RAID 0 -lohkokokojen vertailua

15.05.2014 16:31 |

RAID 0 on jo pitkään ollut tehokäyttäjien suosima ratkaisu parantaa suorituskykyä. Sen avulla kahdesta tai useammasta asemasta voidaan luoda yksi looginen levy ja saavuttaa teoriassa asemien yhteenlaskettu suorituskyky, sillä RAID 0 –tilassa loogiselle levylle kirjoitettu data jaetaan asemien kesken. Kirjoitettaessa esimerkiksi kahdelle levylle samanaikaisesti saavutetaan tietenkin parempi suorituskyky, kuin jos kirjoitettaisiin vain yhdelle. Sama pätee myös, kun dataa luetaan.

RAID-tilassa data ei kulje suoraan käyttöjärjestelmästä levyille, vaan kaikki data kulkee Intelin ajurien läpi, jotka jakavat datan levyille. RAID 0 –pakkaa luodessa määrätään datajuovan koko (stripe size), joka määrittää minkä kokoisissa palasissa dataa lähetetään asemille. Datajuovan koolla on merkitystä suorituskyvylle, joten ennen varsinaisia testejä päätettiin tutkia, mikä olisi paras datajuovan koko testeihin.

Mittaukset suoritettiin asettamalla kaksi 256 gigatavun Samsung 840 Pro asemaa RAID 0 –tilaan ja vaihtelemalla datajuovan kokoa. Asemille ajettiin Secure Erase –toiminto ennen jokaisen datajuovan koon testaamista ja mittaukset suoritettiin käyttämällä CrystalDiskMark –ohjelmaa. Asemat olivat testattaessa tyhjiä, sillä tarkoituksena oli ainoastaan vertailla lohkokokoja, joten testaamisen nopeuttamiseksi asemille ei kloonattu Windowsia tai muita tiedostoja.

Mitään järisyttäviä eroja lohkokokojen välillä ei ollut. Merkittävimmät erot syntyivät perättäisluvussa ja 4K satunnaiskirjoituksessa, joissa ääripäät erottuivat. Tämä on loogista, sillä perättäisluvussa datan koko on yleensä 128 kilotavua tai enemmän, joten sen pilkkominen pienemmäksi heikentää suorituskykyä. SSD-asemat suorituvat paremmin mitä suurempi datan koko on, koska tällöin rinnakkaisuudesta voidaan ottaa suurempi hyöty irti. Vastaavasti 4K satunnaiskirjoitustestissä neljän kilotavun lohkokoko loistaa, sillä data voidaan lähettää sellaisenaan asemille eikä ylimääräistä viivettä operaatioiden yhdistämisestä synny. Esimerkiksi 64 kilotavun lohkokoossa RAID-ajurit odottavat, että dataa kertyy 64 kilotavun edestä ennen sen lähettämistä edelleen asemille, josta syntyy pieni viive.

Testien perusteella lohkokooksi päätettiin valita 128 kilotavua, sillä se suoritui keskimääräisesti parhaiten. Toki tulokset voivat vaihdella riippuen SSD-asemista, mutta loppujenlopuksi erot jopa synteettisissä testeissä ovat melko mitättömät.

Sisältö

  1. Intel SSD 730 & Crucial M550
  2. Intel SDD 730 –sarjan SSD-asemat
  3. Crucial M550 -sarjan SSD-asemat
  4. RAID 0 -lohkokokojen vertailua
  5. Testikokoonpano & suorituskykymittaukset: CrystalDiskMark 3
  6. Tiedostojen kopiointi, Lightroom, Battlefield 4 & Windowsin käynnistyminen
  7. Loppuyhteenveto