HIS:n uudet AGP-Radeonit testissä

Muropaketin artikkelitarjontaan kuuluu näkyvässä osassa näytönohjainvertailut, joita on julkaistu lähes kuukausittain. Viimeisimmät näytönohjaimet ovat poikkeuksetta olleet PCI Express -väylän jatkoksi soveltuvia malleja ja viimeisin AGP-näytönohjainartikkeli on julkaistu vuoden 2004 lokakuussa. Aikaa on ennättänyt kulua kaksi ja puoli vuotta ja vaikka PCI Express on ehtinyt yleistymään kovalla ryminällä, löytyy varmasti monen Muropaketin lukijan tietokoneesta vielä AGP-väylä ja muutaman vuoden vanha näytönohjain. AGP-näytönohjaimia julkaistaan nykypäivänä harvakseltaan, mutta silloin tällöin jokin valmistaja tuo markkinoille uutuusgrafiikkapiiriin perustuvan näytönohjaimen, jolla AGP-väylällä varustetulle tietokoneelle voi antaa tekohengitystä.

Helmikuun näytönohjainartikkeli palaa AGP-aikakauteen ja vertailuun on saatu kaksi HIS:n valmistamaa AMD/ATIn grafiikkapiiriin perustuvaa mallia: Radeon X1950 Pro ja Radeon X1650 XT. Kahden edellä mainitun näytönohjaimen vertailukohteeksi on otettu GeForce 6800 GT ja tarkoituksena on ottaa selvää, onko vanhan näytönohjaimen päivittäminen tuoreeseen AGP-malliin järkevää, vai onko jatkossa syytä kohdistaa katseet PCI Expressiin. Kolmikkoa verrataan keskenään tehonkulutus-, lämpötila-, melu- ja suorituskykymittauksissa ja lisäksi paneudutaan Radeonien ylikellotukseen.

HIS Radeon X1950 Pro IceQ3 Turbo

HIS Radeon X1950 Pro IceQ3 Turbo on pakattu maltillisen kokoiseen mustapainotteiseen pahvilaatikkoon, jonka sisältä löytyy näytönohjaimen ohella ohjekirja, Flatout-peli, PowerDVD-ohjelma, ajuri-CD-levy, ohjelmisto-DVD-levy, kaksi DVI-D-Sub-adapteria, S-Video-kaapeli, korttipaikan suojalevy, HIS-tarra, CrossFire-siltaliitin, adapterikaapeli S-Video- ja komposiittiliittimillä sisään- ja ulostuloihin sekä YPrPb-adapterikaapeli. Ohjelmisto-DVD-levyltä löytyy kokoversiot Dungeon Siege -pelistä, PowerDirector 5 SE Pro-, Power2Go 5- ja Medi@Show 3 -ohjelmista sekä muutamia pelidemoja.

CrossFire-siltaliittimen valinta oheismateriaalien joukkoon on hyvin mielenkiintoinen, sillä näytönohjaimessa ei ole edes tähän tarvittavaa liitintä. Lisäksi korttipaikan suojalevy on erikoinen näky, koska näytönohjaimessa itsessään on jo molemmat korttipaikat peittävä suojalevy, ja ohjekirjankin kulmassa pilkottaa merkintä PCI Express. Varustelu vastaa täysin PCI Express -mallia, joten HIS:llä on tainnut pitää AGP-version markkinoille saattamisessa kiirettä, kun edes oheisvarusteluita ei ole ehditty vaihtamaan asianmukaisiksi.

HIS on varustanut näytönohjaimensa IceQ3-jäähdytysratkaisulla, jonka myötä se on lähes identtinen Muropaketin joulukuussa arvostellun samaisen valmistajan näytönohjaimen PCI Express -malliin verrattuna. Näytönohjaimen piirilevy on AMD/ATIn näytönohjaimien tapaan kirkkaan punainen, mutta e näkyy päällepäin vain vaivoin massiivisen sinisen jäähdytyselementin alta. Ratkaisu on kahden korttipaikan kokoinen ja siinä takaosaan sijoitettu radiaalituuletin puhaltaa kotelon sisältä ottaman ilman siilin läpi ulos.

HIS:n PCI Express -mallia ei ollut saatavilla joulukuussa artikkelin kirjoitushetkellä, eikä sitä kahta kuukautta myöhemmin ole edelleenkään saapunut suomalaisten jälleenmyyjien listoille. Yleisesti Radeon X1950 Pron PCI Express -mallien hintahaarukka liikkuu 180 – 250 eurossa, joten AGP-mallin hinta sijoittunee myös tähän väliin. Valitettavasti AGP-mallin kohtalo on sama, kuin PCI Express -mallin, eikä HIS:n mallia ole saatavilla Suomessa.

DVI-liittimiä löytyy kaksin kappalein ja näiden välissä on seitsemänpinninen liitin, johon voi liittää joko YPrPb- tai S-Video/komposiittiadapterikaapelin. PCI Express -malliin verrattuna suojapaneeli on kahden korttipaikan kokoinen ja ylempi paikka on rei’itetty lämpimän ilman poistoa varten.

Näytönohjaimen takaosa on suurimmaksi osaksi jäähdytyselementin tuuletinosan peitossa, mutta alta näkyy virransyötön komponentteja jäähdyttävä siili ja reunalla on myös tuulettimen virtaliitin sekä PCI Express -lisävirtaliitin. Lisävirtaliitin on sijoitettu hieman eri paikkaan PCI Express -malliin verrattuna, sillä tässä liitin löytyi piirilevyn keskeltä puoliksi jäähdytyselementin alapuolelta. AGP-mallissa on selvästi käytetty täysin samaa jäähdytyselementtiä, sillä tämän takaosassa on lovi, joka PCI Express -mallissa oli tarkoitettu virtaliittimen lukituspainikkeelle.

Takapuoli on hyvin perinteisen näköinen ja grafiikkapiirin ympäröimänä on neljä jäähdytyselementin kiinnityksestä vastaavaa jousilla varustettua ruuvia. Lisäksi AGP-liittimen läheisyydessä on pieni AMD/ATIn valmistama Rialto-piiri. Kyseinen piiri muuntaa PCI Express -signaalit AGP-väylään soveltuvaan muotoon.

Jäähdytyselementin poistaminen paljastaa grafiikkapiirin, muisteja jäähdyttävän L-muotoisen siilin sekä taaempaa löytyvän virransyötön siilin. PCI Express -malliin verrattuna etuosasta on jätetty pois Rage Theater -piiri, joka hoitaisi muun muassa VIVO-ominaisuudet.

Radeon X1950 Pro AGP perustuu PCI Express -mallien tavoin täysin samaan RV570-koodinimelliseen grafiikkapiiriin, joka valmistetaan TSMC:n tuotantolinjoilla 80 nanometrin prosessilla. RV570 sisältää 330 miljoonaa transistoria ja on pinta-alaltaan 230 neliömillimetriä. NVIDIAn G71-grafiikkapiirissä, joka on käytössä muun muassa GeForce 7900 GTO:ssa, transistoreita on 278 miljoonaa ja 90 nanometrin prosessilla pinta-ala on 196 neliömillimetriä.

HIS:n Turbo-malli toimii grafiikkapiirin osalta 620 MHz:n kellotaajuudella, kun AMD/ATIn asettama referenssikellotaajuus on 575 MHz. Pixel Shader -yksiköitä on 36 ja Vertex Shader -yksiköitä kahdeksan kappaletta.

Samsungin K4J55323QG-BC14-mallisia GDDR3-muistipiirejä on kahdeksan kappaletta, joten näytönohjaimessa on muistia yhteensä 256 megatavua. Saatavilla on myös Radeon X1950 Pro -malleja, joissa muistia on 512 megatavua. 1,4 nanosekunnin piirit on speksattu toimimaan 714 MHz:n (1428 MHz DDR) kellotaajuudella ja HIS revittää muistipiirejä kunnolla, sillä ne toimivat jo vakiona AMD/ATIn 690 MHz:n referenssikellotaajuuden sijaan 740 MHz:n kellotaajuudella. Muistiväylä on 256 bittiä leveä.

Virransyötön ohjaus on toteutettu digitaalisesti Volterra VT1165MF -piirillä, jonka ansiosta komponenttien määrää on saatu laskettua reilusti. Ratkaisu on täysin vastaavanlainen, kuin HIS:n PCI Express -mallissa.

Tutkiessa jäähdytyselementtiä alapuolelta selviää, että siiliosa on varsin pienikokoinen, kun sitä vertaa suorituskykyisimpien näytönohjainten massiivisiin jäähdytysratkaisuihin. Siili on valmistettu kuparista, siinä on korotus grafiikkapiirin kohdalla ja lämpöputkiputki edistää lämmön leviämistä koko siilin alueelle.