Abit & MSI: GeForce FX 5900
Testasimme aikaisemmin kesällä Terratecin GeForce FX 5900 Ultra 256 MB -näytönohjaimen, joka oli käytännössä NVIDIAn referenssiohjain Terratecin tarroilla varustettuna. Tällä kerralla tutustumme Abitin ja MSI:n valmistamiin tavallisiin GeForce FX 5900 -näytönohjaimiin, jotka toimivat hieman alhaisemmilla kellotaajuuksilla ja muistia on puolet vähemmän, kuin Ultra-mallissa. Molemmista näytönohjaimista löytyy valmistajan itse suunnittelema ja kehittämä jäähdytysratkaisu.
Testissä olleissa Abitin ja MSI:n GeForce FX 5900 -näytönohjaimissa grafiikkapiirin kellotaajuus oli 400 ja DDR-muistien 425 megahertsia (850 MHz DDR). GeForce FX 5900 Ultran grafiikkapiiri toimii 450 ja DDR-muistit 425 (850 MHz DDR) megahertsin kellotaajuudella.
Jos Muropaketin artikkeli Terratecin Mystify 5900 Ultra -näytönohjaimesta ja NV35-grafiikkapiiristä on jäänyt huomaamatta, niin suosittelen lukemaan sen ensin.
Abit Siluro FX5900 OTES
Abitin näytönohjaimet kantavat Siluro-nimeä ja NVIDIAn grafiikkapiireihin perustuvia Siluro-näytönohjaimia on nähty jo GeForce2-aikakaudelta lähtien. Suomessa Abit ei ole ollut kovinkaan näkyvästi esillä näytönohjainmarkkinoilla, mutta yrityksen panostus pohjoismaihin on kasvanut viime aikoina huomattavasti.
Osassa Siluro-sarjan näytönohjaimissa käytetään OTES-jäähdytystä (Outside Thermal Exhaust System), joka esiteltiin ensimmäisen kerran Abitin GeForce4 Ti4200 -näytönohjaimen yhteydessä. NVIDIA adoptoi samankaltaisen jäähdytysjärjestelmän NV30-piirille, mutta lopputulos ei ollut kovinkaan hyvä. OTES:in ideana on puhaltaa grafiikkapiirin tuottama lämpö näytönohjaimen liittimien yhteydessä olevasta aukosta ulos ja pois kotelon sisältä.
Pirteän värisestä pakkauksesta löytyy melko perustavarat. Parin ohjekirjan lisäksi mukaan on pakattu ajuri-CD, SiluroDVD 4 -ohjelma, virta-, komposiitti- sekä S-Video-kaapeli. Mukana tulee myös S-Video-komposiitti- ja VGA-DVI-adapteri.
Näytönohjain tulee huolellisesti paksuun muoviin käärittynä ja käärön päältä löytyy suuri muistutustarra, joka kehottaa liittämään virtakaapelin näytönohjaimeen asennuksen yhteydessä.
Abit on valmistanut näytönohjaimen piirilevyn itse ja se on väriltään sininen. NVIDIAn referenssinäytönohjaimien piirilevyt ovat väriltään vihreitä. Massiivinen OTES-jäähdytys peittää lähestulkoon koko etupuolen ja nähtävillä on vain virtaliitin sekä virransyötön komponentit.
Takapuolelta löytyy yhteensä kahdeksan tyhjää muistipaikkaa, alumiininen jäähdytyslevy sekä muutama laatutestauksen tarra.
Abit Siluro FX5900:n OTES-jäähdytys rohmuaa viereisen PCI-paikan, aivan kuten NVIDIAn referenssijäähdytyskin. PCI-paikan kohdalla on lämpimän ilman ulostulokanava. Liitännät ovat perinteiset DVI, TV-out ja D-Sub.
Tässä näytönohjaimessa käytetty OTES-jäähdytysjärjestelmä on varsin yksinkertainen. Käytännössä NV35-grafiikkapiirin ja DDR-muistien päällä on yksi iso siili, jonka päällä on muovinen kotelo ja sisällä tuuletin.
Tuuletin on kooltaan 50 millimetrin suuruinen ja se siirtää ylöspäin nousevaa lämpöä kohti ilmanohjauskanavaa ja ulostuloaukkoa, joka esiteltiin liittimien yhteydessä. Kuvassa näkyy tuulettimeen liitetyt neljä sinistä lediä, jotka syttyvät palamaan, kun näytönohjaimeen kytketään virrat päälle.
Muistit eivät tuota niin paljon lämpöä, että ne tarvitsisivat suoraan aktiivisen jäähdytyksen. Muistien kohdalla onkin vain massiiviset jäähdytysrivat. Jäähdytysratkaisu on huomattavasti hiljaisempi, kuin NVIDIAn oma referenssijäähdytys. Tuuletin pitää kuitenkin sen verran ääntä, että sen pystyy kuulemaan.
Näytönohjaimen takapuolella ei ole lainkaan muistipiirejä, joten sinne on sijoitettu ainoastaan passiivinen alumiinisiili, joka jäähdyttää grafiikkapiirin alapuolta piirilevyn läpi.
Sivuprofiili on melko korkea, mutta näytönohjain mahtui juuri ja juuri Asus P4P800 Deluxe -emolevylle. Tilaa jäi vain muutama millimetri. Jäähdytyssiilissä on muistien kohdalla pienet ulokkeet, jotta kontakti olisi mahdollisimman hyvä.
Yllä olevassa kuvassa näkyy takapuolen tyhjät muistipaikat, joihin sopii µPGA-koteloituja DDR-muisteja.
Näytönohjain on asennettuna testikoneeseen ja toiminnassa. Pimeällä siniset ledit loistavat ja tuovat ikkunalla varustettuun koteloon mukavasti lisäväriä.
Abit Siluro FX5900 OTES -tuotesivu
MSI FX5900-TD128
MSI on yksi NVIDIAn suurimmista yhteistyökumppaneista ja viime vuonna se kahmi NVIDIAlta neljä eri valmistajien kesken jaettavaa palkintoa. Palkinnot olivat: paras yhteistyökumppani, paras tuotevalikoima, paras tekninen tuki sekä paras myynti- ja markkinointituki. MSI:n näytönohjaimet ovat hieman tunnetumpia Suomessa kuin Abitin, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun testaamme Muropaketissa näiden valmistajien näytönohjaimia.
MSI FX5900-TD128 -näytönohjaimen pakkaus on valtavan kokoinen. Pakkaus on suurempi kuin mikään aiemmin näkemistäni komponenttilaatikoista. Kannet on vuorattu eri ominaisuuksien esittelyillä ja GeForce FX 5900 -piirin esittelyllä. Pakkaus on ulospäin niin informatiivinen, että kaupassa tuotetta katsellessa siitä luulisi saavan kaiken mahdollisen tiedon irti. Toivottavasti muutkin emolevy- ja näytönohjain valmistajat siirtyvät entistä enemmän tämän kaltaisiin pakkauksiin.
Vaikka myyntipakkaus on suuri, sisältä löytyy reilusti tyhjää tilaa. Itse näytönohjaimen lisäksi mukana on kiitettävästi oheismateriaalia. Ohjekirjan lisäksi laatikosta löytyy komposiitti-, S-Video ja virtakaapeli sekä VGA-DVI-adapteri. Mukana on myös aiheeseen liittyvä muistio ja jopa 10 CD-levyn verran eri ohjelmia, pelejä ja ajureita. Peleistä mainittakoon: Morrowind, Tom Clancy’s Ghost Recon, Duke Nukem: Manhattan Project, IL-2 Sturmovik, Serious Sam 2 Lite ja Rally Trophy.
Myös MSI on valmistanut piirilevyn itse ja väri on yrityksen muistakin näytönohjaimista tutun punainen. FX5900-TD128 -näytönohjaimen kanssa on hieman sama homma kuin Abitin Siluro FX5900:n kanssa, sillä jäähdytysratkaisu peittää lähes koko etupuolen. Komponenttien sijoittelu on identtinen Abitin piirilevyn kanssa, joten molemmat valmistajat ovat käyttäneet NVIDIAn tarjoamaa referenssiratkaisua.
Näytönohjaimen takapuolelta löytyy aktiivinen jäähdytyssiili 35 millimetrin tuulettimella varustettuna, joka huolehtii grafiikkapiirin jäähdytyksestä piirilevyn läpi. Muuten näkymä tyhjine muistipaikkoineen on samanlainen kuin Abitin piirilevyllä.
Yllätykseksi MSI:n jäähdytysratkaisu on sen verran ohut, ettei se vie viereistä PCI-paikkaa. Näytönohjaimen takapuolella saattaa kuitenkin tulla ongelmia, jos emolevyn northbridgen jäähdytyssiili on liian lähellä AGP-paikkaa. MSI:n GeForce FX 5900 tarjoaa täsmälleen samat liittimet, kuin lähestulkoon kaikki nykypäivän näytönohjaimet. Mukana on DVI-, TV-Out- ja D-Sub-liittimet.
Etupuolen kaarimainen jäähdytyssiili on kookas, mutta matala. Siili on valmistettu alumiinista ja se on päällystetty kuparilla. Siilin rakenne on hieman erilainen kuin normaalisti ja siinä on käytetty paksuja pitkänmallisia jäähdytysripoja viuhkamaisesti.
Takapuolelle on sijoitettu aktiivinen jäähdytyssiili ja kyseisen järjestelmän nimi on TwinFlow. Valmistajan mukaan TwinFlow:n avulla saavutetaan noin kahdeksan Celsius-astetta alhaisempi toimintalämpötila, kuin NVIDIAn referenssijäähdytyksellä. Onneksi tuulettimet pyörivät sen verran hitaasti, että ne eivät tuottaneet kovinkaan paljon melua. Näytönohjain olikin käytössä jopa hieman hiljaisempi, kuin Abit Siluro FX5900 OTES.
Näytönohjaimen takapuolelta löytyy mielenkiintoisen näköinen johtohässäkkä, jossa kaksi tuuletinta on liitetty näytönohjaimen tarjoamaan yhteen tuuletinliitäntään. Onneksi johdot tuntuivat olevan tiukasti kiinni, eivätkä päässeet roikkumaan irrallaan.
FX5900-TD128:n sivuprofiili on päinvastainen kuin Abitin Siluro FX5900:ssa. Yläpuolen jäähdytys on hyvin matala, mutta takapuolen aktiivijäähdytys puolestaan turhankin korkea.
Näytönohjaimen asentaminen Asus P4P800 Deluxe -emolevylle ei onnistunut, sillä northbridgen siili otti takana olevaan jäähdytyssiiliin kiinni. Tästä selvittiin leikkaamalla piirisarjan siilistä muutama jäähdytysripa pois.
Näytönohjaimet ilman jäähdytystä
Päätimme purkaa molempien näytönohjaimien massiiviset jäähdytysratkaisut ja tarkastella mitä konepeltien alta löytyi.
Abitin näytönohjaimen etupuolen peittää massiivinen siili, jonka päälle on liitetty muovinen ilmanohjauskanava. Muoviseen kehikkoon on vielä erikseen ruuvattu tuuletin. Takapuolella siilin ja grafiikkapiirin välissä on noin puolen sentin paksuinen lämpöä johtava pala. Kaikki siilit ovat kiinni jousikuormitteisilla muovikiinnikkeillä.
Grafiikkapiirin päälle on levitetty reilusti piitahnaa ja sitä pursuaa joka suuntaan. Etupuolen suuressa jäähdytyssiilissä on muistipiirien kohdalla ilmeisesti erikseen liimatut alumiiniset palaset ja ne olivat liimalla kiinni muistipiireissä.
MSI:n jäähdytysratkaisu koostuu ainoastaan kahdesta osasta. Takapuolen tuulettimella varustetusta siilistä ja etupuolen massiivisesta kaarimaisesta siilistä, jonka sisälle on myös asennettu hieman suurempi tuuletin. Takapuolen siilin ja piirilevyn välissä on lämpöäjohtava ohut kumimainen tarra.
Etupuolen siilissä on grafiikkapiirin ja muistin kohdalla nätisti korotetut palat ja välissä on sopiva kerros piitahnaa.
Apuohjelmat, Abit Siluro FX5900 OTES
Abitin ajuri-CD:n mukana tulee yksinkertainen Graphic Max2 -ohjelma, jonka avulla ylikellottaminen onnistuu helposti. SiluroIQ-ohjelma olisi tarjonnut esimerkiksi tuulettimen pyörimisnopeuden säätömahdollisuuden, ylikellotusominaisuudet, ajuripäivitykset ja niin edelleen, mutta valitettavasti se ei suostunut asentumaan.
Apuohjelmat, MSI FX5900-TD128
MSI:n laajan CD-kokoelman joukosta löytyi 3D! Turbo Experience -ohjelma, jonka avulla piti pystyä säätämään ja tarkkailemaan lähes kaikkea mitä näytönohjaimesta ikinä löytyykään. Valitettavasti Internet-selaimessa(!!) toimiva ohjelma kaatui välittömästi, kun sitä yritti kytkeä päälle.
Toinen apuohjelma toimi hieman paremmin ja kyseessä oli Media Center Deluxe II, jonka avulla jokainen tietokoneen käyttäjä pystyy helposti tekemään multimedia-toimintoja tietokoneella.
Testit
Abitin ja MSI:n näytönohjaimien välille ei näissä testeissä odoteta juurikaan eroja, sillä molemmat toimivat täysin samoilla kellotaajuuksilla grafiikkapiirin ja muistin osalta. Testien tarkoituksena onkin todeta, kuinka paljon tavallisen ja Ultra-mallin välillä on eroa.
Testikoneeseen asennettiin muutama päivä sitten julkaistut Detonator FX 45.23 -ajurit, jotka toimivat kaikilla näytönohjaimilla ilman ongelmia. Ajurit ovat WHQL-hyväkstyt ja ne ovat päivätty 13. elokuuta 2003.
Kokoonpano varustettiin Intel Pentium 4 3,0 GHz -prosessorilla ja 512 megatavulla DDR-muistia. Alustana testeissä toimi Asuksen P4P800 Deluxe -emolevy Intel 865PE -piirisarjalla.
-
- Intel Pentium 4 3,0 GHz (800 MHz FSB)
- Asus P4P800 Deluxe (Intel 865PE)
- 2 x Geil Ultra Platinum PC3500 256 MB (CAS 2 5-2-2)
- Abit Siluro FX5900 OTES 128 MB
- MSI FX5900-TD128 128 MB
- Terratec Mystify 5900 Ultra 256 MB
- Seagate Barracuda 80 GB SATA
- Hyundai ImageQuest Q17S
- Windows XP
3DMark03 (330)
Futuremarkin DirectX 9.0 -rajapintaa käyttävästä 3DMark03-testiohjelmasta käytettiin 330-versiota. Testi ajettiin läpi ohjelman vakioasetuksilla eli 1024×768-resoluutiolla ja ilman reunojenpehmennystä sekä anisotrooppista suodatusta.
Kokonaistuloksessa Ultra voittaa noin 500 markilla ja yksityiskohtaisissa tuloksissa suurimmat erot syntyvät Wings of Fury -pelitestissä ja Pixel Shader 2.0 -testissä.
3DMark2001SE (330)
Edellisen sukupolven 3DMark2001SE-testi mittaa näytönohjaimien DirectX 8.1 -suorituskykyä. Testi ajettiin 1024×768-resoluutiolla ja ilman reunojenpehmennystä sekä anisotrooppista suodatusta.
Eroa syntyy Ultra-mallin hyväksi noin 750 markkia. Abitin ja MSI:n näytönohjaimien tulos on käytännössä sama.
Splinter Cell Patch 1.2b (Shadow Buffer)
Splinter Cellin testistä kirjoitimme pitkät pätkät edellisessä ”Nopeimmat näytönohjaimet” -artikkelissa, joten kannattaa lukea lisää sieltä esimerkiksi Shadow Buffer- ja Projected Shadow -tekniikoiden eroista. Koska tällä kerralla testissä oli vain GeForce-näytönohjaimia, testit ajettiin Shadow Buffer -tekniikkaa hyväksikäyttäen. Testi ajettiin 1024×768-resoluutiolla, ilman reunojen pehmennystä ja 8x anisotrooppisella suodatuksella.
Beyond3D-sivuston tekemässä CaspianOilRefinery-timedemossa syntyy keskimäärin eroa vaivaiset neljä ruutua sekunnissa. Maksimiruudunpäivitysnopeus on Ultra-mallilla puolestaan 17 fps korkeampi.
Ubisoftin omassa Tbilisi-timedemossa erot ovat keskimäärin samaa luokkaa, mutta maksimiruudunpäivitysnopeudessa ei ole havaittavissa niin suurta eroa.
Gunmetal Benchmark 1.20S
Gun Metal -peliin perustuva Gun Metal Benchmark 1.20S on todella raskas ja osittain DirectX 9.0 -rajapintaa hyödyntävä testi, joka käyttää Vertex Shader 2.0- ja Pixel Shader 1.1 -ominaisuuksia. Kaikki näytönohjaimet käyttävät samaa renderöintipolkua, joten mitään erillisiä GPU-kohtaisia optimointeja ei pitäisi löytyä. Benchmark1-testi ajettiin läpi 1024×768-resoluutiolla ja 4x-reunojenpehmennyksellä. Ohjelma käyttää oletuksena myös anisotrooppista suodatusta eikä sitä saa kytkettyä pois päältä. Mukana ovat minimi-, keskiarvo- ja maksimiruudunpäivitysnopeudet.
Tässä raskaassa testissä Ultra-malli on hieman edellä, mutta ihmetykseksi maksimiruudunpäivitysnopeus jää jälkeen noin viisi framea sekunnissa.
Ylikellotus
Näytönohjaimien ylikellotus toteutettiin vakiojäähdytyksellä ja Coolbits-rekisterillä, joka avaa ajureiden yhteyteen mahdollisuuden korottaa grafiikkapiirin ja muistien kellotaajuutta. Autodetect-toiminnolla ajurit suostuivat ylikellottamaan molempia näytönohjaimia grafiikkapiirin osalta noin 443 ja DDR-muistien osalta 461 (922 MHz DDR) megahertsin kellotaajuuteen. Jatkoimme kellotaajuuksien korottamista niin kauan, kunnes 3DMark03-testiohjelma alkoi pätkimään ja tulokset tipahtivat. Kuvanlaadussa ei havaittu missään vaiheessa ongelmia, vaan liian korkeilla kellotaajuuksilla tulokset laskivat. Prosessori toimi testeissä vakiona eli kolmen gigahertsin kellotaajuudella.
Abitin näytönohjaimessa NV35-piiriin integroitua lämpöanturia ei ilmeisesti ole kytketty toimimaan, sillä ajureista ei löytynyt lainkaan lämpötila-välilehteä. Paras tulos saatiin aikaiseksi, kun grafiikkapiiri toimi 470 ja DDR-muistit 461 (922 MHz DDR) megahertsin kellotaajuudella. Tulokseksi syntyi 6351 markkia.
MSI:n lämpöanturi näytti kellotustestien jälkeen jopa 60 Celsius-astetta, joka on noin 25 astetta korkeampi lämpötila kuin vakiokellotaajuuksilla työpöytäkäytössä. MSI:n näytönohjaimella paras tulos saatiin aikaiseksi, kun grafiikkapiiri toimi 485 ja DDR-muistit 462,5 (925 MHz DDR) megahertsin kellotaajuudella. Kokonaistulos oli kuitenkin 6325, joka on 26 markkia huonompi tulos kuin Abitilla.
Loppusanat
NVIDIAn viimeaikaiset ajurioptimoinnit ja muut sekoilut ovat heikentäneet yrityksen mainetta huomattavasti ja monet ovatkin siirtyneet ATIn leiriin. Myös huippumallien korkea hintataso, FX5800 Ultran heikko saatavuus ja äänekäs jäähdytysratkaisu ovat antaneet monelle huonon vaikutelman. Onneksi tilanne näyttää GeForce FX 5900:n kohdalla hieman paremmalta ja NVIDIAn yhteistyökumppanit ovat saaneet näytönohjaimensa markkinoille.
Näiden pikaisten testien perusteella Ultra-mallin ja tavallisen GeForce FX 5900:n suorituskyvyssä ei ole kovinkaan suurta eroa. Suurin ero taitaakin löytyä hintalapusta. Kuluttajan kannattaa säästää noin 150 – 200 euroa ja turvautua ylikellottamiseen, sillä tavallisen GeForce FX 5900:n saa kohtalaisen helposti toimimaan Ultra-mallin kellotaajuuksilla.
Nykypäivän näytönohjaimissa alkaa olla entistä suurempia jäähdytysratkaisuja ja usealla tuulettimella varustetut jäähdytysjärjestelmät lisäävät samalla tietokoneen melutasoa. Gainward onkin ensimmäisenä valmistajana ottanut käyttöön vesijäähdytyksen GeForce FX 5900 Ultra -näytönohjaimen erikoismallissa. Valitettavasti hintataso on vielä sen verran korkea, että myyntimenestystä tuotteesta tuskin tulee. Monille hiljainen tietokone on tärkeä työväline, joten äänekkäät ratkaisut tuskin kiehtovat. Abitin ja MSI:n OTES- ja TwinFlow-jäähdytysratkaisut olivat huomattavasti hiljaisempia ja kehittyneempiä kuin NVIDIAn referenssijäähdytys, joten tästä pisteet molemmille.
Tällä hetkellä Abitin Siluro FX5900 OTES -näytönohjaimen saatavuus on Suomesta melko heikko, mutta tilanne toivottavasti paranee lähitulevaisuudessa. MSI:n FX5900-TD128 maksaa noin 420 euroa ja Ultra-malli 256 megatavulla muistia hulppeat 620 euroa.
NVIDIAn kohdalla katseet kääntyvät seuraavaksi koodinimellä NV36 tunnetun piirin suuntaan, jonka tullaan luultavasti nimeämään GeForce FX 5700:ksi. Kyseessä on NV31-piirin eli GeForce FX 5600 -sarjan seuraaja mainstream-markkinoille. Loppuvuodeksi ennustetaan seuraavan sukupolven NV40-grafiikkapiirin julkaisua, jonka ensiesittely tapahtuu näillä näkymin Comdex 2003 -tapahtumassa marraskuussa.
Sampsa Kurri 19. elokuuta (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)
