Testikokoonpano, tehonkulutus, melu & lämpötila

Testikokoonpanossa käytettiin mini-ITX-kokoista Asuksen P8H77-I-emolevyä, jonka hinta liikkuu Muropaketin Hintavertailun mukaan reilun 100 euron tuntumassa.

Emolevy perustuu H77-piirisarjaan ja tukee LGA 1155 -kannallisia prosessoreita. Käytössä on kaksi DDR3-liitintä, kaksi Serial ATA 6 Gb/s- ja neljä Serial ATA 3 Gb/s -liitintä sekä PCI Express x16 -liitin erillisnäytönohjainta varten. I/O-liitinrivistöstä löytyy muun muassa kaksi USB 3.0 -liitintä, optinen ääniliitin sekä HDMI-, DVI-, VGA-liitin.

Emolevyyn asennettiin Intelin Core i5 3570K -prosessori ja kaksi G-Skillin Ripjaws-DDR3-muistikampaa. 22 nm prosessilla valmistettavan Ivy Bridge -koodinimellisen prosessorin kellotaajuus on 3,4 GHz (maks. Turbo Boost 3,8 GHz) ja TDP-arvo 77 wattia.

Prosessorin jäähdytyksessä käytettiin Noctuan NH-L9i -cooleria, joka on tuulettimen kanssa 37 mm korkea ja painaa 420 grammaa. Sen tuuletin pyörii 300-2500 kierroksen minuuttivauhdilla, tuottaa maksimissaan 57,5 kuutiojalan ilmavirran minuutissa ja meluaa maksimissaan 23,6 desibelin edestä.

Mini-ITX-standardin mukaisen emolevyn piirilevy on kooltaan 17 senttimetriä kanttiinsa, joten saman pituinen GeForce GTX 670 DirectCU Mini asentuu mallikkaasti sen reunalle.

GeForce GTX 670 DirectCU Minin vertailukohtana käytettiin NVIDIAn GeForce GTX 670 -referenssinäytönohjainta, joka on Minin 17 senttimetrin sijaan 24,5 senttimetriä pitkä. Käytössä on myös perinteinen taakse sijoitettu radiaalituuletin, joka puhaltaa ilmaa näytönohjaimen läpi kohti sen etuosaa.

GeForce GTX 670 DirectCU Minin grafiikkapiirin kellotaajuus on 928 MHz ja 3D-rasituksessa kellotaajuus on GPU Boost -ominaisuudella 1006 MHz. Todellisuudessa GeForce GTX 670 DirectCU Minin grafiikkapiirin kellotaajuus vaihteli Battlefield 3 -rasituksessa 1032-1045 MHz:n välimaastossa. NVIDIAn referenssikellotaajuudet ovat hieman alemmat, joten tehonkulutus-, melu- ja lämpötilamittauksia varten kellotaajuus nostettiin vastaamaan Asuksen näytönohjaimen kellotaajuuksia.

Näytönohjaimien takapuolelta näkyy selvemmin, mistä pituusero syntyy. Siinä missä referenssinäytönohjaimen cooleri jatkuu useita senttimetrejä piirilevyn yli, Asuksen mallissa cooleri on piirilevyn mittainen. Samalla piirilevyn takaosasta näkyy, miten Asus on suunnitellut sen omien mieltymyksien mukaan ja referenssimalliin verrattuna käytössä on huomattavan paljon vähemmän pieniä pintaliitoskomponentteja. Samalla kaksi kuusipinnistä PCI Express -lisävirtaliitintä on korvattu yhdellä kahdeksanpinnisellä lisävirtaliittimellä.

Näytönohjaimen lämpötiloja seurattiin ohjelmallisesti EVGA Precision X 4.1.0 -ohjelman avulla. Lisäksi kotelon sisälämpötilaa mitattiin ulkoisen Meterman TMD90 -lämpömittarin ja K-tyypin lämpöanturin avulla. Testiympäristön lämpötila oli noin 23 astetta. Melumittaukset toteutettiin Velleman DVM805 -desibelimittarilla 25 senttimetrin etäisyydeltä hiljaisessa tilassa. Tehonkulutusta seurattiin DEM1379-energiamittarilla, jolla mitattiin koko tietokoneen tehonkulutus pois lukien näyttö. Kokoonpanoa rasitettiin DirectX 11 -rajapintaa tukevalla Battlefield 3 -pelillä ja lepotilan lukemat kirjattiin ylös puoli tuntia rasituksen päättymisen jälkeen.

Mini-ITX-kokoluokan kotelona käytettiin Bitfenixin Prodigyä, jonka mitat ovat 250 x 404 x 359 millimetriä (L x K x S). Ulkoisia 5,25 tuuman asemapaikkoja on yksi ja sisältä löytyy paikat viidelle 3,5 tuuman levylle tai yhdeksälle 2,5 tuuman levylle käytetystä konfiguraatiosta riippuen. Jäähdytystä varten kotelossa on kaikkiaan viisi tuuletinpaikkaa, mutta testeissämme käytimme ainoastaan taakse sijoitettua 120 millimetrin tuuletinta.

Muropaketti testasi kotelon huhtikuussa ja antoi sille suosituksensa. Artikkelissa koteloa luonnehdittiin seuraavasti: ”BitFenix Prodigy on mini-ITX-koteloksi varsin suurikokoinen, eikä siten sovi kaikkien mini-ITX-kokoonpanoa rakentavien tarpeisiin, mutta niin ei ole tarkoituskaan. Se on suunnattu erityisesti harrastajille, jotka kaipaavat koteloltaan tilaa sekä muunneltavuutta, ja sen homman Prodigy hoitaa erinomaisesti. Prodigyn kanssa kokoonpanon toteuttamiselle on lukuisia eri vaihtoehtoja niin komponenttien kuin jäähdytyksenkin suhteen. Jopa hiljaisilla vakiotuulettimilla jäähdytysteho osoittautui hyväksi. Pientä miinusta ansaitsevat pitkän näytönohjaimen kanssa kahteen rajoittuva 3,5 tuuman levypaikkojen määrä, keikkuva pohjarakenne sekä kylkipaneelin ilmanottoaukon pölysuodattimen puuttuminen. Ne ovat kuitenkin vain pieniä säröjä toimivassa kokonaiskuvassa. Tähän kaikkeen kun vielä lisätään kilpailukykyisen houkutteleva hinnoittelu, ei Prodigyn keräämää suosiota ole vaikea ymmärtää. Kyseessä on kertakaikkisen inspiroiva kotelo!”

Asuksen P8H77-I-emolevyn, Core i5 3570K -prosessorin ja kahden G-Skillin Ripjaws-DDR3-muistikamman ohella koteloon asennettiin Corsairin 180 gigatavun Force GT -SSD-asema ja Cooler Masterin 850 watin Real Power -virtalähde.

• Intel Core i5-3570K (4/4 ydintä/säiettä, 3,4 GHz, Turbo Boost 2.0: maks. 3,8 GHz)
• Asus P8H77-I (Intel H77)
• Corsair Force GT (180 Gt)
• Cooler Master Real Power 850 W
• NVIDIA GeForce GTX 670
• Asus GeForce GTX 670 DirectCU Mini
• Microsoft Windows 7 Pro 64-bit
• NVIDIA GeForce 320.14 beeta

Tehonkulutus

Tehonkulutusmittauksissa lepotilassa oli 10 watin ero referenssinäytönohjaimen hyväksi. Rasituksessa ero pysyi samassa 10 watissa.

Melu

Melumittauksissa näytönohjainten välille syntyi merkittäviä ja korvakuulolta selvästi havaittavia eroja. Siinä missä Asuksen näytönohjain puhisi tasaisen matalla taajuudella, referenssinäytönohjaimessa melutaso oli korkeampi, mutta samalla tuulettimien ääni oli taajuudeltaan korkeampi ja häiritsevämpi.

Levossa Asuksen näytönohjaimella melutaso oli 38,9 desibeliä ja referenssinäytönohjaimella 42,1 desibeliä. Rasituksessa vastaavat lukemat olivat 41,8 desibeliä ja 47,1 desibeliä. Käytännössä Asuksen näytönohjain oli rasituksessa hiljaisempi kuin NVIDIAn referenssinäytönohjain levossa.

Lämpötila

Anturilla mitattuna kotelon sisälämpötilaa NVIDIAn referenssinäytönohjain pärjäsi paremmin ja lämpötila oli levossa 24,3 astetta, kun se Asuksella oli asteen korkeampi. Rasituksessa referenssinäytönohjaimella lämpötila nousi 30,3 asteeseen ja Asuksella 34,9 asteeseen. Referenssillä lämpötila nousi kuudella asteella ja Asuksella hieman alle 10 asteella.

Grafiikkapiirin lämpötilojen osalta tilanne kääntyi ympäri ja Asuksen näytönohjain pärjäsi hieman paremmin. Levossa Asuksella lämpötila oli 30 astetta ja referenssillä 31 astetta, kun taas rasituksessa lämpötilat olivat Asuksen hyväksi 74 ja 77 astetta.

Tuloksista on selvästi havaittavissa näytönohjaimien coolerien eroava toimintaperiaate. NVIDIAn referenssinäytönohjaimessa cooleri on suljettu ja viileä ilmavirta työnnetään ilmanohjaimen kautta kohti näytönohjaimen etuosaa ja lämmin ilma poistuu kotelosta näytönohjaimen etuosan ritilikön kautta. Asuksen näytönohjaimen tapauksessa lämmennyttä ilmaa suuntautuu ulos näytönohjaimesta kyljistä, joten osa siitä palautuu takaisin koteloon. Tilanne näkyy Asuksen osalta hieman korkeampina kotelon sisäisinä lämpötiloina, mutta näytönohjain itsessään pysyy viileämpänä.