Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset

Pala palalta ja numeroiden mukaan

Tässä kappaleessa asetamme vertailukotelot paremmuusjärjestykseen eri ominaisuuksien osalta. Mukana on niin puhtaisiin numeroihin perustuvia yksityiskohtia kuin Muropaketin toimituksen tekemiä huomioita.

Levein: Testinelikon levein kotelo on NZXT 245 mm leveysmitallaan. Toisena tulevat Corsair sekä Phanteks 235 mm levyisinä ja perää jää pitämään Thermaltake 230 mm leveydellään. Leveydestä on hyötyä etenkin prosessoricoolerin maksimikorkeuden sekä johtojen sijoittelun kannalta.

Korkein: Thermaltake on testiryhmän korkein 583 mm mitallaan. Matalin on puolestaan 547 mm korkea NZXT. Ääripäiden väliin sijoittuvat 560 mm korkeat Corsair ja Phanteks. Täystornikoteloissa muutaman sentin korkeuseroilla ei välttämättä ole juurikaan merkitystä toiminnallisuuden kannalta, sillä useampi sentti on helppo ”hukata” erilaisiin rakenneratkaisuihin, kuten korkeaan sokkeliin tai kattopaneeliin. Toisaalta oikein sijoitetuilla senteillä saa mukavasti lisätilaa esimerkiksi kattopaneelin tuuletin ja jäähdytinasennuksille.

Syvin: Koteloista syvin (mitta etupaneelista takapaneeliin) on 567 mm:n mittainen NZXT. Perässä tulevat 560 mm syvyinen Thermaltake sekä 550 mm syvyinen Phanteks. Pienin mitta edestä taakse löytyy Corsairista (546 mm). Kotelon lisäsyvyydestä on harvoin haittaa, sillä se mahdollistaa tilavammat ja monipuolisemmat levyratkaisut ja jäähdyttimien asennusmahdollisuudet kotelon etuosaan.

Painavin: Testiryhmän painavin kotelo on tasan 14 kilogramman painoinen NZXT, joka on samalla ainoa äänenvaimennusmateriaalilla varustettu osanottaja. 13,6 kg painoinen Phanteks sekä 13,2 kg painoinen Thermaltake tulevat tiukasti perässä. 9,7 kilon kohdalle vaa’an heilauttava Corsair on selvästi nelikon kevyin kotelo. Keveys riippuu paljon käytetyistä materiaaleista, mutta myös kertoo omaa kieltään rakenteen laadusta ja tukevuudesta. Myös äänenvaimennusmateriaali näkyy yleensä selvästi painossa.

3,5 tuuman levypaikat: Nelikosta Thermalright ja NZXT tarjoavat kahdeksan 3,5 tuuman levypaikkaa, kun taasen Corsairin ja Phanteksin käyttäjien on tyydyttävä kuuteen. Kaikissa koteloissa 3,5 tuuman levypaikkoihin voi kiinnittää vaihtoehtoisesti myös pienempiä 2,5 tuuman levyjä. Runsas levypaikkojen määrä on hyvä asia, vaikkakin levykokojen kasvaessa ja nettiyhteyksien nopeutuessa niiden merkitys keskimääräiselle käyttäjälle on vähentynyt. Tärkeää onkin, että käyttäjällä on mahdollisuus muokata käytössä olevien levypaikkojen määrää.

2,5 tuuman levypaikat: Erillisiä 2,5 tuuman levypaikkoja löytyy Corsairista neljä kappaletta ja NZXT:stä sekä Phanteksista kaksikappaletta. Lisävarusteena saatavilla kelkoilla Phanteksiin on saatavissa neljä 2,5 tuuman levypaikkaa. Thermaltakessa niitä ei ole varsinaisesti lainkaan, mutta kaksi levykelkkaa on mahdollista kiinnittää myös pystyasentoon oikean kylkipaneelin taakse. Kaikissa koteloissa 2,5 tuuman levyjä voi kiinnittää myös 3,5 tuuman levykelkkoihin.

Prosessoricoolerin korkeus: Korkein prosessoricooleri mahtuu Phanteksin sisään, joka ilmoittaa maksimikorkeudeksi 193 mm. NZXT:ssä lukema on lähes yhtä hyvä 190 mm ja Thermaltakessakin varmasti riittävä 185 mm. Selvästi pienimmän maksimikorkeuden ilmoittaa Corsair, jonka lukema on ”vain” 170 mm. Korkein tiedossamme oleva prosessoricooleri on 171 mm korkea Phanteks PH-TC14PE, jota käytämme myös tämän vertailun testikokoonpanossa. PH-TC14PE mahtui ongelmitta kaikkien tämän vertailun koteloiden sisään.

Näytönohjaimen pituus: Näytönohjaimen maksimipituus on suurin Corsairissa, jossa kortilla voi olla pituutta 450 mm. Keskiryhmää edustavat Phanteks (347 mm) ja NZXT (354 mm). Thermaltakessa kortin pituus rajautuu 310 mm:iin. Kaikissa koteloissa on järjestettävissä vähintään 400 mm tila, jos kiintolevykehikoita irrotetaan tai siirretään pois tieltä. Markkinoiden tämän hetken pisin näytönohjain on Radeon R9 295X2, jonka kanssa yhdelläkään tämän vertailun kotelolla ei tule ongelmia.

Tuulettimien määrä: Kaikissa testikoteloissa toimitetaan mukana riittävästi, muttei yltiömäisesti tuulettimia. Eniten niitä löytyy Thermaltakesta, joka tarjoaa kolme 200 mm sekä yhden 140 mm tuulettimen. Corsairissa ja Phanteksissa tuulettimia on kolme kappaletta – jälkimmäisessä tosin yksi niistä on suurempaa 200 mm kokoa. NZXT:ssä tuulettimia tulee vain kaksi, mutta niistä etummainen on 200 mm kokoinen. Ryhmästä vain Thermaltake on varustettu tuuletinsäätimellä.

Tuuletinpaikkojen määrä: NZXT:stä löytyy 11 tuuletinpaikkaa, joka on testiryhmän suurin määrä. Phanteksiin tuulettimia mahtuu kymmenen. Thermaltakessa paikkoja on yhdeksän ja Corsairissa kahdeksan. Suuri tuuletinpaikkojen määrä mahdollistaa teoriassa tehokkaamman jäähdytyksen sekä erityisesti antaa käyttäjälle vapaammat kädet tuulettimien sijoittelun suhteen. Toisaalta se tarkoittaa myös suurempaa aukkojen määrää kotelon ulkopinnassa, jos melunhallintaan ei ole kiinnitetty kotelossa erityistä huomiota.

Jäähdytinpaikat: Monipuolisimmat jäähdyttimien asennusvaihtoehdot löytyy Thermaltakesta, jonka kattoon ja etupaneeliin on mahdollista kiinnittää jopa 360 tai 420 mm kenno sekä pohjaan 240 mm kenno. Phanteksissa mahdollisuudet ovat muuten samat, mutta etupaneeliin sopii vain 240 mm kokoinen kenno. NZXT:ssä eteen ja kattoon sopii 360 mm ja 280 mm jäähdytin. Pohjalla on paikka 240 tai 280 mm kennolle. Corsairiin mahtuu kolmen tuulettimen kenno vain kattoon ja 120 mm tuuletinkoossa. Kattoon kuten etupaneeliinkin on mahdollista kiinnittää 240 ja 280 mm kennokoot. Lisäksi pohjalla on muista koteloista tuttu 240 mm kennopaikka. Moni täystornikoteloon päätyvä käyttää kokoonpanossaan nestejäähdytystä, joten monipuoliset jäähdytinkennojen sijoitusmahdollisuudet ovat merkittävä tekijä koteloa valittaessa. Lisäksi on eduksi, jos rakenteita tarvitsee purkaa tai poistaa mahdollisimman vähän kennojen tieltä.

Testikokoonpano

Testialustana käytettiin tälläkin kertaa lukuisista aiemmista coolerivertailusta tuttua Asus P6T Deluxe -emolevyyn (Intel X58) pohjautuvaa laitteistoa. Vaikka kokoonpano ei edustakaan tuoreinta tekniikkaa, on prosessorin lämmöntuotto korkeampi (TDP 130 W), kuin useimmilla nykysuorittimilla. 45 nm prosessilla valmistettua neliytimistä Intel Core i7 950 -prosessoria käytettiin testeissä kellotettuna 3,795 GHz kellotaajuudelle (165×23) 1,25 voltin jännitteellä suuremman lämpökuorman aikaansaamiseksi. Prosessorin jäähdytyksestä vastasi Phanteksin PH-TC14PE -cooleri, joka on yksi markkinoiden korkeimmista coolerivaihtoehdoista. Lisäksi laitteistoon kuului kolme Qimondan gigatavun DDR3-muistikampaa, SSD- ja kiintolevy sekä GeForce GTX 580 -näytönohjain, jonka pituus on 267 mm ja lämmöntuotto maksimissaan noin 240 wattia. GTX 580 puhaltaa jäähdytysilmansa suoraan ulos korttipaikkojen kautta. Virtalähteenä käytimme Fractal Designin tuhannen watin Newton R3 -mallia, jonka tuuletin ei pyöri lainkaan pienemmillä rasitustasoilla.

Verrokkikotelona käytettiin tälläkin kertaa luotetuksi ”sotaratsuksi” muodostunutta ja aikoinaan Muropaketin toimituksen kehut saanutta Cooler Master HAF X:ää. Pelaajille ja tietokoneharrastajille suunnatun HAF X:n etuja prosessorin jäähdytyksen kannalta ovat hyvät avarat tilat ja tehokas jäähdytys. Sen ulkomitat ovat 230 x 550 x 590 mm ja paino 14,35 kg. Kotelosta löytyy vakiona kaikkiaan neljä tuuletinta – 230 mm:n etupaneelista, 200 mm:n katosta ja kyljestä sekä 140 mm:n puhallin takapaneelista. Tuulettimet eivät ole äänettömiä, mutta muodostavat yhdessäkin melutasoltaan kohtalaisen maltillisen kokonaisuuden. Tuulettimen lisäksi kotelon jokaiselta sivulta löytyy ilmanotto ja -poistoaukkoja, joten lämmin ilma ei jää helposti pyörimään kotelon sisään. Testien aikana kaikki HAF X:n tuulettimet olivat käytössä. Prosessoricooleri asennettiin kaikissa koteloissa liikuttamaan ilmaa vaakasuunnassa.

• Intel Core i7-950 3,8 GHz (23 x 165 MHz, 1,25 V)
• Asus P6T Deluxe (Intel X58 -piirisarja)
• 3 x Qimonda PC3-8500U-7-XX-A0 DDR3 1 Gt
• Asus GeForce GTX 580
• Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
• WD Caviar SE16 320 Gt SATA
• Fractal Design Newton R3 1000W
• Corsair Obsidian 750D, NZXT H630, Phanteks Enthoo Luxe, Thermaltake Core V71, Cooler Master HAF X (verrokki)
• Phanteks PH-TC14PE -prosessoricooleri
• Windows 7 Professional 64bit
• Prime95 27.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
• Furmark 1.13 (Burn-in mode)
• CrystalDiskMark 3.0.3b
• Intel Extreme Tuning Utility 4.3
• CPUID HWmonitor 1.21

Prosessorin, näytönohjaimen ja kiintolevyn lämpötiloja seurattiin ohjelmallisesti Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor -ohjelmien avulla. Lisäksi piirisarjan jäähdytysprofiilin sekä virtalähteen ulostuloilman lämpötilaa mitattiin ulkoisen Meterman TMD90 -lämpömittarin ja K-tyypin thermoelementtien avulla. Kuvaajaan suorittimen lämpötilaksi on merkitty neljän ytimen keskiarvo. Thermaltaken kotelolla mittaustulokset kirjattiin tuuletinsäätimen minimi- ja maksiminopeudella, josta johtuen kuvaajasta löytyy merkinnät ”L” ja ”H” Kokoonpanoa rasitettiin Prime 95-, FurMark sekä CrystalDiskMark-testiohjelmien avulla. Testiympäristön lämpötila liikkui 23 asteen tuntumassa. Melumittaukset toteutettiin tuttuun tapaan Velleman DVM805 -desibelimittarilla.

Melumittaukset ja subjektiivinen meluarviointi

Tuttuun tapaan kotelon jäähdytysratkaisun meluntuottoa mitattiin Velleman DVM805 -desibelimittarilla kolmesta eri suunnasta: kotelon edestä, vasemmalta sivulta sekä takaa. Desibelimittari asennettiin kiinni kamerajalkaan ja sijoitettiin niin, että mittapää osoitti koteloa kohti noin 50 cm etäisyydellä ja 70 cm korkeudella 20 astetta vaakatasosta alaspäin suunnattuna.

Mittaukset suoritettiin öisessä hiljaisessa huoneistossa, jolloin taustameluksi mitattiin 34 desibeliä. Mittaustulokset on pyöristetty lähimpään puoleen desibeliin. Tuulettimille virtaa antamassa käytettiin Silverstonen täyspassiivista NightJar 520W -virtalähdettä, joka oli asetettu ATX-liittimeen kytketyllä diagnostiikkayksiköllä toimimaan itsenäisesti ilman tietokonekokoonpanoa.

Corsairin tuulettimet ovat erikseen virtansa kolmipinnisellä tuuletinliittimellä ottavia yksilöitä, eikä kotelosta löydy tuuletinsäädintä niiden kaitsemiseen. AF140L-tuulettimet pyörivät valmistajan tietojen mukaan 1000 kierrosta minuutissa, jolloin ne tuottavat hiljaisessa tilassa selvästi useamman metrin päähän kuuluvan tasaisen huminan. Lähempää kuulosteltuna etutuulettimista on havaittavissa huminan lisäksi pientä ujellusta ja takatuulettimesta puhinaa ja lapojen ilmaa repivää ääntä. Erillistä tuuletinsäädintä käyttämällä kokonaisuudesta on mahdollista saada varsin hiljainen ja läheltä kuulosteltaessa tasaisen vaimean huminan ohella tuulettimista on havaittavissa lähinnä pientä rahinaa. Kokonaisuudessaan on harmi, ettei Corsair toimita kotelon mukana minkäänlaista säätömahdollisuutta tuulettimille.

NZXT on ryhmän ainoa kotelo, joka on varustettu vain kahdella tuulettimella sekä äänenvaimennusmateriaalilla. Mittaustemme mukaan äänenvaimennuskerroksen vaikutus melutasoon on 3-4 dBA. Tämän huomaa myös mittaustuloksissa, sillä suojaamattoman takapaneelin suunnalta melutasot ovat selvästi korkeimmat. Kotelon jäähdytys pitää tasaista huminaa sekä taustalla havaittavissa olevaa viheltävää ääntä, jotka kuuluvat hiljaisessa huoneessa useamman metrin päähän. Etutuuletin on tuulettimista kovaäänisempi ja sen ääni on ilman etupaneeli läheltä kuunneltaessa keskivoimakasta hurinaa. Takatuulettimen ääni koostuu tasaisesta huminasta ja ilmavirran väreilystä. Hiljaiseksi mainostetuksi koteloksi H630 on yllättävän äänekäs ja on harmi, ettei myöskään tässä kotelossa ole vakiovarusteena tuuletinsäädintä.

Phanteksin kolme tuuletinta tuottivat testiryhmän tasaisimman ja miellyttävimmän huminan, vaikka se olikin selvästi kuultavissa hiljaisessa huoneessa ja mittaustulosten mukaan se on joukon äänekkäin kotelo. Testikappaleen tuulettimista ei havaittu lähempääkään kuulosteltaessa mitään sivuääniä, vaan äänimaailma koostui lähinnä pelkästä huminasta. Sen sijaan havaitsimme kattotuulettimen aiheuttavan jonkin verran värinää kotelon runkoon, joka aiheutti resonointia, jos virtalähteen suojapeltiä ei ollut ruuvattu kunnolla kiinni. Melumittausten yhteydessä emme saaneet Phanteksin PWM-tuuletinhubia toimimaan yhdessä käyttämämme Zalmanin PWM-tuuletinsäätimen kanssa, sillä seurauksena oli vain voimakasta ininää PWM-hubin piirilevyn suunnalta.

Thermaltake on joukon ainoa neljällä tuulettimella varustettu kotelo ja lisäksi niistä kolme on suurikokoisia 200 mm malleja. Thermaltake on myös ainoa valmistaja, joka on varustanut kotelonsa manuaalisella kaksiasentoisella tuuletinsäätimellä. Mittaustemme mukaan kahden tuuletinnopeusasetuksen välillä on melutasossa kolmen desibelin ero. Maksiminopeudella kotelo pitää selvästi hiljaisessa tilassa kuultavaa huminaa sekä taustalla havaittavissa olevaa aaltoilevaa rytmiä. Lähempää kuunneltaessa taka- ja kattotuuletin pitävät ilmaa repivää ääntä ja alemmasta etutuulettimesta havaitsimme säksättävän sivuäänen. Tuulettimien miniasennossa Core V71 on testijoukon hiljaisin kotelo ja sen äänimaailma koostuu vaimeahkosta huminasta sekä pienestä sirinästä. Läheltä kuulostellessa takatuulettimesta oli havaittavissa pientä rahinaa, kattotuulettimesta ilmaa repivää ääntä ja etutuulettimista vaimeaa laahaavaa ja sirisevää ääntä.

Lämpötilamittaukset

Lämpötilamittauksissa huomioitiin tälläkin kertaa vain rasituslämpötilat, sillä tällöin kotelon ilmankierrolla on hallittavaan suurin lämpökuorma. Suurimmalla lämpökuormalla jäähdytyksen todelliset kyvyt ja mahdolliset rajat tulevat luonnollisesti parhaiten esiin.

Testikokoonpanon korkeimmat lämpötilat mitattiin tälläkin kertaa näytönohjaimelta ja prosessorilta. Näytönohjaimen grafiikkapiirin lämpötila liikkui 85 asteen molemmin puolin ja prosessorin lämpötila vastaavasti noin 70 asteen tienoilla. Piirisarjan jäähdytyssiililtä mitattiin ulkoisella lämpömittarilla 50 asteen molemmin puolin asettuneita lukemia ja virtalähteen poistoilman lämpötila liikkui noin 40 asteen tietämillä. CrystalDiskMarkilla rasitetun kiintolevyn lämpötilat olivat sisäisen anturin mukaan 35 asteen molemmin puolin.

Prosessorin lämpötilan osalta kaikki testikotelot asettuivat kapeahkoon kolmen asteen haarukkaan. Parhaaseen tulokseen ylsivät Phanteks sekä Thermaltake korkeammalla tuuletinnopeusasetuksella. NZXT sekä Thermaltake matalammalla tuuletinnopeudella edustivat keskiryhmää 69 asteen lukemalla ja niukasti perää jäi pitämään Corsair 70 asteen lämpötilalla.

Näytönohjaimen piti puolestaan parhaiten viileänä Thermaltake, joka nappasi kärkipaikat molemmilla tuuletinasetuksillaan. Keskiryhmään sijoittuivat Corsair sekä NZXT 85 asteen lukemillaan ja niukasti peränpitäjäksi jäi Phanteks 86 asteeseen kiivenneellä lämpötilalla.

Piirisarjan lämpötiloissa erot koteloiden välillä olivat jopa yllättävän suuria, joka kertoo eroista kotelon sisällä kulkevien ilmavirtausten välillä. Viileimpänä prosessorikannan ja näytönohjaimen välissä sijaitsevan piirisarjan jäähdytyssiilen piti Phanteks, jolta kirjattiin 46 asteen lämpötila. Hyvänä kakkosena kolmisen astetta perässä seurasi Thermaltake tuulettimien maksimiasetuksella. Loppuryhmä sijoittui 50 asteen kuumemmalle puolelle järjestyksessä NZXT, Thermaltake tuulettimien minimiasetuksella sekä viimeisenä Corsair.

Virtalähteen osalta lämpötilat olivat korkeampia, kuin aiemmin Muropaketin kotelotesteissä on nähty, koska käytetty Fractal Designin virtalähde toimii puolipassiivisessa tilassa, eli matalammilla kuormitustasoilla ei tuuletin pyöri lainkaan. Matalimman virtalähteen poistolämpötilan kirjautti Thermaltake tuulettimien maksiminopeudella ja tiukasti puoli astetta kärkipaikan takana seurasi Phanteks. Keskiväliin sijoittui Thermaltake matalalla tuuletinnopeudella ja perää jäivät pitämään NZXT ja Corsair asteen erolla toisistaan.

Kiintolevyä lämmiteltiin prosessori ja näytönohjainkuormituksen jälkeen CrystalDiskMark-testiohjelmalla ja viileimpänä se säilyi rasitusrupeaman jälkeen Thermaltakessa. Toiseksi matalin lämpötila mitattiin Phanteksilta ja asteen erolla kolmanneksi sijoittui NZXT. Selvästi korkein 38 asteen lämpötila mitattiin Corsairilta.

Yhteenvetona Thermaltake Core V71 pitää testikokoonpanon kokonaisvaltaisesti katsottuna vertailunelikon viileimpänä, joka ei ole suoranaisesti yllätys, sillä sen rakenne on joukon avoimimmasta päästä ja tuuletinvalikoima on määrällisesti ja koon puolesta järein. Jäähdytysteho ei myöskään laske merkittävästi, vaikka melutasoa pudotetaan havaittavasti tuulettimien kierrosnopeutta laskemalla. Testiryhmän kakkoseksi sijoittuu Phanteks, joka pitää kokoonpanon toiseksi parhaiten viileänä eikä kuulosta yhtä häiritsevältä, mitä melumittaukset antavat ymmärtää. NZXT ja Corsair muodostavat tiukan häntäpään parin, joista ensimmäinen vetää kokonaisuutena hieman pidemmän korren.