MicroATX-standardi
MicroATX-standardi julkistettiin jo yli kymmenen vuotta sitten, vuoden 1997 joulukuussa, jonka jälkeen standardi on vakiinnuttanut paikkansa pienikokoisissa laitteissa. MicroATX-kokoluokan ratkaisuja löytyy huomattavan paljon VIAn toteuttamina ja varsinkin takavuosina EPIA-tuoteperheen integroidulla prosessorilla varustetut emolevyt olivat suosiossa modifiointipiireissä. EPIA-tuotteet ovat löytäneet tiensä myös monen pienikokoista tietokonetta kaipaavien kuluttajien hyppysiin.
Intelin ja AMD:n prosessoreita kelpuuttavia microATX-emolevyjä on markkinoilla jonkin verran, mutta suuremmassa mittakaavassa ne ovat jääneet ATX-standardiin perustuvien emolevymallien jalkoihin. AMD:n Socket AM2- ja Intelin LGA775-kannallisia microATX-emolevyjä löytyy reilunpuoleisesti, mutta Socket AM3 -emolevyjä on saatavilla hyvin rajoitetusti ja LGA1366 -emolevyjen osalta tilanne on vastaavanlainen. Markkinoilta löytyvien emolevyjen osalta Asus Rampage II GENE on yksi hyvä esimerkki siitä, ettei ATX-standardia pienempi koko rajoita ominaisuuslistaa merkittävästi.
MicroATX-standardi määrittelee emolevyn fyysiseksi kooksi maksimissaan 244 x 244 millimetriä ja minimissään 171 x 171 millimetriä. ATX-standardissa emolevyn leveys on määritelty microATX:n kaltaisesti 244 millimetriin, mutta pituutta on kuusi senttimetriä enemmän, 305 millimetriä. MicroATX on yhteensopiva ATX:n kanssa ja pienempikokoisten emolevyn asentaminen ATX-koteloon on mahdollista, kuten yllä oleva kuva osoittaa. Yhteensopivuuden takaamiseksi microATX-emolevyissä käytössä olevat liittimet ovat myös vastaavanlaiset, käsittäen muun muassa virta- ja lisävirtaliittimet.
MicroATX-emolevyissä niiden yläosa on tyypillisesti vastaavanlainen kuin ATX-emolevyissä, mutta eroja löytyy emolevyn alaosasta. Siinä missä ATX-emolevyissä laajennuskorttipaikkoja on esimerkiksi kuusi tai seitsemän, microATX-emolevyissä standardi määrittelee korttipaikkojen maksimimääräksi neljä kappaletta.