Kuivajäätestit
1. kuivajäätesti
Ensimmäistä järeämpää testiä varten kuivajäät tilattiin Porin AGA:n toimipisteestä. Öljyn hinnan kallistuessa myös kuivajään listahinta on noussut vuosien varrella ja nykyisin 10 kiloa jäitä ja styroksinen kuljetuslaatikko kustantavat yhteensä 53,55 euroa.
Näytönohjainten valmistelu testejä varten aloitettiin poistamalla vakiojäähdytys. GeForce 8800 GTX:n grafiikkapiirin ympärillä olevien reikien etäisyys toisistaan on 58,5 mm, joka on hieman enemmän kuin edellisissä GeForce 6800-, 7800- ja 7900-sarjan näytönohjaimissa, joten kulhojen ja vesiblokkien kiinnityksen joutuu miettimään uusiksi. Reiät ovat myös entistä pienemmät ja helposti saatavilla oleva kolmen millimetrin kierretanko ei mahdu niistä läpi. Paikallisista pulttikaupoista ei ohuempaa kierretankoa löytynyt, mutta hyllystä löytyi sentään sopivan paksuisia pari senttiä pitkiä pultteja ja niihin sopivat mutterit. Hieman myöhemmin Timo Väisänen ystävällisesti ilmoitti, että sopivaa 2,5 mm:n kierretankoa löytyy ainakin Kärkkäiseltä Ilomantsista. Kyseisiä kierretankoja käytetään mm. RC-helikoptereissa ja ne kustantavat 4,20 euroa / pari (pituus noin 250 mm).
Näytönohjainkulhot kiinnitettiin neljällä pultilla piirilevyn läpi, joka takasi tukevan kontaktin G80-grafiikkapiirin heatspreaderiin.
Kulho soviteltiin tarkasti paikoilleen ja pultit kiristettiin tukevasti kulhon sivuille pultattuihin lisäpalikoihin.
Alumiininen näytönohjainkulho peittää alleen vain grafiikkapiirin, joten virransyötön komponenteille asennettiin erilliset pienet jäähdytyssiilit. Testilabran hyllystä löytyi Zalmanin näytönohjaincoolerin mukana toimitettuja muistisiilejä sekä Epoxin emolevyn mukana tulleita minisiilejä mosfeteille. Molemmat sopivat täydellisesti GeForce 8800 GTX:n virransyötölle ja siilit kiinnitettiin paikoilleen niissä valmiiksi olleilla liima- ja tarrapinnoilla.
Myös kaksilinkkisiä DVI-liittimiä ohjaava NVIO-piiri varustettiin erillisellä siilillä, joka otettiin hyötykäyttöön jo aikansa eläneestä Herculesin GeForce 2 -näytönohjaimesta. Käytännössä NVIO-piiri ei lämmennyt testien aikana juuri lainkaan.
GeForce 8800 GTX:n GDDR3-muistipiirit jäivät ilman jäähdytyssiilejä, mutta kylmä alumiinikulho toimii myös niiden jäähdytyksenä, vaikka suoraa kontaktia ei olekaan.
Varsinaiset testit aloitettiin kokeilemalla ensin prosessorin rajoja kuivajäällä. Vapochillin avulla saavutetusta noin neljän gigahertsin kellotaajuudesta toivottiin päästävän lähelle 4,5 gigahertsiä. Parin tunnin testit kuitenkin osoittivat, että prosessori ei suostunut yhteistyöhön, kuin vaivaisella 4,3 GHz:n kellotaajuudella. Käyttöjännitettä syötettiin 1,6375 volttia, eikä lisäjännite tuntunut auttavan menohaluja. Lämpöanturi kiinnitettiin aivan prosessorikulhon juureen porattuun koloon. Anturi näytti kulhon pohjan lämpötilaksi lepotilassa -69,5 astetta ja 3DMark06:n CPU-testien aina lämpötila nousi noin -65 asteeseen. CPU-testien päätyttyä ja kahden viimeisen pelitestin rullatessa anturin lukema oli -67 ja -68 asteen välimaastossa.
Seuraavaksi kokoonpanoon iskettiin kiinni alumiinikulhoilla varustetut GeForce 8800 GTX -näytönohjaimet SLI-tilassa ja varsinaiset 3DMark06-ajot saatiin käyntiin. Näytönohjainten virransyötölle sekä Corsairin XMS2-6400C3-muisteille asetettiin 120 mm:n tuuletin kierrättämään ilmaa. Ensimmäisessä ajossa prosessori asetettiin toimimaan turvallisella 4285 MHz:n kellotaajuudella ja näytönohjaimet grafiikkapiirin osalta 650 MHz:n ja muistien 990 MHz:n kellotaajuudella. 3DMark06 rullasi läpi ilman ongelmia antaen tulokseksi 20338.
Prosessorikellotaajuuden annettiin olla samana ja testeissä keskityttiin näytönohjaimien ylikellottamiseen kuivajäällä. Grafiikkapiirin kellotaajuus nostettiin suoraan 700 MHz:iin ja muistit 1000 MHz:iin. Näillä korotuksilla 3DMark06-tulos parani 20741 pisteeseen.
Seuraava harppaus grafiikkapiirin osalta 750 MHz:iin oli liikaa ja kokoonpano kaatui useampaan otteeseen. Jäiden uhkaavasti loppuessa grafiikkapiirin ja muistien kellotaajuutta hienosäädettiin oikein urakalla ja lopulta 3DMark06 saatiin läpi GPU:n toimiessa 730 MHz:n ja muistien 1015 MHz:n kellotaajuudella. Ensimmäisten kuivajäätestien lopputulokseksi saatiin 21041 pistettä eli parannusta Vapochill-testeihin verrattuna tuli noin tuhat pistettä.
Testien jälkeen massiivisen prosessorikulhon sulattelussa meni hetki ja toinenkin, mutta lopulta kulho saatiin kangettua irti prosessorin päältä. Kontakti oli ollut erinomainen ja kulhon suuren massan ansiosta sitä ei tarvitse edes ihmeemmin kiristellä paikoilleen.
Myös alumiinikulhojen kontakti GPU:n heatspreaderiin oli ollut kohdillaan. Toisin kuin GeForce 8800 GTX:n vakiocoolerin kanssa, koko heatspreader oli ottanut hyvin kiinni alumiinikulhoon.
2. kuivajäätesti
Ennen toista kuivajäätestiä Muropaketin testilabrassa tehtiin pienoisia esivalmisteluita. Ensinnäkin NVIDIA julkaisi juuri ensimmäisen kuivajäätestien jälkeen WHQL-hyväksytyt ForceWare 97.92 -ajurit GeForce 8800 -sarjan näytönohjaimille ja ne hyväksyttiin parissa päivässä virallisiksi 3DMark-ajureiksi Futuremarkin toimesta. Silverstonen 600 watin ST60F-virtalähteen tilalle vaihdettiin Cooltek 600W -virtalähde, joka tarjoaa neljästä +12V-linjasta 20 ampeeria jokaisesta. Lisäksi MuroBBS:stä tuttu ylikellottaja Duronbird lainasi testeihin oman neliytimisen Intel Core 2 Extreme QX6700 -prosessorinsa, jonka toivottiin lisäävän prosessoripuolen menohaluja. Vapohillillä ajetuissa ensitesteissä havaittiin, että Duronbirdin Retail QX6700 -prosessori skaalautui huomattavasti paremmin käyttöjännitteen suhteen ja kun Engineering Sample QX6700 -prosessorilla menohalut loppuivat 4020 MHz:n kellotaajuudella ja 1,575 voltin käyttöjännitteellä, retail-prosessori kulki vielä 1,65 voltin käyttöjännitteellä 4100 MHz:n kellotaajuudella.
Testisessio aloitettiin juottamalla GeForce 8800 GTX -näytönohjaimiin modifikaatiot grafiikkapiirin ja muistien käyttöjännitteiden korottamiseksi. Modit tehtiin VR-Zonen sivuilta löytyvien ohjeiden mukaan.
G80-grafiikkapiirin käyttöjännitteen korottamiseksi täytyy juottaa 500 ohmin säätövastus Primarion PX3540 -piirin läheisyydestä löytyvän vastuksen jalasta maihin. Vakiona GPU:n jännite on noin 1,26 volttia ja 500 ohmin säätövastuksen juottamisen jälkeen käyttöjännite nousee noin 1,38 volttiin. Säätövastuksen arvoa vähentämällä VGPU-jännite nousee.
GDDR3-muistien jännitettä saa puolestaan korotettua juottamalla 20 kilo-ohmin säätövastuksen piirilevyn takaosassa sijaitsevan AT-8B-piirin vierestä löytyvän vastuksen ja maan välille. Muistien vakiojännite on 1,95 volttia ja 20 kilo-ohmin säätövastuksen lisäämisen jälkeen muistijännite nousee 2,01 volttiin. Myös muistijännitemodissa säätövastuksen arvoa vähentämällä VMEM nousee.
VGPU- ja VMEM-jännitteiden mittauspisteet näkyvät yllä olevasta kuvasta. Kyseiset mittauspisteet löytyvät näytönohjaimen takapuolelta GPU:n yläpuolelta. Ylemmän pintaliitoskondensaattorin vasemmasta jalasta voi mitata VMEM-jännitteen ja sen alapuolelta vasemman puoleisen pintaliitoskondensaattorin yläpäästä puolestaan VGPU-jännitteen.
Asuksen EN8800 GTX -näytönohjaimen kanssa törmättiin valitettavasti vakaviin ongelmiin. Asus on ilmeisesti tehnyt näytönohjaimensa piirilevyllä jotain toisin, kuin muut valmistajat, sillä 500 ohmin säätövastuksella grafiikkapiirin käyttöjännite hipoi 2,5 volttia! Onneksi näytönohjaimen jänniteregulaattoreiden ohjauspiireissä on ylijännitesuojat, eikä GPU kärähtänyt. Kun kylmä hiki oli pyyhitty pois otsalta, alettiin VGPU-modifikaatiota miettiä ja kehittää Asuksen näytönohjaimelle sopivaksi. 500 ohmin säätövastuksen tilalle juotettiin ensin viiden kilo-ohmin ja lopulta 10 kilo-ohmin säätövastus, jolla grafiikkapiirin käyttöjännite saatiin laskemaan 1,36 volttiin.
Muistijännitemodifikaatio 20 kilo-ohmin säätövastuksella toimi moitteetta (kuvassa säätövastuksessa näkyy GPU-teksti, mutta todellisuudessa kyseinen säätövastus on vastuussa muistijännitemodifikaatiosta).
Kolmas Asuksen näytönohjaimelle tehty modifikaatio oli juuri ennen GeForce 8800 -sarjan julkaisua ilmenneen vastusongelman korjaaminen, jossa NVIDIA kutsui jälleenmyyjille lähetettyjä näytönohjaimia takaisin ja vaihtoi piirilevyltä 50 kilo-ohmin pintaliitosvastuksen 25,5 kilo-ohmiin vakausongelmien korjaamiseksi. Muropaketin testipenkissä olleessa Asuksen näytönohjaimessa oli vielä paikallaan 50 kilo-ohmin vastus, joten sen rinnalle juotettiin toinen 50 kilo-ohmin vastus korjaamaan tilanne. VGPU- ja VMEM-jännitteiden mittauspisteet ovat samat, kuin MSI:n NX8800 GTX -näytönohjaimessa.
Kun jännitemodifikaatiot vihdoin useamman tunnin säätämisen jälkeen saatiin toimimaan, kokoonpanoon sovitettiin kulhot kiinni ja testit saatiin käyntiin. Tällä kertaa prosessorista puristettiin irti 4334 MHz:n kellotaajuus, joka ei vieläkään tyydyttänyt. Kuivajäällä tavoite oli päästä lähelle 4,5 GHz:n kellotaajuutta, mutta NVIDIAn nForce 680i SLI -piirisarjaan perustuva Asus Striker Extreme -emolevy on niin erikoinen tuttavuus, että se todennäköisesti jarruttaa toistaiseksi menohaluja. Tällä osa-alueella viilailut jatkuvat ja nyt on sentään päästy QX6700-prosessorilla väylätaajuuden osalta 300 MHz:n paremmalle puolelle.
Prosessori asetettiin aluksi toimimaan 4,3 GHz:n kellotaajuudella ja huomio käännettiin jännitemodifioitujen näytönohjainten puoleen. Näytönohjainkulhot ladattiin täyteen kuivajäätä ja Masinolia heitettiin reilusti kyytipojaksi. Ensimmäisellä yrityksellä kellotaajuudet nostettiin GPU:n osalta 750 MHz:iin ja muistien 1050 MHz:iin. Näytönohjainten käyttöjännitteet olivat alkuun GPU:lla 1,38 V ja muisteilla 2,01 V. 3DMark06 rullasi kiltisti läpi ja tuloskin oli heti 21000 pisteen paremmalla puolella. Näytönohjaimen kellotaajuuksia nostettiin tasaisin harppauksin ja pian GPU:lla olikin 800 MHz ja muisteilla 1100 MHz kellotaajuutta.
Seuraava suurempi harppaus 850 MHz oli jo liikaa grafiikkapiireille, joten VGPU säädettiin 1,5 volttiin ja kellotaajuus asetettiin 825 MHz:iin. Muistijännite puolestaan korotettiin 2,1 volttiin ja muistit asetettiin toimimaan 1125 MHz:n kellotaajuudella. 3DMark06 rullasi taas iloisesti antaen tulokseksi 21630. Seuraavaksi GPU:n ja muistien kellotaajuutta hienosäädettiin 5 – 10 MHz:n pykälin. Kun GPU toimi 835 MHz:n ja muistit 1135 MHz:n kellotaajuudella tulos nousi 21702 pisteeseen. Seuraavalla korotuksella (GPU: 840 MHz ja muistit: 1140 MHz) tulokseksi tuli 21761 pistettä.
Lopulta kuivajään ollessa lopussa, grafiikkapiirin jännite säädettiin 1,55 ja muistien 2,13 volttiin. Näillä jännitteillä näytönohjaimet saatiin toimimaan grafiikkapiirin osalta 845 MHz:n ja muistien 1145 MHz:n kellotaajuudella. Prosessorin toimiessa 4334 MHz:n kellotaajuudella toisten kuivajäätestien viimeiseksi 3DMark06-tulokseksi tuli 21813 pistettä, joka sillä hetkellä edellytti Futuremarkin 3DMark06 Hall of Famessa ensimmäiselle sijalle.
Futuremark ORB, 3DMark06 Project Details
Viime viikon aikana kreikkalainen Hipro5 ja singaporelainen Shamino ovat jo ehtineet ajamaan Muropaketin kuivajäätestien lopputuloksesta ohi, joten tällä hetkellä on tyytyminen kolmanteen sijaan.
Loppusanat
Ennen tulevia Muropaketin LN2-testejä on jälleen tehtävä muutamia esivalmisteluita. Cooltekin 600W -virtalähde vaihtuu Silverstonen 850 watin ST85ZF-malliin, Asus Striker Extreme -emolevylle päivitetään uusin 0802 BIOS -versio, jonka pitäisi vähentää prosessorin levon ja rasituksen välistä jännitenotkahdusta, näytönohjainkulhot kiinnitetään jatkossa pidemmillä 2,5 mm:n kierretangolla ja näytönohjaimille askarrellaan paremmat eristykset. Testasin jo pikaisesti grafiikkapiirin Stream-prosessoreiden kellotaajuuden laskemista 1350 MHz:stä 1200 MHz:iin ja vakiojäähdytyksellä tämä mahdollisti GPU:n kellotaajuuden venymisen 640 MHz:stä 660 MHz:iin. Valitettavasti suorituskyvyssä 20 MHz:n korotus GPU-kellotaajuudessa ja 150 MHz:n lasku Stream-prosessoreissa johti suorituskyvyn laskemiseen. GPU-kellotaajuutta pitäisi saada nostettua ainakin 50 MHz, jotta Stream-prosessoreiden kellotaajuuden laskemisesta olisi hyötyä. Seuraavat testit (LN2) ajetaan helmikuun aikana, joten artikkelisarjan kolmas on luettavissa viimeistään loppukuusta.
