UUSIMMAT

3DMark06-ennätyksen metsästys, osa 1

31.12.2006 14:19 | Sampsa Kurri

Muropaketissa on vuosien varrella ajettu tasaiseen tahtiin ylikellotustestejä ja välillä tulokset ovat olleet jopa ME-tasoa. Esimerkiksi GeForce 6800 -sarjan näytönohjaimilla saavutettiin useita ennätystuloksia Futuremarkin 3DMark05-testissä ja myöhemmin samassa onnistuttiin Radeon X1900 -sarjan näytönohjaimilla RD580-piirisarjan julkaisun yhteydessä. Vuoden 2006 aikana tekniikka on jälleen kehittynyt huimasti ja myös ylikellottaminen on saavuttanut ennennäkemättömän suosion niin harrastelijoiden kuin valmistajienkin keskuudessa. Muropaketissa tämä syksy vietettiin olosuhteiden pakosta ylikellotusten osalta melko hiljaisissa merkeissä, mutta nyt on aika jälleen testata, mitä nykykalustosta saa revittyä irti. Tällä kertaa aloitamme puhtaalta pöydältä uudella kalustolla metsästämään 3DMark06-ennätystä. Myös lukijoilta on tullut reilusti palautetta, jossa on toivottu entistä enemmän virittely- ja ylikellotusjuttuja Muropakettiin.

 

Uusi kokoonpano

Uusin Futuremarkin testiohjelma on 3DMark06, joka sisältää neljä pelitestiä ja kaksi prosessoritestiä. Testin ajamiseen vierähtää liki yhdeksän minuuttia, joten korkeilla kellotaajuuksilla kokoonpanon täytyy olla huomattavasti vakaampi kuin esimerkiksi muutaman sekunnin SuperPi-ajoissa. 3DMark06 on optimoitu skaalautumaan usealle ytimelle, joten Intelin uudet neliytimiset prosessorit ovat luonnollisesti hyvin vahvoilla. Testistä julkaistiin juuri päivitetty 1.1.0-versio, joka on jatkossa edellytys virallisiin tuloksiin. Lisäksi näytönohjainajureiden täytyy olla WHQL-hyväksytyt sekä Futuremarkin tarkistamat ja hyväksymät.

Jos tavoitteena on 3DMark-ennätys, täytyy testikokoonpanon komponentit valita sen mukaan. Nykyään on yleensä mahdollista ajaa ennätystulos vain tietyllä prosessorilla ja tiettyyn grafiikkapiiriin perustuvalla näytönohjaimella/näytönohjaimilla. Emolevy- ja muistit eivät ole lopputuloksen kannalta aivan yhtä kriittisiä komponentteja, mutta yleensä järkevät vaihtoehdot ovat myös näiden suhteen yhden käden sormin laskettavissa. Tällä hetkellä 3DMark06-testissä parhaimman tuloksen saavuttaa neliytimisellä Core 2 Extreme QX6700 -prosessorilla ja kahdella GeForce 8800 GTX -näytönohjaimella SLI-tilassa. Tämän yhdistelmän kanssa virtalähteeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä jo vakiokellotaajuuksilla kokoonpanon tehonkulutus on lähellä 500 wattia. Rankasti ylikellotettuna kokoonpanon tehonkulutus nousee jopa yli 600 wattiin.

Tällä hetkellä korkein QX6700-prosessorilla ja GeForce 8800 GTX SLI -konfiguraatiolla ajettu 3DMark06-tulos on 24011 pistettä, joka on yhdysvaltalaisen Kingpinin nimissä. Hyvänä kakkosena on ruotsalainen Kinc, joka on yltänyt 23777 pisteeseen. Molempien kokoonpanoissa QX6700 tikitti nestemäisen typen avustuksella lähes viiden gigahertsin kellotaajuudella. Tulokset on kuitenkin ajettu ei-WHQL-hyväksytyillä ForceWare 97.44 -ajureilla, joita ei myöskään ole hyväksytty Futuremarkin toimesta. Tuoreimpien huhujen mukaan NVIDIAlta on luvassa WHQL-hyväksytyt ajurit GeForce 8800 -sarjalle heti vuoden 2007 alussa.

Alustaksi testeihin saatiin NVIDIAn nForce 680i SLI -piirisarjaan perustuva Asus Stiker Extreme, jonka hinta liikkuu hieman yli 300 eurossa. Emolevyn erikoisuuksiin kuuluu kupariset lämpöputkisiilit, jotka peittävät alleen piirisarjan ja prosessorin virransyötön komponentit. Lisäksi I/O-liittimien joukkoon on sijoitettu elektroluminenssinäyttö, joka näyttää emolevyn tilan tekstimuodossa, perinteisten vikakoodien sijaan. Tällä hetkellä nForce 680i SLI -piirisarja on ainoa virallinen vaihtoehto, jos haluaa yhdistää Socket 775 -kantaisen Core 2 -prosessorin ja kaksi NVIDIAn näytönohjainta SLI-konfiguraatioon (onnistuu myös modifioiduilla ajureilla Intelin 975X-piirisarjalla). Asus Stiker Extreme -emolevystä on luvassa kattavampi arvostelu Muropaketissa heti vuoden 2007 alussa.

Tällä hetkellä kaikki GeForce 8800 GTX -näytönohjaimet perustuvat NVIDIAn referenssipiirilevyyn ja erot löytyvät jäähdytysratkaisusta, oheismateriaalista ja hinnasta. XFX on ensimmäisenä valmistajana tuonut markkinoille ylikellotetut GeForce 8800 -sarjan näytönohjaimet ja muut valmistajat seuraavat todennäköisesti pian perässä. Testikokoonpano varustettiin Asuksen EN8800GTX- ja MSI:n NX8800GTX-näytönohjaimella, jotka toimivat moitteetta keskenään. Näytönohjaimet eroavat toisistaan ainoastaan jäähdytysratkaisun päälle liimatun tarran osalta.

Ensimmäisissä testeissä virtalähteenä käytettiin Silverstonen 600 wattista ST60F:ää, jossa on neljä 12 voltin linjaa, jotka tarjoavat maksimissaan 18, 16, 13 ja 8 ampeeria. Vaikka kokoonpanon tehonkulutus ylsi välillä 580 watissa, suoriutui ST60F ilman ongelmia rasituksesta. Jatkotestejä varten hankintalistalla on uusi tehokkaampi virtalähde.

Testirupeama aloitettiin asentamalla Windows XP SP2 -käyttöjärjestelmä puhtaalle SATA-levylle ja piirisarjalle sekä näytönohjaimille asennettiin uusimmat ajurit. NVIDIA ei ole valitettavasti vielä julkaissut GeForce 8800 -sarjalle WHQL-hyväksyttyjä ajureita, joten tyytyminen oli marraskuussa julkaistuihin ei-WHQL-hyväksyttyihin ForceWare 97.44 -ajureihin. Käyttöjärjestelmän asennus sujui ongelmitta ja heti alkuun turhat palvelut kytkettiin pois käytöstä. Asuksen sivuilta löytyi uudempi BIOS-versio Stiker Extreme -emolevylle, joka päivitettiin Windowsista käsin Asus Update -ohjelmalla. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen kokoonpano ei kuitenkaan enää herännyt, vaan elektroluminenssinäyttö antoi Det DRAM -ilmoituksen. Viiden eri muistiparin kokeilun, biosin nollauksen ja lähes kaiken mahdollisen säädön jälkeen emolevyn todettiin olevan pimeänä. Ratkaisu ongelmaan oli virtaliittimen irrottaminen emolevyltä ja biosin nollausjumpperin asettaminen 2-3-asentoon noin puoleksi tunniksi. Tämän jälkeen emolevy heräsi hieman yskien henkiin. Ensimmäinen ajo vakiokellotaajuuksilla tuotti 3DMark06-tulokseksi 13293 pistettä.

 

Ilmajäähdytys

Testit aloitettiin tutustumalla emolevyn käyttäytymiseen ylikellottamalla prosessoria ja näytönohjaimia mahdollisimman pitkälle vakiojäähdytyksillä. Näytönohjaimille ja muisteille/piirisarjalle asetettiin ylimääräiset 120 mm:n tuulettimet kierrättämään ylimääräistä ilmaa. QX6700:n vakiocoolerin järkyttävä meteli peitti koko muun kokoonpanon huminan kiitettävästi alleen.

Ensimmäiset 3DMark06-testit ajettiin pelkästään prosessoria ylikellottamalla. Sen käyttöjännite nostettiin biosista 1,45 volttiin ja kerroin 11X:ään. Väylätaajuutta nostettiin Windowsista käsin AiBoosterin avulla ja ensimmäinen pysäkki oli kolme gigahertsiä (11 x 273 MHz), joka antoi tulokseksi 15632 pistettä. Seuraavaksi kokeiltiin 3,2 GHz:n kellotaajuutta (11 x 291 MHz), jolla pisteet nousivat 16373:een. Neliytimisellä QX6700-prosessorilla on ongelmia saavuttaa korkeita väylätaajuuksia nForce 680i SLI -piirisarjalla, joten väylätaajuus jouduttiin pitämään 300 MHz:n alapuolella ja kokonaiskellotaajuutta kasvatettiin kerrointa korottamalla. Ongelmaan auttaisi GTLRef-jännitteiden korottaminen, mutta toistaiseksi kyseistä säätöä ei löydy kuin DFI:n ATI RD600 -piirisarjaan perustuvasta LANParty UT ICFX3200-T2R/G -emolevystä. 3,4 GHz:n kellotaajuudella (12 x 283 MHz) tulos nousi 17113 pisteeseen ja ilmajäähdytyksen rajat tulivat lopulta vastaan 3,5 GHz:n kellotaajuudella (13 x 270 MHz), joka paransi tuloksen 17368 pisteeseen.

Seuraavaksi 3,5 GHz:n kellotaajuudella toimineen QX6700:n rinnalle ylikellotettiin GeForce 8800 GTX -näytönohjaimet Rivatuner 2.0:n avulla toimimaan GPU:n osalta 620 MHz:n ja muistien osalta 985 MHz:n kellotaajuudella. Ilmajäähdytystestien lopputulokseksi muodostui 17621 pistettä. Yhteenvetona prosessorin ylikellottaminen 2,66 GHz:stä 3,5 GHz:in toi 4075 pisteen parannuksen ja näytönohjaimien ylikellottaminen ainoastaan 253 lisäpistettä. Tässä vaiheessa prosessori osottautui selväksi pullonkaulaksi.

 

Vapochill LS

Seuraavaksi prosessorille pultattiin kiinni Vapochill LS -kompressorijäähdytys. Prosessorin käyttöjännite nostettiin aluksi 1,5 volttiin ja kerroin 14X:ään. Testejä ajettiin jälleen aluksi vain prosessori ylikellotettuna. 3,85 GHz:n kellotaajuudella testi antoi tulokseksi 18574 pistettä ja kohti neljää gigahertsiä pisteet paranivat tasaisesti. QX6700 saatiin toimimaan 4010 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite korotettiin 1,565 volttiin ja 3DMark06 antoi tulokseksi 18923 pistettä. Vapochill LS:n höyrystin pysytteli LCD-näytön mukaan lepotilassa -43 asteessa ja rasituksessa lämpötila nousi toisen prosessoritestin aikana -35 asteeseen.

Seuraavaksi näytönohjaimen kellotaajuudet korotettiin varovaisesti GPU:n osalta 615 MHz:iin ja muistit 980 MHz:iin. Tällä kertaa näytönohjainten ylikellotuksella oli suurempi vaikutus ja tulos parani yli 500 pisteellä 19498:aan.

Testit jatkuivat prosessoria hienosäätämällä ja näytönohjainten kellotaajuuksia tasaisesti korottamalla. Prosessori saatiin venytettyä 1,575 voltin käyttöjännitteen turvin 4039 MHz:n kellotaajuudelle ja näytönohjaimet suostuivat yhteistyöhön lopulta GPU:n osalta 640 MHz:n ja muistien 997 MHz:n kellotaajuudella. Useamman tunnin viilaaminen palkittiin lopulta 20019 pisteen tuloksella.

 

Tulossa..

Seuraavassa testisessiossa siirrytään ilmasta ja kompressorijäähdytyksestä kuivajäähän (-79 °C). Keskustelupalstoilla tunnettu kulhonikkari Ilkkahy suunnitteli ja toteutti Muropaketille yhdestä kupariaihiosta poratun kuparisen prosessorikulhon (solid) ja kaksi alumiinista prototyyppikulhoa näytönohjaimille. Kuivajään kanssa alumiinikulhoilla ei saavuteta aivan yhtä alhaisia lämpötiloja kuin kuparikulhoilla, mutta suunnitteilla on jo kupariset versiot, kunhan käsiin saadaan kaksi tarvittavaa kupariaihiota (50 x 50 x 200 mm). Lisäksi kokoonpano täytyy varustaa extreme-testejä varten järeämmällä virtalähteellä, sillä nykyinen Silverstonen ST60F alkaa olla jo rajoilla tehonkulutuksen ollessa 600 watin tuntumassa. Vaihtoehtoina uudeksi virtalähteeksi ovat esimerkiksi Silverstonen 850 watin ST85ZF ja Cooltekin 600W Real Plug Power.

Kuparinen prosessorikulho asennetaan Socket 775 -kannan vierestä löytyvien reikien avulla ja halkaisijaltaan 76 mm:n levyinen kuparikimpale mahtuu ainakin Asus Stiker Extreme -emolevylle ilman ongelmia. Testejä varten prosessorin ympäristö tiivistetään huolella kondension estämiseksi. Näytönohjainkulhoille täytyy vielä nikkaroida uudet kiinnitykset, sillä GeForce 8800 GTX -näytönohjaimissa GPU:n ympärillä olevat reiät ovat 58,5 mm:n etäisyydellä toisistaan. Edellisen sukupolven GeForce 6800-, 7800- ja 7900-sarjan näytönohjaimissa reiät ovat 53 mm:n etäisyydellä toisistaan.

Ensimmäisen kuivajäätestin jälkeen näytönohjaimille askarrellaan jännitemodifikaatiot grafiikkapiirin ja GDDR3-muistien käyttöjännitteen korottamiseksi. Lisäksi G80-grafiikkapiirin Stream-prosessoreiden kellotaajuus todennäköisesti lasketaan 1350 MHz:stä 1200 MHz:in, jonka ansiosta grafiikkapiirin kellotaajuuden pitäisi skaalautua korkeammalle. Stream-prosessoreiden kellotaajuutta voidaan muuttaa editoimalla uusi arvo näytönohjaimen biosiin. Asus Striker Extreme -emolevyn viilaamista jatketaan korkeampien väylätaajuuksien / muistiväylän toivossa, sillä tällä hetkellä QX6700:n kanssa yli 300 MHz:n väylätaajuus aiheuttaa kokoonpanon kaatumisen ja muistijakajakin on toistaiseksi 1:1-asetuksella. Kuivajäätestien jälkeen vuorossa on siirtyminen nestemäiseen typpeen (LN2 -196 °C) ja toivottavasti tässä vaiheessa käytössä on jo kupariset näytönohjainkulhot. Seuraavassa artikkelissa on luvassa kuivajäätestien tulokset sekä tarinaa Ilkalta kulhojen suunnittelusta ja valmistusprosessista.

Keskustelu

Maalaisjärjellä 8)

Kaadetaan putkeen vettä ja virtaus on sitä mitä on ?
veden kaato putkeen=V(jännite)
putkessa menevä vesi =A(virta)
putken loppupäässä oleva vesimäärä suhteessa/aikaan
->kun nostetaan putken sitäpäätä johon kaadetaan –>menee enemmän/aika
–>ja virtaus kasvaa putkessa –>näin ollen tuotto eli teho parempi niiltä osin
miten veden virtaus vaikuttaa putkeen (karjistettynä jos tuottas lämpöä tuo veden virtaus se vaikuttas putkeen eli vaikkapa putken halkasija pienenis–>
kallista putkea enemmän että saat tarvittavan tehon ulos –>
siinavaiheessa putkessa on vastusta 8)

Maalaisjärjellä 8)

Kaadetaan putkeen vettä ja virtaus on sitä mitä on ?
veden kaato putkeen=V(jännite)
putkessa menevä vesi =A(virta)
putken loppupäässä oleva vesimäärä suhteessa/aikaan
->kun nostetaan putken sitäpäätä johon kaadetaan –>menee enemmän/aika
–>ja virtaus kasvaa putkessa –>näin ollen tuotto eli teho parempi niiltä osin
miten veden virtaus vaikuttaa putkeen (karjistettynä jos tuottas lämpöä tuo veden virtaus se vaikuttas putkeen eli vaikkapa putken halkasija pienenis–>
kallista putkea enemmän että saat tarvittavan tehon ulos –>
siinavaiheessa putkessa on vastusta 8)

”mitä isompi vastus sitä suurempi lämmöntuotto.”
just toisinpäin. isompi vastus -> vähemmän virtaa -> vähemmän tehoa.
kellotetut prossat vie enemmän koska voltteja nostetaan.
3.1.2007 klo 13.31, aabeli (vierailija)

aivan, mutta asia ei ole noin yksinkertainen…

tämähän ei mene ihan näin puolijohdetransistoreilla :P, mutta esimerkkinä:

lähtötilanne:
vcore 1.5V, vastus 0.1 ohmia -> virta 15 A -> tehonkulutus 1.5 * 15 = 22.5 W
koko 22.5 wattia on lämmöntuotantoa, miksi muuksikaan se energia muuttuisi

korkeampi lämpötila ja siten suurempi vastus:
vcore 1.5V vastus 0.11 ohmia -> hups, kone kaatuilee, no nostetaan voltteja :D
vcore 1.65V vastus 0.11 ohmia -> virta 15 A -> teho 1.65 * 15 = 24.75 W
ts. 24.75 wattia lämmöntuotantoa (ja taas nousee lämmöt sekä vastus :D)

eli joskus (silloin kun virta ei saa laskea, ainakaan liiaksi) korkeampi vastus
tarkoittaakin loppujen lopuksi korkeampaa tehonkulutusta/lämmöntuotantoa.

”mitä isompi vastus sitä suurempi lämmöntuotto.”
just toisinpäin. isompi vastus -> vähemmän virtaa -> vähemmän tehoa.
kellotetut prossat vie enemmän koska voltteja nostetaan.
3.1.2007 klo 13.31, aabeli (vierailija)

aivan, mutta asia ei ole noin yksinkertainen…

tämähän ei mene ihan näin puolijohdetransistoreilla :P, mutta esimerkkinä:

lähtötilanne:
vcore 1.5V, vastus 0.1 ohmia -> virta 15 A -> tehonkulutus 1.5 * 15 = 22.5 W
koko 22.5 wattia on lämmöntuotantoa, miksi muuksikaan se energia muuttuisi

korkeampi lämpötila ja siten suurempi vastus:
vcore 1.5V vastus 0.11 ohmia -> hups, kone kaatuilee, no nostetaan voltteja :D
vcore 1.65V vastus 0.11 ohmia -> virta 15 A -> teho 1.65 * 15 = 24.75 W
ts. 24.75 wattia lämmöntuotantoa (ja taas nousee lämmöt sekä vastus :D)

eli joskus (silloin kun virta ei saa laskea, ainakaan liiaksi) korkeampi vastus
tarkoittaakin loppujen lopuksi korkeampaa tehonkulutusta/lämmöntuotantoa.

Varmaan kaikki ovat kuulleet Kingpinin 3DMark2001 ennätyksestä … Muropaketin testi labra voisi kokeilla omalla kokonpanollansa jos vaikka rikkosivat kingpinin 3DMark2001 ennätyksen.

Varmaan kaikki ovat kuulleet Kingpinin 3DMark2001 ennätyksestä … Muropaketin testi labra voisi kokeilla omalla kokonpanollansa jos vaikka rikkosivat kingpinin 3DMark2001 ennätyksen.

Onkos noissa näytönohjaimissa erillinen virransyöttö?
Jos on, niin eikös tuohon kannatta pistää toinen virtalähde silloin.

Onkos noissa näytönohjaimissa erillinen virransyöttö?
Jos on, niin eikös tuohon kannatta pistää toinen virtalähde silloin.

jos nyt oikein spekuloidaan, niin tehohäviö syntyy transistorissa kytkentänopeuden(kellotaajuuden) ja puolijohdeliitosten kapasitanssin perusteella. Lämpötilan laskeminen vähentää lämpökohinasta johtuvia vuotovirtoja ja estää puolijohteen muuttumisen johteeksi korkeilla tehohäviöillä. Jossakin vaiheessa koteloinnin ja piin lämmönsiirtokyky alkaa muodostua ongelmaksi, sillä piilastun sisällä saattaa olla vielä liki sata astetta plussaa vaikka ulkokuori olisikin jäähdytetty -50 asteeseen.

jos nyt oikein spekuloidaan, niin tehohäviö syntyy transistorissa kytkentänopeuden(kellotaajuuden) ja puolijohdeliitosten kapasitanssin perusteella. Lämpötilan laskeminen vähentää lämpökohinasta johtuvia vuotovirtoja ja estää puolijohteen muuttumisen johteeksi korkeilla tehohäviöillä. Jossakin vaiheessa koteloinnin ja piin lämmönsiirtokyky alkaa muodostua ongelmaksi, sillä piilastun sisällä saattaa olla vielä liki sata astetta plussaa vaikka ulkokuori olisikin jäähdytetty -50 asteeseen.

”mitä isompi vastus sitä suurempi lämmöntuotto.”
just toisinpäin. isompi vastus -> vähemmän virtaa -> vähemmän tehoa.
kellotetut prossat vie enemmän koska voltteja nostetaan.

Lämmöntuottoa ei voi _suoraan_ päätellä virrankulutuksesta, sillä lämmöntuotto johtuu komponenttien tehohäviöstä, ei hyötytehosta.

”mitä isompi vastus sitä suurempi lämmöntuotto.”
just toisinpäin. isompi vastus -> vähemmän virtaa -> vähemmän tehoa.
kellotetut prossat vie enemmän koska voltteja nostetaan.

Lämmöntuottoa ei voi _suoraan_ päätellä virrankulutuksesta, sillä lämmöntuotto johtuu komponenttien tehohäviöstä, ei hyötytehosta.

”mitä isompi vastus sitä suurempi lämmöntuotto.”

just toisinpäin. isompi vastus -> vähemmän virtaa -> vähemmän tehoa.

kellotetut prossat vie enemmän koska voltteja nostetaan.

”mitä isompi vastus sitä suurempi lämmöntuotto.”

just toisinpäin. isompi vastus -> vähemmän virtaa -> vähemmän tehoa.

kellotetut prossat vie enemmän koska voltteja nostetaan.

19: Miten puolijohteesta voi saada suprajohtavan?
minä: Nakkaa sen absoluuttiseen nollapisteeseen :D

Kiitos vain hyvästä artikkelista ja tosiaankin toista osaa odotelleessa… Kysykääpäs te ala/ylä-astelaiset siellä koulussa opettajalta suprajohtavuuden perusteet ja lukekaa magneettijunista juttua vanhoista lehdistä niin saatte selkokielellä valaistusta kysymyksiinne. :P

Ja kulhojen valmistuksessa käytetty kalusto kiinnostaa (ihanaa hommaa porata kupariin tommosta poteroa jollain vanhalla tylsällä pikateräsporalla).. metalliala kun on ammattini.

19: Miten puolijohteesta voi saada suprajohtavan?
minä: Nakkaa sen absoluuttiseen nollapisteeseen :D

Kiitos vain hyvästä artikkelista ja tosiaankin toista osaa odotelleessa… Kysykääpäs te ala/ylä-astelaiset siellä koulussa opettajalta suprajohtavuuden perusteet ja lukekaa magneettijunista juttua vanhoista lehdistä niin saatte selkokielellä valaistusta kysymyksiinne. :P

Ja kulhojen valmistuksessa käytetty kalusto kiinnostaa (ihanaa hommaa porata kupariin tommosta poteroa jollain vanhalla tylsällä pikateräsporalla).. metalliala kun on ammattini.

Miten puolijohteesta voi saada suprajohtavan?

2.1.2007 klo 12.16, joooge (vierailija)

Sinappia ja Voimavirtaa..

mutta saattaa olla että ei pelaa enää sen jälkeen. :)

Miten puolijohteesta voi saada suprajohtavan?

2.1.2007 klo 12.16, joooge (vierailija)

Sinappia ja Voimavirtaa..

mutta saattaa olla että ei pelaa enää sen jälkeen. :)

Näytä kaikki kommentit

Kuullostavat melko äänekkäiltä, niissä kun on vakiona aivan surkea räpellin. Sen kun vaihtaa, niin ei voi kuin hymyillä leveästi

Kuullostavat melko äänekkäiltä, niissä kun on vakiona aivan surkea räpellin. Sen kun vaihtaa, niin ei voi kuin hymyillä leveästi

”En muista missä lämpötilassa kupari rupee suprajohtamaan jolloin vastus on nolla mutta sellaisia metalleja on kehitetty jotka suprajohtavat jo -40 asteessa. -kls”

Muistaakseni ns. korkean lämpötilan ”metalliset” suprajohteet alkavat suprajohtaviksi n. -270 asteessa. Tiedemiehet ovat tosin kehittäneet materiaaleja jotka suprajohtavat noin n. -60 asteessa, mutta nämä materiaalit ovat liian epästabiileja tällä hetkellä toimiakseen esim. johdinten materiaaleina.

”En muista missä lämpötilassa kupari rupee suprajohtamaan jolloin vastus on nolla mutta sellaisia metalleja on kehitetty jotka suprajohtavat jo -40 asteessa. -kls”

Muistaakseni ns. korkean lämpötilan ”metalliset” suprajohteet alkavat suprajohtaviksi n. -270 asteessa. Tiedemiehet ovat tosin kehittäneet materiaaleja jotka suprajohtavat noin n. -60 asteessa, mutta nämä materiaalit ovat liian epästabiileja tällä hetkellä toimiakseen esim. johdinten materiaaleina.

Eihän kupari ole missään lämpötilassa suprajohtava, eikä prosessorissa ole kuparisia piirejä. Ja eihän sellaisia metalleja/metalliyhdisteitä pystytä tehdä, jotka olisivat suprajohtavia plusasteissa. Olenko väärässä???

Eihän kupari ole missään lämpötilassa suprajohtava, eikä prosessorissa ole kuparisia piirejä. Ja eihän sellaisia metalleja/metalliyhdisteitä pystytä tehdä, jotka olisivat suprajohtavia plusasteissa. Olenko väärässä???

Aivan totta että prosessorit kuluttavat kellotettuina satoja watteja virtaa. Johtimet ovat erittän pieniä ja lämpimässä prosessorissa johtimien vastus on suurenpi kuin kylmässä, mitä isompi vastus sitä suurempi lämmöntuotto. En muista missä lämpötilassa kupari rupee suprajohtamaan jolloin vastus on nolla mutta sellaisia metalleja on kehitetty jotka suprajohtavat jo -40 asteessa.
Siinä on intelin insinööreilläkin vielä tekemistä jotta valmistavat suprajohtavan prosessorin jolloi lämmöntuotto on lähes olematon.

Aivan totta että prosessorit kuluttavat kellotettuina satoja watteja virtaa. Johtimet ovat erittän pieniä ja lämpimässä prosessorissa johtimien vastus on suurenpi kuin kylmässä, mitä isompi vastus sitä suurempi lämmöntuotto. En muista missä lämpötilassa kupari rupee suprajohtamaan jolloin vastus on nolla mutta sellaisia metalleja on kehitetty jotka suprajohtavat jo -40 asteessa.
Siinä on intelin insinööreilläkin vielä tekemistä jotta valmistavat suprajohtavan prosessorin jolloi lämmöntuotto on lähes olematon.

Mitä alhaisempi lämpötila sen parempi johtavuus prosessorin sisäisissä kuparijohtimissa->pienemmät häviöt johtimissa->suuremmat kellotaajudet toimii vakaasti. Voi olla muitakin syitä miks toimii paremmin alhasemmassa läpötilassa, mutta tossa yks.

Mitä alhaisempi lämpötila sen parempi johtavuus prosessorin sisäisissä kuparijohtimissa->pienemmät häviöt johtimissa->suuremmat kellotaajudet toimii vakaasti. Voi olla muitakin syitä miks toimii paremmin alhasemmassa läpötilassa, mutta tossa yks.

Joo mutta kun eihän tuo -35c:kään pitäisi olla siinä esteenä?
Hyvin ainakin oma 3000+ Venice kulkee boxedilla, joten kyllä ton kompressorin pitäs olla ihan riittävä. :P

Joo mutta kun eihän tuo -35c:kään pitäisi olla siinä esteenä?
Hyvin ainakin oma 3000+ Venice kulkee boxedilla, joten kyllä ton kompressorin pitäs olla ihan riittävä. :P

”miksi noi jäähdytykset pitää tosta prossusta vaihtaa kun se oli -35 astetta rasituksessa niin mitäs se auttaa etää laitetaan lähes -200 asteista jäähyä kehiin?”

Prosessori on kylmempi ja ylikellotusta voi tehdä enemmän.

”miksi noi jäähdytykset pitää tosta prossusta vaihtaa kun se oli -35 astetta rasituksessa niin mitäs se auttaa etää laitetaan lähes -200 asteista jäähyä kehiin?”

Prosessori on kylmempi ja ylikellotusta voi tehdä enemmän.

miksi noi jäähdytykset pitää tosta prossusta vaihtaa kun se oli -35 astetta rasituksessa niin mitäs se auttaa etää laitetaan lähes -200 asteista jäähyä kehiin?

miksi noi jäähdytykset pitää tosta prossusta vaihtaa kun se oli -35 astetta rasituksessa niin mitäs se auttaa etää laitetaan lähes -200 asteista jäähyä kehiin?

Hieno ja mielenkiintoinen artikkeli.
Tästä on hyvä jatkaa ja näyttää suomalaista osaamista.

Alkaa murossa taso parantua ku saatiin Sampsa taas mukaan.
Vaikka ei ole valittamista aiemminkaan. :)

Hieno ja mielenkiintoinen artikkeli.
Tästä on hyvä jatkaa ja näyttää suomalaista osaamista.

Alkaa murossa taso parantua ku saatiin Sampsa taas mukaan.
Vaikka ei ole valittamista aiemminkaan. :)

1100W Tagani ei anna ulos kuin jotain 800W. Muutenkin suosittelisin jättämään nuo Topowerin laitteet ennätystenhau’ussa pois. Silverstonen ST85ZF pitäisi olla hyvä valinta tai sitten Zippyn 850w.

1100W Tagani ei anna ulos kuin jotain 800W. Muutenkin suosittelisin jättämään nuo Topowerin laitteet ennätystenhau’ussa pois. Silverstonen ST85ZF pitäisi olla hyvä valinta tai sitten Zippyn 850w.

No eikös teillä oo vielä se 1300W monsteri? Se vaan kehiin ^^

No eikös teillä oo vielä se 1300W monsteri? Se vaan kehiin ^^

odotan jo innolla part 2:sta. toivottavasti ne kaikki gtx kortille tulevat voltti modifikaatiot käsitellään huolella että tällänen vähemmän gurumpikin ymmärtää.
paljon kuvia kiitos ;)

btw vieläkin killerimpi virtalähde ois Tagan TG1100-U95 TurboJet 1100W ei pitäs loppuu tehot kesken.

odotan jo innolla part 2:sta. toivottavasti ne kaikki gtx kortille tulevat voltti modifikaatiot käsitellään huolella että tällänen vähemmän gurumpikin ymmärtää.
paljon kuvia kiitos ;)

btw vieläkin killerimpi virtalähde ois Tagan TG1100-U95 TurboJet 1100W ei pitäs loppuu tehot kesken.

Prosessori pullonkaulana eräässä vaiheessa. Mikä prosessori noille näytönohjaimille pitäisi olla jotta riittäisi kellotteluun?.

Prosessori pullonkaulana eräässä vaiheessa. Mikä prosessori noille näytönohjaimille pitäisi olla jotta riittäisi kellotteluun?.

600W pitäisi saada ulos, ei sisään? Paskoja mitä paskoja.

600W pitäisi saada ulos, ei sisään? Paskoja mitä paskoja.

Muropaketin uusimmat