Suorituskyky, vertailut ja mittaukset

Suorituskykymittaukset

Suorituskykymittauksissa Haswell-testikolmikkoa verrattiin sopivilta osin edellisen Ivy Bridge -sukupolven Ultrabook-kannettaviin ja tietysti toisiinsa. Testit suoritettiin pääosin niillä asetuksilla, joilla laitteita normaalisti käytetään, poikkeavista asetuksista kerrotaan erikseen.

Testeissä näyttöjen kirkkaudet asetettiin maksimiin ja virransäästötilat kytkettiin pois päältä. Testilaitteistot on lueteltu alla, Ivy Bridge Ultrabookien vastaavat asetukset löytyvät Muropaketin edellisestä Ultrabook-arvostelusta. Huomion arvoista on pitää mielessä, että aiemmat testit on tehty Windows 7 – käyttöjärjestelmällä ja uusimmat Windows 8.1:llä.

Asus Zenbook UX301LA

• Intel Core i7-4558U (2/4 ydintä/säiettä, 2,8 GHz, Turbo Boost 2.0: maks. 3,3 GHz)
• Intel Iris Graphics 5100 (GT3) (200 – 1200 Mhz)
• 8 Gt DDR3-1600
• Sandisk 512 GB SSD (256 GB + 256 GB, Raid 0)
• 13,3″ (2560×1440)
• Microsoft Windows 8.1 64-bit

Samsung ATIV Book 9 plus

• Intel Core i5-4200U (2/4 ydintä/säiettä, 1,6 GHz, Turbo Boost 2.0: maks. 2,6 GHz)
• Intel HD Graphics 4400 (GT2) (200 – 1000 Mhz)
• 4 Gt DDR3-1600
• Samsung 128 GB SSD
• 13,3″ (3200×1800)
• Microsoft Windows 8.1 64-bit

Microsoft Surface Pro 2

• Intel Core i5-4200U (2/4 ydintä/säiettä, 1,6 GHz, Turbo Boost 2.0: maks. 2,6 GHz)
• Intel HD Graphics 4400 (GT2) (200 – 1000 Mhz)
• 4 Gt DDR3-1600
• LITEONIT 64 GB SSD
• 10,6″ (1920×1080)
• Microsoft Windows 8.1 64-bit

SuperPI-testissä laskettiin piin likiarvo yhden miljoonan desimaalin tarkkuudella ja kyseinen testiohjelma ei osaa hyödyntää kuin yhtä säiettä. Pienempi tulos on parempi.

Kärjestä tässä testissä oli odotetusti uusin Asus kera tehokkaan Core i7 -prosessorinsa. Prosessori oli itseasiassa niin tehokas, että se ei halunnut SuperPI-testissä edes mennä ylimmälle kellotaajuudelle rasituksen ollessa näin pientä. Ongelma kierrettiin laittamalla Prime 95 -pohjarasitus toiselle ytimelle idle-prioriteetillä. Samalla kellotaajuudella edelliseen sukupolveen nähden toimiva uusimman kehitysversion Core i5 -prosessori oli noin 5 % edellistä nopeampi.

Cinebench R11.5:llä testattiin renderöintinopeutta ja suorituskykyyn vaikuttaa ratkaisevasti käytössä olevien ytimien lukumäärä ja kellotaajuus. Ohjelma ilmoittaa renderöinnin jälkeen tuloksen yksinkertaisesti pisteinä ja suurempi tulos on parempi.

Core i7 pesi kilpailijat selvällä 28 % erolla. Samsungin ja Surface Pro 2:n välillä ei odotetusti ollut eroa. Haswell-sukupolven Core i5 oli tässäkin testissä Ivy Bridgeä marginaalisesti 3 % parempi.

7-Zipillä pakattiin 461 megatavua kuva-, musiikki-, video-, asennus- ja Guitar Pro -tabulatuuritiedostoja normaalilaadulla 7z-muotoon ja mitattiin pakkaukseen kulunut aika. Pakkausalgoritmina käytettiin Bzip2:ta, jolla kyettiin hyödyntämään prosessoreiden kaikkia ytimiä ja Hyper Threading -teknologiaa. Pienempi tulos on parempi.

7-zip 9.2 -pakkaustestissä uudet Windows 8.1 -kannettavat jäivät eri testiolosuhteissa hieman jälkeen Ivy Bridge Ultrabookeista. Asus Zenbook UX301LA suoriutui kuitenkin Core i7 -prosessorillaan 25 % nopeammin kuin Core i5 -veljekset Microsoft Surface Pro 2 ja Samsungin 9 Plus.

SiSoft Sandra 2014:n Processor Arithmetic -testiä käytettiin synteettisenä testiohjelmana mittaamaan prosessorin suorituskykyä. Suurempi tulos on parempi. Tuloksista puuttuu edellisen sukupolven Ultrabookit, koska ne testattiin aikoinaan Sandran 2011-versiolla.

Keskinäinen nopeusero pysyi muuttumattomana FPU-testissä (20 %), mutta ALU-testissä Core i5 -prosessorit kirivät 8 % päähän.

Futuremarkin uusin 3DMark testattiin Cloud Gate -testin vakioasetuksilla, jossa on käytössä DirectX 10 -tason grafiikat. Suurempi tulos on parempi.

Fysiikkatestin tulokset eivät yllättäneet ja Asus oli Core i7 -prosessorilla vahvin. Grafiikkatestien tulokset puolestaan kaipasivat lisäselvitystä. Odottamattomasti Surface Pro 2 onnistui voittamaan selvällä erolla sekä samaa grafiikkaohjainta käyttävän Samsungin, että tehokkaammalla Iris 5100 -grafiikkaohjaimella varustetun Asuksen. Syyksi paljastui useiden testien perusteella työpöydän oletusresoluutio ja siinä käytettävä skaalaus. Suuri työpöydän resoluutio ja skaalaus pienensi tuloksia merkittävästi 3DMarkissa, vaikka itse testi suoritettiin pienellä resoluutiolla. Kun Samsungissa pienennettiin työpöydän resoluutio vaatimattomaan tarkkuuteen 1920 x 1080 pikseliä, saatiin testissä likimain sama tulos kuin Surface Pro 2:lla.

Työpöydän resoluution ja skaalauksen pienentäminen vaatii Windows 8.1:ssä uloskirjautumisen ja sitä ei voida pitää normaalin käytön ohessa tapahtuvana toimintatapana. Siispä tarkasta näytön resoluutiosta joutuu kärsimään pienentyneellä suorituskyvyllä osassa 3D-sovelluksia.

EZ CD Audio Converterilla pakattiin rinnakkain 40 kappaletta WAV-tiedostoja (1,66 Gt) MP3-muotoon ~190 kbps:n laadulla ja mitattiin pakkaukseen kulunut aika sekunteina. Easy CD-DA Extractor tukee samanaikaisesti kahdeksaa muuntajaa. Pienempi tulos on parempi.

Asuksen Core i7 oli jälleen noin 25 % nopeampi kilpakumppaneihin verrattuna. Vertailun vuoksi sanottakoot, että neliytiminen Core i5-4670K -työpöytäprosessori suoriutui samasta testistä 42 sekunnissa.

AIDA64 Extreme Edition 3.00:n muistitesti mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa kirjoitus-, luku- ja kopiointitesteissä. Suurempi tulos on parempi.

Muistikaistan nopeuksissa ei suurempia eroja syntynyt. Samsung oli testin hitain oletettavasti löysempien muistiasetusten takia. Muistiasetuksia ei pystytty tarkistamaan, sillä SPD-dataa kaikista koneista lukevaa ohjelmaa ei löytynyt.

CrystalDiskMark 3:lla testattiin lukunopeutta, jolla taulukosta löytyy neljä eri testauskohdetta. Ensimmäisenä testinä on perättäisen datan lukeminen (seq), seuraavina satunnaiset 4 ja 512 kilotavun lohkot ja viimeisenä 4 kilotavun lohkolla QD32:lla (Queue Depth). Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Suuria eroja ei saatu CrystalDiskMarkilla esiin. Asuksen RAID 0 -tasossa olevat levyt olivat liki kaksi kertaa muita nopeampia yhtenäisen datan lukemisessa, mutta paloittain haettaessa jopa hitaampia kuin kilpailijansa. Edelliseen sukupolveen verrattuna tulokset olivat keskimäärin parempia.

CrystalDiskMark3:lla testattiin myös kirjoitusnopeutta ja sillä testit olivat samat kuin lukutestissä. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Kirjoitustestissä Asuksen nopeat levyt pääsivät loistamaan suurilla lohkoilla, mutta hidastuivat kilpailijoiden tasolle satunnaisilla 4 kilotavun paloilla.

Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset & akkukesto

Tehonkulutusta seurattiin DEM1379-energiamittarilla, jolla mitattiin koko tietokoneen tehonkulutus. Prosessorirasituksessa käytettiin Prime95- ja 3D-rasituksessa 3DMark 11 -ohjelmia. Lepolukemat kirjattiin ylös Windowsin työpöydältä 10 minuuttia rasituksen päättymisen jälkeen.

Microsoft Surface Pro 2 yllätti selkeästi pienimmällä tehonkulutuksellaan, joka oli levossa lähes puolet pienempi kuin Asuksella. Samsungin tulos oli tältä väliltä. Rasituksessa tilanne tasaantui ja Samsung ja Surface kilvoittelivat pienimmän kuluttajan tittelistä vain muutaman watin erolla. Asuksen tehonkulutus yli 10 wattia suuremman TDP-arvon omaavalla Core i7 -prosessorilla oli odotettu tulos. Edelliseen sukupolveen nähden tehonkulutus keskimäärin pienentyi.

Lisäksi mittasimme prosessoriytimien ja grafiikkaohjaimen lämpötiloja AIDA64-ohjelmalla. Prosessorirasitus suoritettiin Prime95:llä ja grafiikkaohjaimen rasitus 3DMark11:llä. Lepolukemat kirjattiin ylös Windowsin työpöydältä 10 minuuttia rasituksen päättymisen jälkeen.

Asuksen huomattavasti muita tehokkaammalle prosessorille mitoitettu jäähdytys poiki kelpo tuloksen lepotilassa, eikä lämpötiloja tarvinnut hävetä rasituksessakaan. Yllättäen viilein laitteista rasituksessa oli Surface Pro 2, joka oli myös hiljaisin kovassa 3D-rasituksessa.

Varsinaisia melumittauksia ei suoritettu desibelimittarin kanssa laitteiden pienen melutason ja testiympäristön korkean melutason takia. Kaikki kolme testilaitetta olivat normaalikäytössä käytännössä äänettömiä, sillä tuulettimet lähtivät pyörimään vasta raskaassa kuormituksessa. 3D-käytössä hiljaisin oli Surface Pro 2, selvästi äänekkäämpi puolestaan Asus Zenbook UX301LA ja sitä hieman vielä äänekkäämpi Samsung ATIV Book 9 Plus.

Akunkestoa mitattiin BatteryEater-apuohjelman avulla, joka tallentaa automaattisesti saavutetun valmiusajan akun loppuessa ja piirtää virran hupenemisesta kuvaajan myöhempää tarkastelua varten. Ennen mittausten aloittamista asetukset säädettiin niin, ettei näyttö tai kiintolevy sammu itsekseen tai kone vaivu virransäästötilaan testin aikana. Mittaukset suoritettiin näytön maksimikirkkaudella ja WiFi päällä.

Uusien Haswell-arkkitehtuurin Ultrabookien akkukesto lepotilassa ja 3D-rasituksessa olivat kertaluokkaa paremmat kuin edellisellä Ivy Bridge -sukupolvella. 3D-rasituksessa Haswell-Ultrabookit jaksoivat noin kaksinkertaisen ajan ja lepotilassa 1,5-2,5 tuntia kauemmin kuin Ivy Bridge Ultrabookit.

Microsoft Surface Pro 2:n akunkesto oli hyvä kannettavaksi tietokoneeksi, mutta keskinkertainen taulutietokoneeksi. Muita pienemmällä akulla yli kahdeksan tunnin saavutus työpöydällä oli kuitenkin erinomainen saavutus.

Laitteiden vertailua

Sekuntikellon kanssa testattiin tietokoneen käynnistymiseen ja sammumiseen sekä virransäästötilaan siirtymiseen ja sieltä poistumiseen kuluva aika. Sammumistilanteissa sekuntikello lyötiin kiinni, kun virtaledit sammuivat ja käynnistymistapauksissa, kun Windows 8.1:n kirjautumisruutu ilmestyi näkyviin.

Tietokoneen käynnistys- ja sammumisnopeudet olivat kehittyneet useita sekunteja edellisen sukupolven versioista Windows 8:n ansiosta. Suurin osa käynnistysjaksosta kuluu edelleen BIOS-ruudun ihmettelyyn. Asuksen nopeista SSD-levyistä ei ollut tässä testissä hyötyä.

Asus vasemmalla (15,5 mm), Samsung oikealla (13,6 mm)

Kahden millimetrin ero Asuksen ja Samsungin korkeudessa on käteen tuntuva näin ohuissa laitteissa. Kuvissa on esitetty Asus ja Samsung rinnakkain ja lisäksi toisessa kuvassa mukana on Surface Pro 2 (13,5 mm). Samsungissa näytön sarana taipuu tarvittaessa samaan tasoon runko-osan kanssa.

Näyttöpaneeleiden pikselitason vertailu on mielenkiintoista, mutta kertoo toisaalta hyvin vähän varsinaisesta kuvanlaadusta. Ylläolevassa kuvassa on sama yhden pikselin levyinen viiva kuvattuna suoraan näytön pinnasta. Asuksen paneeli ei tuota yllätystä: pikselit muodostuvat perinteiseen tapaan punaisesta, vihreästä ja sinisestä alipikselistä, joiden välissä on hyvin vähän käyttämätöntä aluetta. Surface Pro 2:ssa on periaate sama, mutta pystyrivien välissä olevat tyhjät alueet ovat luonnottoman suuret. Samsungin paneeli on valmistettu puolestaan aivan eri periaatteella. Jokaista puna-viher-sini-alipikseliryhmää ympäröi valkoinen alipikseli. Myös tässä paneelissa vaakarivien väliin jäävä alue on varsin suuri pikselikokoon verrattuna.