Epox eX5-300S
Shuttle on edelläkävijä ja samalla myös varmasti suurin barebone-koneiden valmistaja. Shuttlen vanavedessä useat emolevyvalmistajat, kuten Abit, Asus, Epox ja MSI, ovat tuoneet markkinoille barebone-koneita, joista tällä kertaa Muropaketin testipenkkiin saatiin järjestettyä Epoxin eX5-300S-mallinen kotelo.
EX5-300S on Epoxin ensimmäinen valloitusyritys barebone-segmentillä ja ainakin Suomessa tuote on saanut positiivista vastakaikua, sillä eX5-300S on saatavilla useilla jälleenmyyjillä hinnan liikkuessa halvimmillaan hieman alle 300 eurossa.
Muropaketissa on testattu Shuttlen, Abitin ja Soltekin barebone-koneita kesän ja syksyn aikana, joten aiheesta kiinnostuvien kannattaa käydä katsastamassa myös nämä artikkelit:
Epox eX5-300S
Epox eX5-300S toimitetaan suurehkossa pahvilaatikossa, jossa kotelo sekä mukana tulevat oheismateriaalit on pakattu tukevasti pehmusteiden sisään. Vihreä-valkopainotteisen pahvilaatikon kyljissä koreilee kuvia tuotteen erikoisominaisuuksista sekä sen päälle on merkattu selvästi tuotteen malli. Päälipuolelta löytyy myös muovinen kantokahva, jolla reilun kymmenen kilogramman laatikkoa saa helposti kuljetettua.
Kotelon lisäksi mukana toimitetaan kattavahko määrä erilaisia tarvikkeita: cooleri, coolerin kiinnitysvivut, virtakaapeli, neljällä eri kärjellä (kaksi risti- ja talttapäätä) varustettu ruuvimeisseli, piitahnapussi, niputettu Ultra ATA-, Serial ATA -virta-adapteri- ja Serial ATA -kaapelit, ohjekirja, ajuri-CD, pika-asennusopas sekä mini-grip-pussi, josta löytyy ruuveja, nippusiteitä ja ilmeisesti resonoinnin estämiseen tarkoitettua mattoa.
Mitään kovin tärkeää ei siis puutu, mutta Serial ATA -kaapeleita olisin mielelläni nähnyt kaksin kappalein, koska liittimiäkin löytyy kaksi. Ultra ATA -kaapeleiden määrästä ei kannata hämmentyä, sillä toinen kaapeli on valmiiksi asennettu paikoilleen kotelon sisälle.
EX5-300S on tyylikkään näköinen alumiinisilla kuorilla ja etupanelilla, jonka kummatkin reunat on koristeltu peilaavilla listoilla. Edestä löytyy yksi CD- ja diskettiasemapaikka, mutta näistä jälkimmäisenä mainitun paikalle on sijoitettu kortinlukulaite. Laite tukee Smart Media-, Compact Flash-, Secure Digital-, Multi Media Card- sekä Memory Stick -formaatteja ja oikeasta yläkulmasta löytyy vihreä ja oranssi ledi ilmaisemaan virransaantia sekä tiedon lukua/kirjoittamista.
CD-aseman erikoisuus on sen valmiiksi paikoilleen asennettu etulevy, joka on ulkonäön puolesta yhteneväinen kotelon kanssa. Kun CD-asema asennetaan paikoilleen, poistetaan tästä etulevyt, jolloin Epoxin etulevyssä oleva oleva kohta taittuu alaspäin kelkan tullessa ulos. Tämä ei tosin ainakaan testeissä käyttämämme LG:n 52-kertaisen CD-aseman kanssa toiminut aivan moitteetta, sillä napit eivät olleet aivan kohdalla ja näitä jouduttiin painamaan erittäin lujasti, jotta CD-asemakelkka saatiin aukaistua. Luonnollisesti kotelon valmista etulevyä ei ole pakko käyttää ja voi turvautua sen sijaan CD-aseman vakiolevyyn, mutta tällöin se todennäköisesti haittaa kotelon etupaneelin esteettisyyttä.
Edestä löytyy myös sinisillä nauhalla ja metallisilla kiiltävillä koristeilla varustettu lista, joka hohtaa tietokoneen ollessa päällä. Vastaavasti alhaalta löytyy LCD-näyttö muutamilla napeilla sekä liittimiä, jotka käsitellään seuraavassa kappaleessa.
Etupaneelin aivan alareunassa esillä ovat PS/2-liittimet hiirelle ja näppäimistölle sekä virtanappi. Näiden vierestä vasemmalta puolelta löytyy luukun takaa mikrofoni-, linjaulostulo-, kaksi USB2.0- sekä IEEE1394- eli FireWire-liittimet. Luukku pysyy kiinni keskellä olevan magneetin avulla.
Liitinrivistön yläpuolelle on sijoitettu LCD-näyttö sekä napit musiikin kuuntelua varten. EX5-300S:llä nimittäin voidaan kuunnella musiikkia CD-levyltä ilman käyttöjärjestelmää, joten näytön alapuolelle on sijoitettu napit kelaukselle eteen- ja taaksepäin, toistolle/tauolle, äänenvoimakkuuden lisäämiselle ja vähentämiselle sekä pysäytykselle. Näytön vasemmalta puolelta löytyy lisäksi nappi, jota painettaessa koneen ollessa pois päältä, käynnistyy kone ”DJ-tilaan”, jolloin esimerkiksi CD-levyillä olevaa musiikkia voidaan kuunnella ilman käyttöjärjestelmän lataamista. Windowsissa nappia painettaessa käynnistyy eX5 Mini Me -ohjelma.
Kun koneesta on kytketty virrat pois päältä, näkyy näytössä vakiona kellonaika ilman taustavaloja, mutta kun kone käynnistetään, näyttöön ilmestyy erilaisia erilaisia ikoneita. Sinisellä taustavalolla varustetussa näytössä keskellä näkyy isolla kellonaika ja tämän alapuolella vasemmalta oikealle lueteltuna merkinnät prosessorin kellotaajuudesta, keskusmuistin määrästä, musiikin soittolähteestä (CD / DVD), joka tässä tapauksessa on CD-levy, kovalevyn kokonaiskapasiteetista (voidaan asettaa myös näyttämään vapaana olevaa kapasiteettia) sekä resoluutiosta.
Musiikkia kuunnellessa CD-levyltä alareunassa näkyy edellisessä kappaleessa mainitut merkinnät, mutta vasempaan yläreunaan ilmestyy uusi ikoni ilmaisemaan äänenvoimakkuutta, tässä tapauksessa keskelle kämmenen kuva ilmaisemaan taukoa ja oikeaan reunaan CD-aseman tunnus (voi olla myös USB tai HDD). Keskellä vasemmassa reunassa näkyy kuunneltavan kappaleen järjestysnumero levyllä sekä kautta viivan oikealla puolella kappaleen soittoaika minuutteina ja sekunteina.
Kotelon takaosasta löytyy yläosasta virtalähteen 80 millimetrin tuuletin sormisuojalla sekä virtakaapelin liitin. Näiden alapuolelle on sijoitettu yksi sarjaportti sekä ilmanpoistoreikä prosessorin tuottamalle kuumalle ilmalle. I/O-liittimet ovat normaaleihin emolevyihin verrattuna varsin erikoiset, sillä PS/2-liittimiä ei löydy lainkaan ja vasemmalta oikealle luettuna löytyy rinnakkaisportti, SPDIF-ulostuloliittimet koaksaalina ja optisena, VGA-, neljä USB2.0-, FireWire-, RJ45-, linjasisääntulo-, linjaulostulo- sekä mikrofoniliittimet. Korttipaikkaliittimiä löytyy kaksin kappalein ja kotelo kiinnitetään runkoon kolmella sormiruuvilla.
I/O-liittimet edustavat monipuolista valikoimaa, mutta PS/2-liittimien puutteesta tulee ehdottomasti miinuspisteitä. Liittimet kyllä löytyvät kotelon etuosasta, mutta ainakin allekirjoittanut liittäisi kaapelit mieluummin takaosaan, jolloin eteen ei syntyisi turhaa kaapelisotkua.
Epox eX5-300S on varsin pienikokoinen kotelo, eikä sillä ole leveyttä kuin 200, pituutta 300 ja korkeutta 180 millimetriä. CD-asemapaikka löytyy luonnollisesti aivan kotelon yläosasto ja tämän alapuolelle on sijoitettu diskettiasemapaikka, jossa vakiona on kortinlukulaite. Tämän räkin alapuolelle kiinnitetään kovalevy poikittain.
ATX- ja +12 V -virtaliittimet kiinnittyvät emolevyn reunaan kotelon takaosaan ja näiden viereen on sijoitettu kaksi muistiliitintä. Prosessorikanta on emolevyn keskellä ja tämän vierestä löytyy Intel 865G -northbridge, joita jäähdytetään yhteisellä coolerilla ja joiden tuottama kuuma ilma viedään ulos kotelosta mustan ilmanohjaimen kautta.
Virtalähde on 200 wattinen ja siitä lähtee ATX- ja +12 V -liittimien lisäksi kaksi johtoa, joista ensimmäisessä on molex- ja diskettiasemaliittimet ja toisessa ainoastaan molex-liitin. Virtalähteestä tulee pientä moitetta, sillä virtakaapelin ollessa kiinni, se pitää pientä sirinää koko ajan.
Emolevyn komponenttisijoittelu poikkeaa jonkin verran normaaleista emolevyistä johtuen tilanpuutteesta ja kotelon pitkänmallisesti muotoilusta. I/O-liittimet on sijoitettu kuvassa emolevyn vasempaan reunaan ja näiden oikealla puolella on kolmivaiheisen virransyötön vaatimat mosfetit, kelat ja kondensaattorit.
Tästä kun siirrytään emolevyn keskelle, löytyy Socket 478 -prosessorikanta Intel Pentium 4 -prosessoreille sekä Intel 865G -piirisarja. I865G:stä löytyy integroidut grafiikkaominaisuudet, mutta parempaa 3D-suorituskykyä havitteleville emolevyn alareunasta löytyy myös AGP 8X -liitin sekä alimmaisena vielä yksi PCI-liitin.
Muistiliittimet ovat yläreunassa vaaka-asennossa ja vastaavasti oikeasta reunasta löytyy kaksi IDE-liitintä ja hieman alempaa ICH5R-southbridgen tukemat kaksi Serial ATA -liitintä.
100 megaiset verkkoyhteydet hoidetaan Realtekin valmistamalla RTL8101L-piirillä ja vastaavasti kuusikanavaiset ääniominaisuudet Realtek ALC655 -piirin avulla. Kotelon edestä ja takaa löytyy FireWire-liittimet, joita ohjaa VIA VT6307 -piiri.
Kasattuna tyhjää tilaa ei sisältä liiaksi löydy ja esimerkiksi coolerin vinossa oleva tuuletin ottaa lähes kiinni kovalevyn reunaan. Erillistä näytönohjainta emme tähän kokoonpanoon asentaneet, sillä suorituskykyerot eri Intel 865 -piirisarjaan perustuvien emolevyjen välillä ovat hyvin pienet. Kattavien suorituskykymittauksien sijaan painotimme artikkelissa tuotteen ja sen mukana tulevien ohjelmien tarkastelemiseen.
Parempaa AGP-väyläistä näytönohjainta havittelevien kannattaa tarkasti tutkia löytyykö kotelosta tarpeeksi tilaa, sillä esimerkiksi pitkien näytönohjaimien kanssa saattaa syntyä ongelmia, jos muistien päälle on asennettu siilejä. Kovalevy nimittäin tulee erittäin pitkälle ja esimerkiksi testimielessä käytetty Radeon 9600 Pro mahtui kyllä paikoilleen, mutta piirilevy otti takaosasta Ultra ATA -kaapeliin kiinni. Kannattaa myös pitää mielessä lämpöongelmat, koska varsinkin nykyisten high-end-näytönohjaimien lämmöntuotto on kasvanut suureksi NVIDIAn ja ATIn näytönohjainkilvan ansiosta.
