UUSIMMAT

Intel Pentium M -tehokone

27.07.2005 00:00 |

Intelin Pentium 4 -prosessoreiden lämmöntuotto on kellotaajuuden nostoilla noussut pilviin – yli 100 wattiin. Prosessoreiden kasvanut lämmöntuotto vaatii luonnollisesti myös tehokkaan jäähdytysratkaisun ja tehokkaiden tuulettimien käyttö onkin lisännyt melutasoa merkittävästi. Hiljaista mutta samalla suorituskykyistä tietokonetta vaaliville Intelin viitoittama tie ei ole ollut mieluinen ja useat ovatkin päätyneet AMD:n Athlon 64 -prosessoreihin.

Valinnanvaraa löytyy onneksi AMD:n ohella myös Intelin omasta valikoimasta – kannettaviin tietokoneisiin tarkoitetuista mobiiliprosessoreista. Intelin Pentium M -tuoteperheen Dothan-prosessorit ovat nopeasti yleistyneet kannettavista tietokoneista myös monien työpöytäkoneisiin, sillä prosessoreiden tehonkulutus on huomattavan alhainen Intelin ja AMD:n työpöytäkäyttöön suunnattuihin prosessoreihin nähden. Alhaisen tehonkulutuksen ohella Dothaneissa on myös reilusti potkua ja tämän artikkelin tarkoituksena onkin ottaa selvää, kuinka suorituskykyisen tietokoneen Pentium M -prosessorin ympärille saa kasattua.

Asus P4GD1

Socket 479 -kantaisille Pentium M -prosessoreille löytyy hyvin vähän suoraan työpöytäkäyttöön tarkoitettuja emolevyjä. Toistaiseksi markkinoilta ei löydy kuin AOpenilta Socket 479 -emolevyä PCI Express x16 -liittimellä. Tässä artikkelissa Pentium M -kokoonpanon pohjaksi valitsimme Asuksen i915P-piirisarjallisen P4GD1-emolevyn, jossa on Socket 478 -kanta ja yksi PCI Express x16 -liitin. Testeissä käytetty Intel Pentium M 760 -prosessori kiinnitettiin emolevyyn Asuksen CT-479-adapterin avulla ja näytönohjaimeksi valittiin uuden karhea MSI GeForce 7800 GTX.

Emolevy lähetettiin Muropaketin testipenkkiin suoraan Asukselta ja valitettavasti mukana ei toimitettu lainkaan myyntipakkausta tai oheismateriaaleja, joten artikkelissa perehdytään ainoastaan itse emolevyn ominaisuuksiin. Asus P4GD1:tä on saatavilla useilta suomalaisilta jälleenmyyjiltä ja hintataso pyörii 90 euron tietämillä.

P4GD1:n piirilevy on Asukselle tunnusomaisen ruskean oranssi ja sen alakulmassa on perinteiset liittimet ja piirit. ICH6-southbridge on sijoitettu normaalille paikalle ja sitä jäähdyttää pieni musta siili. Southbridgen oikealla puolella on neljä Serial ATA -liitintä ja näiden vieressä kaksi punaista IDE-liitintä. Näitä liittimiä ohjaa ITE 8212F-piiri, joka tukee yhteensä neljän kiintolevyn asettamista RAID 0-, 1- ja 0+1-tasoihin.

Alakulmassa oleva pinnirivistö on mm. virta- ja reset-kytkimien ja virta- ja kiintolevyledien asentamisen helpottamiseksi värikoodattu. Värikoodauksen kohteeksi ovat päässeet myös turkoosi COM-, oranssi peliportti- ja siniset USB 2.0 -liitinkannat.

Intel 915P -piirisarjassa on sekä DDR400- että DDR2-533-muistituki, joista Asus on turvautunut ensimmäisenä mainittuun. Muistiohjain on kaksikanavainen, joten eri kanavat on värikoodattua samanvärisiksi ja eroteltu pienellä välillä. Neljän muistiliittimen lisäksi emolevyn yläkulmassa on 24-pinninen virtaliitin sekä diskettiasema- ja IDE-liittimet.

Vaikka PCI Express x16 -liittimen yläpuolella onkin yksi PCI Express x1 -liitin, työntyvät muistiliittimet sen verran pitkälle emolevyn alaosaan, että muistikampojen vaihtaminen ilman näytönohjaimen irrottaminen on vaikeahkoa, joskin mahdollista. Samassa ryteikössä on myös south- ja northbridgen siilit, mutta kummankaan kanssa ei pitäisi ongelmia syntyä. Southbridgen siili on vain puolisen senttimetriä paksu ja neljään lenkkiin kiinnittyvä northbridgen siili on turvallisen kaukana liittimistä.

Socket 478 -prosessorikanta on perinteisellä paikalla emolevyn yläreunassa ja tämän vieressä on virransyötön vaatimia komponentteja, joista kondensaattoririvistö jäpittää aivan coolerin kiinnityskehikon reunassa kiinni. Virransyöttö on kolmivaiheinen ja lisävirtaa sille syötetään ATX +12 V -lisävirtaliittimen kautta, joka on sijoitettu kuvan yläreunaan.

P4GD1:n mielenkiintoisin ominaisuus on PCI Express x16 -liitin, joka mahdollistaa helpon siirtymisen PCI Express -näytönohjainaikakauteen Socket 478 -prosessorin omistajille. Päivityksen yhteydessä kalliin näytönohjaimen lisäksi prosessoria ei tarvitse samalla päivittää tuoreempaan Socket 775 -kannalliseen malliin, joka varmasti alentaa monien päivittämiskynnystä. Emolevyltä löytyy myös kolme PCI- ja PCI Express x1 -liitintä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että P4GD1:llä ei ole mahdollista asettaa kahta näytönohjainta toimimaan SLI-tilassa ja tämä jää nykyisillä Intel-tuotteilla nForce4 SLI Intel Edition -piirisarjaan perustuvien emolevyjen herkuksi.

I/O-liitinrivistö on varsin perinteinen ja kaikkein vasemmalla on PS/2-liittimet näppäimistölle ja hiirelle ja näiden vieressä rinnakkais- ja sarjaportti sekä komposiittiulostulo. Seuraavana on vuorossa neljä USB 2.0 -liitintä sekä gigabitin verkkoyhteyksiä varten liitin, jota ohjaa PCI Express -väylän päässä oleva Marvell 88E8053 -piiri. Intel High Definition Audio -äänipuolen hoitaa 8-kanavainen Realtek ALC861 -koodekki, jonka mahdollistamat etu-, sivu-, taka- ja keskikaiutin/subwoofer-, ulostulo- ja mikrofoniliittimet sijaitsevat I/O-paneelissa oikeanpuolimmaisina.

Socket 479 -kannallista Pentium M 760 -prosessoria ei luonnollisesti pysty asentamaan Asus P4GD1:n Socket 478 -kantaan, joten kannan ja prosessorin väliin asennettiin jo aiemmin Muropaketissa testattu Asus CT-479 -adapteri.

Muropaketti, Pentium M työpöydälle

Asus CT-479 -adapterin kanssa ei voi käyttää normaaleita coolereita ilman modifiointia, koska adapteri nostaa prosessorin normaalia ylemmäs, jolloin cooleri kiristäisi coolerin aivan liian tiukalle ja saattaisi rikkoa prosessorin suojaamattoman ytimen. Adapterin mukana tulee tähän soveltuva alumiinicooleri, joka jaksaa pitää hyvin Pentium M -prosessoreiden lämmöt kurissa ja antaa samalla mahdollisuuden reiluun ylikellottamiseen.

BIOS

P4GD1:n BIOS perustuu American Megatrendsin AMIBIOSiin, joka alkutekijöiksi päivitettiin tuoreimpaan 1005-versioon, jotta emolevyn kanssa kyettiin käyttämään Asus CT-479:ää. Kannattaa siis etukäteen varmistaa, että käsillä on Socket 478 -kantainen prosessori BIOS:n päivitetystä varten, jos tarkoituksena on käyttää CT-479-adapteria ja Pentium M -prosessoria.

Configure System Frequency/Voltage -välilehdellä on kohtuulliset prosessorin ylikellotusmahdollisuudet. Väylätaajuutta voi säätää 100 ja 400 megahertsin välillä yhden MHz:n pykälin ja muisteille löytyy kaksi kerroinvaihtoehtoa: 333 MHz ja 400 MHz. Tässä kohtaa tuli kuitenkin ensimmäinen mutka matkaan, sillä kun prosessori toimi 133 MHz:n vakioväylätaajuudella ja muistit asetettiin 400 MHz -asentoon, toimivat ne oikeasti 1:1-kertoimella ja 133 MHz:n (266 MHz DDR) kellotaajuudella. Vastaavasti 333 MHz -asetuksella muistien kellotaajuus oli 100 MHz (200 MHz DDR). Testeissä käytetyillä Kingston HyperX PC3500 256 MB -muistikammoilla suorituskykymittaukset ajettiin siis 1:1-kertoimella.

Samaiselta välilehdeltä löytyy myös mahdollisuus nostaa PCI Express -väylän kellotaajuutta, joka ylikellottaessa osoittautui välttämättömäksi, sekä jännitesäädöt:

  • Muistit: 2,6; 2,7; 2,8 ja 2,9 V
  • Piirisarja: 1,5 ja 1,6 V
  • Prosessori: 1,125 -> 1,7 V, 0,0125 V pykälin

Configure advanced CPU settings -välilehti antaa mahdollisuuden tarkistaa prosessorin mallin, kellotaajuuden, väylätaajuuden, välimuistien määrän sekä tarjoaa muutaman säätömahdollisuudet.

Advanced Chipset Settings -välilehdeltä voi säätää muistien viiveasetuksia sekä niiden toimintaa nopeuttava Hyper Path 2 -ominaisuus joko päälle tai pois. Sivun alalaidassa on myös PCI Express -säätöjä, jotka mm. ylikellottavat näytönohjainta automaattisesti.

Luonnollisesti BIOS:ssa on myös valikko, josta voi tarkkailla emolevyn toimintaa, tarkemmin sanottuna prosessorin ja emolevyn lämpötiloja, neljää eri tuuletinta sekä prosessorin ja kolmen jännitelinjan jännitteitä.

System Information -välilehdeltä löytyy pikaisena yhteenvetona BIOS:n versionumero ja päivämäärä, prosessorin malli ja kellotaajuus sekä keskusmuistin määrä.

Sisältö

  1. Intel Pentium M -tehokone
  2. Ylikellotus & MSI GeForce 7800 GTX
  3. Testikokoonpano, Tehonkulutusmittaukset & Testitulokset
  4. Loppusanat