Kaskadikompressorin rakennus Itävallassa
Kaskadikompressorin rakentaminen alkaa suunnitteluvaiheella. Patrick kertoi, että viime vuonna valmistuneessa prototyypissä mietittiin komponenttien sijoittelu metallialustalle muun muassa kompressorien jäähdytystä ajatellen. Kaksi ensimmäistä järjestelmää valmistettiin ilman koteloa, jonka jälkeen Patrick muutti suunnitelmiaan siten, että
teräskotelo saatiin sopimaan paikoilleen. Ilmanottoaukoilla sekä kytkinten ja mittarien rei’illä varustetut kotelot tilataan alihankkijalta, joka valmistaa ne haluttujen mittojen mukaan. Muropaketin tilaama kaskadikompressorijärjestelmä oli vasta toinen Patrickin projekti, joka varustettiin kotelolla. Patrick oli tilannut kaksi koteloa, hopeisen ja mustan, joista hopeinen meni toiselle asiakkaalle ja musta jäi vapaaksi Murokaskadia varten.
Rakennustyö alkoi syyskuussa komponenttien pulttaamisella teräksiseen pohjalevyyn. Ensimmäisenä paikoilleen asennettiin LuVen STFV 273 -mallinen lauhdutin, joka on varustettu 275 millimetrin tuulettimella. Valmistaja ilmoittaa tuulettimen meluksi 40 desibeliä.
Lauhduttimen eteen on sijoitettu LG:n valmistamat rotaatiokompressorit. Ensimmäisessä vaiheessa on käytetty NJ282P-kompressoria ja R507-kylmäainetta. Toisesta vaiheesta vastaa NJ236P-kompressori ja R1150-kylmäaine. Kompressoreiden viereen on pultattu kylmäainesäiliö ja yllä olevassa kuvassa kuivain odottelee vielä kiinnitystä. Toisen vaiheen 120 mm:n jäähdytin on sijoitettu kuvassa oikeaan ylänurkkaan.
Kun pääkomponentit on pultattu alustaan paikoilleen, aloitetaan kupariputkien kovajuottaminen osien välille. Kupariputkiin taivutellaan ylimääräisiä U-lenkkejä tärinästä aiheutuvan rasituksen vaimentamiseksi. Patrick on käyttänyt useissa kulmakohdissa putken taivuttamisen sijaan erillisiä kulma- ja liitinpalasia. Kupariputket vedetään ensimmäisessä vaiheessa kompressorilta lauhduttimelle, lauhduttimelta kylmäainesäiliölle, kylmäainesäiliöltä kuivaimen ja tarkastuslasin kautta lämmönvaihtimelle.
Kun ensimmäisen vaiheen komponentit on kovajuotettu kupariputkilla silmukaksi, testataan liitosten pitävyys paineistamalla järjestelmä. Lopulta järjestelmä tyhjennetään tyhjiöpumpulla ilmasta ja epäpuhtauksista. Ensimmäinen vaihe viimeistellään täyttämällä se R507-kylmäaineella.
Seuraavaksi vuorossa on toisen vaiheen askartelu, joka viimeistellään liittämällä taipuisan imulinjan päähän prosessorille asennettava höyrystin. Kuvassa oikeassa alanurkassa näkyy termostaattisen paisuntaventtiilin anturi. Toisessa vaiheessa käytetään lisäksi öljyn erotinta, joka erottaa kompressorista kiertoon sekoittuvan öljyn pois kylmäaineesta. Ilman öljyn erotinta öljy jäätyy höyrystimeen tai kapilaariputkeen. Ensimmäisessä vaiheessa kylmäaineen lämpötila ei vielä laske niin alas, että öljyn erotinta tarvittaisiin.
Myös toisen vaiheen liitokset tarkistetaan paineistamalla ja lopulta järjestelmä tyhjennetään tyhjiöpumpulla ja ladataan R1150-kylmäaineella. Seuraavaksi vuorossa on puuhastelu sähköjen parissa. Patrickin mukaan johtojen parissa työskentely tuottaa aina harmaita hiuksia, sillä niiden siististi ja turvallisesti vetäminen on aikaa vievää puuhaa. Palkintona huolellisesta työstä rakentajan ei tarvitse pelätä asiakkaan kuolevan sähköiskuun, kun laite kytketään ensimmäisen kerran käyntiin. Kun sähköt on kytketty onnistuneesti, on ensimmäisen testin vuoro. Jos höyrystimen lämpötila laskee -100 asteeseen, pitäisi kaiken olla kunnossa.
Järjestelmä viimeistellään eristämällä lämmönvaihdin sekä jäätä keräävät kupariputket ja osat. Eristyksen jälkeen vuorossa on järjestelmän testaaminen ja hienosäätäminen lämpökuormalla. Molemmat vaiheet täytetään sopivalla kylmäainemäärällä mahdollisimman alhaisten lämpötilojen saavuttamiseksi. Patrick mittasi omissa testeissään höyrystimen lämpötilaksi 325 watin lämpökuormalla -101 astetta. Viimeisenä toimenpiteenä kotelo, kytkimet ja mittarit asennetaan paikoilleen.
Lopulta järjestelmä pakataan pehmusteineen pahvilaatikkoon ja kiinnitetään lavalle asiakkaalle lähetettäväksi.
