UUSIMMAT

Antec Solo II

31.01.2012 13:53 |

 

Solo II:n pahvipakkaus noudattaa väritykseltään samaa linjaa P280:n pakkauksen kanssa. Mustansävyistä kuvitusta on piristetty keltaisilla yksityiskohdilla ja kyljistä löytyy useita värikuvia kotelosta. Paketin ulkomitat ovat 503 x 275 x 550 mm ja kokonaispaino 10,7 kg. Harmillisesti myöskään Solo II:n pakkauksen päätyihin ei ole tehty aukkoja kantamista helpottamaan. Pakkauksen sisällä koteloa suojaamassa on vaahtomuoviset sovitteet.

Kotelon mukana toimitettava oheistarvikevalikoima on varsin suppea. Esittelylehtisen, takuutietojen ja mallistoesitteen lisäksi muovipussiin on pakattu muutama nippuside sekä kaksi pussillista ruuveja.

Solo II:n ulkomitat ovat 440 x 205 x 470 mm ja paino kokoiselleen kotelolle suurehko 9,1 kiloa. Rakenteessa on käytetty millimetrin vahvuista terästä sekä etupaneelissa muovia ja alumiinia. Ulkopinnat ovat saaneet päälleen kiiltävänmustan maalipinnan. Solo II tarjoaa käyttäjälleen kaksi ulkoista 5,25 tuuman asemapaikkaa sekä kolme sisäistä 2,5/3,5 tuuman levypaikkaa. Lisäksi käytettävissä on vielä yksi erillinen 2,5 tuuman kiinnityspaikka.

Lisäkorttipaikkoja on tämän kokoluokan kotelolle tyypilliset seitsemän kappaletta. Näytönohjaimen maksimipituudeksi Antec ilmoittaa 381 mm. Tuuletinpaikkoja Solo II:ssa on kolme, joista yhdessä on esiasennettu 120 mm:n tuuletin. Etutuulettimilla on irrotettavissa oleva pölysuodatin. Kotelo on yhteensopiva ATX, microATX ja Mini-ITX-emolevyjen kanssa. Takuu on tuttu Antecin kolmen vuoden AQ3.

Antec Solo II on muotoiltu yksinkertaisen elegantiksi ja käytännölliseksi. Väritys on kokomusta eikä ulkokuoresta löydy minkäänlaisia koristuksia. Ulkonäköä on korostettu kiiltävän mustaksi maalatuilla kylki- ja kattopaneeleilla. Maalipinta ei ole aivan sileä, vaan lähempää tarkasteltuna siinä on havaittavissa selvää ”appelsiinipintaa”. Siitä huolimatta peilaava musta pinta oli todellinen kuvaajan painajainen. Etupaneelissa on käytetty sekä muovia että mattapintaista alumiinilevyä.

Etupaneeli on täysin tasainen ja umpinainen lukuun ottamatta yläosan kahta 5,25 tuuman asemapaikkaa sekä oikean alapuoliskon painikkeita ja liitäntöjä. Umpinaisesta otsapinnasta johtuen etutuuletinpaikkojen ilmanotto on toteutettu etupaneelin sivuilta löytyvien aukkojen kautta. Oikean reunan liitinkavalkadi tarjoaa kaksi USB 2.0 -liitäntää, kaksi USB 3.0 -liitäntää sekä kuuloke- ja mikrofoniliitännät. Niiden yläpuolelta löytyy pyöreä reset-painike sekä sinisellä valokehällä ympyröity virtapainike. Reset-painike on pienessä syvennyksessä ja sen liike on pitkä, joten vahinkopainallukset ovat epätodennäköisiä. Kiintolevyjen sininen aktiivisuusledi on sijoitettu yksikseen virtapainikkeen tasolle etupaneelin vasempaan reunaan.

Etupaneeli on saranoitu oikeasta reunastaan, joka mahdollistaa helpohkon pääsyn sen takaa löytyviin toimintoihin. Harmillisesti etupaneelin lukitus on toteutettu kolmella muovikynnellä oikeassa reunassa ja niiden vapauttamiseksi kotelon sisäpuolelta on kylkipaneelin oltava pois paikaltaan.

Etupaneeli on nostettavissa pois saranoiltaan ja takaa paljastuvat etutuuletinpaikkojen muoviset pölysuodattimet. Suodattimet on toteutettu pikakiinnityksellä ja ne vapautuvat helposti muoviklipsua painamalla. Ylemmän suodattimen takaa paljastuu sormiruuvilla lukittuva alareunastaan saranoitu luukku, jonka takaa löytyvät kotelon sisäiset asemapaikat.

Alareunastaan saranoidun luukun sisäpinnassa on paikka yhdelle 120 mm:n tuulettimelle. Tuulettimen kiinnitys tapahtuu ruuveilla. Luukun takaa avautuu pääsy kotelon kolmeen sisäiseen 2,5/3,5 tuuman asemapaikkaan, jotka on toteutettu metallisilla levykelkoilla. Pikalukitteiset kelkat on maalattu mustaksi ja levyjen kiinnitys tapahtuu erikoisruuveilla pohjasta. 3,5 tuuman levyjä on vaimentamassa silikonikumiset tyynyt. Levyt on mahdollista kiinnittää myös vaihtoehtoisella tavalla, josta lisää hieman myöhemmin.

Solo II:n kattopaneeli on takaosan tiheää metalliverkkoa lukuun ottamatta umpinaista maalattua pintaa. Metalliverkon tehtävänä on toimia virtalähteen ilmanottoaukkona.

Solo II:n pohja on monesta nykykotelosta poiketen täysin umpinainen ja muiden ulkopaneelien tapaan se on viimeistelty kiiltävällä maalipinnalla. Jotta kotelo ei kuitenkaan makaisi suoraan alla olevalla pinnalla, on pohjaan kiinnitetty neljä matalaa kumitassua. Osa etutuuletinpaikkojen ilmanotosta tapahtuu myös etupaneelin pohjan aukkojen kautta.

Solo II:n takapaneelissa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi kotelon yläosaan sijoitettuun virtalähdepaikkaan, joka on nykykoteloissa hieman harvinaisempi ratkaisu. Kiinnitysreikiä löytyy niin, että virtalähteen voi asentaa kummin päin tahansa. Virtalähdepaikan alapuolella sijaitsevat 120 mm:n poistotuuletin sekä I/O-liitinpaikat. Lisäkorttipaikat sekä ylimääräiset ilmanvaihtoaukot löytyvät takapaneelin alaosasta.

Takapaneelista tuulettimen alapuolelta löytyy pieni muovikehykseen upotettu kytkin, josta on mahdollista valita takatuulettimen pyörimisnopeus. Nopeusvaihtoehtoja on kaksi. Kuten P280:ssa, myös Solo II:ssa kytkin on harmillisen pienikokoinen ja sijoituksensa vuoksi hankalakäyttöinen. Siitä huolimatta se antaa käyttäjälle hieman valinnanvaraa kotelojäähdytyksen melutason suhteen.

Yksi Solo II:n hienoista oivalluksista on vasemman kylkipaneelin kiinnityksessä käytettävät sormiruuvit. Ruuvit ovat nimittäin toteutettu niin, että ne pysyvät kiinni paneelissa myös avaamisen jälkeen. Lisäksi ruuveista löytyy pieni sisäänrakennettu jousi, joka pitää ruuvin aina oikeassa asennossa kiertämistä ajatellen. Monet muut valmistajat voisivat ottaa esimerkkiä tästä pienestä yksityiskohdasta ja samoin voisi tehdä myös Antec itse. Jostain kumman syystä oikea kylkipaneeli on nimittäin varustettu tavallisilla ristikantaisilla ruuveilla, vaikka molemmat paneelit on hyvä irrottaa kokoonpanoa asennettaessa.

Solo II:n kylkipaneelit ovat saranoitu etureunastaan, eli ne irtoavat liu’uttamisen sijaan oven lailla kääntämällä. Vasemman kyljen takareunassa on pieni lenkki, joka mahdollistaa kyljen lukitsemisen esimerkiksi LAN-tapahtumissa. Antec on käyttänyt Solo II:n kylkipaneeleissa kaksikerrosrakennetta, jossa yhdistellään millimetrin vahvuista teräslevyä sekä sisäpintaan kiinnitettyä polykarbonaattikerrosta. Ratkaisun kerrotaan vaimentavan kotelon sisältä kantautuvaa ääntä. Sisäpinnan muovikerros ei ole paksu, mutta poikkeuksellisen jämerän rakenteen huomaa silti myös paneelin painosta.

Kotelon taustapuolelta, eli oikean kylkipaneelin takaa, löytyy poikkeuksellisen paljon avointa pintaa. Emolevyn taustaseinämä ei ylety kotelon yläosaan asti, vaan yläkolmannes on läpi asti avoin. Osasyy tähän lienee virtalähteen sijoitus kotelon yläosaan. Kuitenkin lisäksi myös kotelon keskiosa on hyvin avoin, sillä väliseinämässä on suuret aukot sekä prosessorikannan että sisäisten asemapaikkojen kohdalla. Prosessoricoolerin asennus onnistuu varmasti myös emolevyn ollessa kiinni kotelossa, kiitos jättikokoisen aukon. Kiintolevypaikkojen kylkeen on sijoitettu kaikkiaan kahdeksan muovikoukkua, jotka on tarkoitettu avustamaan kaapelien järjestämisessä.

Solo II:n sisärakenne saattaa yllättää, sillä se muistuttaa asettelultaan 90-luvun kotelotyyliä. Asemapaikat sijaitsevat edessä ylhäällä, virtalähde takana ylhäällä ja emolevy takana alhaalla. Vakiona ilmankierrosta huolehtii vain yksi takapaneeliin kiinnitetty tuuletin, joka siirtää ilmaa ulos kotelosta. Halutessaan käyttäjä voi kiinnittää etupaneeliin kaksi lisätuuletinta, joista toinen jäähdyttää kiintolevyjä. Ilmankierron ajatus on yksinkertainen – etupaneelista sisään ja takapaneelista ulos. Käyttäjä voi valita asentaako virtalähteen ottamaan jäähdytysilmaa kotelon sisä- vai ulkopuolelta.

Kiintolevykehikon alapuolelle on jätetty tyhjää tilaa, jotta koteloon mahtuisi jopa 381 mm pitkät näytönohjaimet. Optisten asemapaikkojen kiinnityskiskot löytyvät säilytystelineistään kotelon pohjalta.

Solo II:n emolevyosastolla ei ole erityisen tilavaa tai erityisen ahdasta. Harmillista käyttäjän kannalta sen sijaan on, että jostain syystä ylimpiä emolevykorokkeita ei ole asennettu valmiiksi paikalleen ja se saattaa aiheuttaa ongelmia asennusvaiheessa. Kotelon yläosassa sijaitseva virtalähdepaikka mahdollistaa virtalähteen asentamisen sekä tuuletin ylös- että alaspäin suunnattuna. Näin käyttäjä voi valita, ottaako virtalähde jäähdytysilmansa kotelon ulkopuolelta, vai avustaako se kotelon ilmanvaihdossa. Passiivisen virtalähteen kanssa ratkaisu on erityisen toimiva, sillä osa lämmöstä pääsee haihtumaan suoraan kotelon ulkopuolelle. Virtalähteen alapuolella sijaitseva tukipalkki on kiinni viidellä ruuvilla ja on näin ollen tarpeen vaatiessa irrotettavissa.

Ainut kotelon mukana toimitettava tuuletin sijaitsee takapaneelissa ja siirtää lämmintä ilmaa ulos kotelosta. Tuulettimen alapuolella sijaitsevat seitsemän lisäkorttipaikkaa on varustettu tavallisilla ruuveilla kiinnitetyillä umpinaisilla suojalevyillä.

Solo II:n mukana toimitettava takatuuletin on kooltaan 120 mm ja malliltaan Antec TrueQuiet. Sen spekseiksi ilmoitetaan 1000 RPM, 19,9 dBA ja 35,8 CFM. Tuuletinsäädin low-asennossa arvot ovat puolestaan 600 RPM, 8,9 dBA ja 21,5 CFM. Tuulettimen pyörimisnopeus on valittavissa kahdesta vaihtoehdosta kotelon takapaneelin kytkimestä.

Tuuletin on rakenteeltaan poikkeuksellinen moniltakin osin – sen napa on tavallista pienempi (mahdollistaen pidemmät roottorin lavat), lavoissa on käytetty poikkeuksellista muotoilua (käyristys ja kärkien aaltomainen muoto) ja sen kulmiin on integroitu suuret oranssit värinänvaimennuskumit. Lisäksi kiinnitys koteloon on tehty kumisilla tapeilla, joten värinöiden välittyminen kotelon runkoon on erittäin epätodennäköistä. Erikseen ostettuna 120 mm:n TrueQuiet-tuulettimen hinta on noin 13 euroa. Muropaketin testeissä se todettiin erittäin hiljaiseksi.

Kotelon kaikki asemapaikat sijaitsevat kahdessa etuosan yläkolmanneksessa. Kaksi 5,25 tuuman paikkaa ulkoisille asemille sijaitsevat ylimmäisenä ja asemien kiinnitys niihin tapahtuu kotelon pohjalla säilytettävillä pikakiinnityskiskoilla. Valitettavasti itse kiskojen kiinnitys asemaan ei ole kuitenkaan aivan yhtä pika, sillä siihen on käytettävä ruuveja.

Etuosan keskivaiheilla sijaitseva kehikko kätkee puolestaan sisäänsä sisäiset kiintolevypaikat, joihin pääsee käsiksi etupaneelin takaa aiemmin esitellyllä tavalla. Toisena vaihtoehtona on irrottaa levykelkat kehikosta ja käyttää kiinnitykseen Antecin innovatiivista kuminauharatkaisua.

Kuminauhakiinnitys perustuu kehikon sivuseinien välille pingotettuihin tekstiilipintaisiin kuminauhalenkkeihin, joita löytyy kaksi kappaletta kahdesta eri tasosta. Toisin sanoen kuminauhapaikkoja löytyy kahdelle 2,5 tai 3,5 tuuman levylle. Levyt asennetaan yksinkertaisesti roikkumaan kuminauhojen varaan, jolloin värinät vaimentuvat lähes tyystin. 2,5 tuuman levyjen kanssa nauhaa on hyvä kieputtaa muutaman kerran ympäri, jotta sovituksesta tulee tiukempi. Kuljetuksen ajaksi levyt kannattaa irrottaa kuminauhoista, sillä ne eivät ole parhaimmillaan levyn pitämisessä pituussuunnassa paikallaan.

Kiintolevykelkan ja kotelon pohjan väliin jää tyhjä tila, joka Antecin mukaan on tarkoitettu pitkien näytönohjaimien yhteensopivuuden varmistamiseksi. Etupaneelissa on lisäksi suodattimella varustettu tuuletinpaikka 120 mm:n tuulettimelle, jonka avulla on mahdollista toteuttaa lisäjäähdytystä näytönohjaimille. Lisäksi kotelon väliseinästä löytyy yksi erityisesti SSD-levylle sopiva lisäpaikka 2,5 tuuman asemalle. Vaikka Antecin ajatus näytönohjaimille jäävästä tilasta ja niiden jäähdytyksestä on järkeenkäypä, näkisi siinä mieluusti vaikkapa irrotettavan lisäkiintolevykehikon.

Kompaktien sisätilojen johdosta ATX-kokoonpanon asentaminen Solo II:een ei ole suoranainen nautinto, mutta toimenpiteestä selviää silti ilman suurempia tuskia. Tukipalkin irrottaminen on suositeltavaa asentamisen helpottamiseksi. Emolevyn ja kiintolevykehikon väliin ei jää mainittavasti hajurakoa, mutta tämä ei ole Solo II:n tapauksessa ongelma, sillä levyt jäävät kokonaisuudessaan kehikon sisään. Näytönohjaimelle jää poikkeuksellisen ruhtinaallisesti tilaa kotelon alaosaan.

Suurin murheenkryyni on virtalähteen kaapeleiden sijoittelu ja hallinta, joka ei ole nykypäivän tasolla. Melko avoimesta väliseinärakenteesta ja virtalähteen sijainnista johtuen kaapeleita ei saa kunnolla piiloon emolevyn taakse ja niiden tuominen siististi oikeista kohdista jää epämääräiseksi. Kaapelit eivät oikein mahdu kulkemaan emolevyn ja kiintolevypaikkojen välistä, joten ne on tuotava joko näkyvillä suoraan ylhäältä, kiintolevykehikon alta tai alhaalta pienestä aukosta emolevyn vieressä. Kiintolevykehikon kyljestä löytyvät koukut sentään helpottavat hieman johtojen niputtamista yhteen paikkaan.

 

Sisältö

  1. Antec P280 & Solo II
  2. Antec P280
  3. Antec Solo II
  4. Lämpötilamittaukset, melumittaukset & yhteenveto

Muropaketin uusimmat