17 cm. Survivor Coren vakiojäähdytysratkaisun ideana on puhaltaa lämmin ilma kotelosta ulos kookkaan 200 mm kattotuulettimen avulla.
Survivor Coren ainoa mukana tuleva tuuletin sijaitsee kotelon katossa ja siirtää ilmaa oletuksena kotelosta ulos. Läpimitaltaan 200 millimetrin FDB-laakeroitu Bitfenix Spectra -tuuletin pyörii valmistajan tietojen mukaan 500-700 RPM, puhaltaa 65 CFM ja pitää 19 dB melua. Takapaneelista löytyy kiinnitysreiät 80 ja 120 mm tuulettimille. Lisäkorttipaikkoja on seitsemän ja niiden verkkomaiset suojalevyt on kiinni sormiruuveilla. Emolevyn taustapuolelle jäävä suuri neliön muotoinen aukko mahdollistaa prosessoricoolerin asentamisen emolevyn ollessa kiinnitettynä koteloon.
Virtalähdepaikka sijaitsee kotelon pohjalla. Virtalähteen ja kotelon rungon välissä on kumitassut, jotka estävät värinöiden siirtymistä. Virtalähteen ilmanottoaukko on varustettu suodattimella, joka irtoaa pohjan puolelta. Emolevyn taustaseinästä löytyy johtoläpivientejä alaosasta sekä oikeasta reunasta.
Sisäisiä 3,5 tuuman levypaikkoja löytyy kotelon etuosasta kahdesta erillisestä kehikosta kaikkiaan kuusi kappaletta. Kehikoista ylempi on irrotettavissa kotelosta. Kiintolevyt kiinnitetään kehikoihin muovisilla kelkoilla.
Ylemmän kiintolevykehikon irrottamalla kotelon etuosaan saa järjestettyä vapaata tilaa. Ylhäällä sijaitsevia 5,25 tuuman asemapaikkoja on neljä, joista kolmeen on asennettavissa ulkoinen asema. Kiinnitys tapahtuu yksinkertaisesti ruuveilla.
Muovisiin kiintolevykelkkoihin on mahdollista kiinnittää 3,5 ja 2,5 tuuman levyjä. 3,5 tuuman levyt kiinnittyvät kumivaimenteisilla metallitapeilla ilman työkaluja ja 2,5 tuuman asemat puolestaan pohjasta ruuveilla. Kiintolevykelkat sisältävän kehikon irrottaminen kotelosta onnistuu myöskin ilman työkaluja ylä- ja alapuolella sijaitsevien muovisten vapautusvipujen avulla. Jostain syystä ainakin testikappaleen vivut olivat niin löysät, etteivät ne lukinneet kelkkaa kiinni koteloon.
Etupaneeli on kiinni kotelon rungossa metallisilla ja muovisilla tapeilla ja se lähtee irti yksinkertaisesti vetämällä. Etupaneelin takaa paljastuu paikka yhdelle 200 mm tuulettimelle tai kahdelle 120 mm tuulettimelle käyttäjän valinnan mukaan. Tuulettimia ei valitettavasti toimiteta kotelon mukana (kuuluvat ainoastaan kalliimpaan Survivor-malliin).
Mallikokoonpano asennettuna kotelossa on kohtalaisen täyttä ja kuvassa näkyy etu- ja takapaneeliin asennetut lisätuulettimet, jotka eivät tule kotelon mukana. NVIDIA GeForce GTX 285 -näytönohjain mahtuu juuri kotelon sisään. Johdot saa piilotettua hyvin emolevyn taustapuolelle, sillä väliseinän ja takakylkipaneelin välissä on hyvin tilaa. Valitettavasti emolevyn yläpuolella ei ole johtojen läpivientiaukkoja, joten esimerkiksi kuvan 12V-lisävirtakaapeli piti viedä emolevyn ylälaitaan etupuolelta. Irrotettavan kiintolevykehikon kanssa esiintyi ongelmia, sillä se ei suostunut lukittumaan tukevasti paikoilleen.
