Olemus ja kokemukset - Sennheiser GSP 670

Olemus ja kokemukset – Sennheiser GSP 670

Sennheiser GSP 670 on langattomissa kuulokkeissa ja pelikuulokkeissa kalliimmasta päästä 349 euron suositushinnalla. Hinnan lisäksi ne tuovat mukanaan lisää kokoa ja ominaisuuksia.

Sennheiser GSP 370 -malliin verrattuna isovelimalli on huomattavasti kookkaampi. Merkittävimpiä 0minaisuuseroja ovat esimerkiksi Bluetooth-yhteys, laajempi taajuusvaste ja kookkaammat kuuloke-elementit.

Testikaksikon toisen mallin tapaan kuulokkeita käytetään lähtökohtaisesti USB-vastaanottimen kanssa ja ne on tarkoitettu Windows 10 -tietokoneille tai PlayStation 4 -konsolille.

Sennheiser GSP 670 -kuulokkeet yhdistävät oletuksena USB-vastaanottimeen. Kuulokkeet käynnistyvät äänenvoimakkuutta säätävää rullaa kiertämällä. Säädettävä äänenvoimakkuus on kuulokkeiden oma, eikä muuta Windowsin äänenvoimakkuutta. Rulla on raskas, eikä virrankytkennän kohtaa ole erotettu rullassa mitenkään tuntuman perusteella.

Kuulokkeissa on myös epäilyttävästi virtakytkintä muistuttava liukukytkin, josta saa lyhyellä aktivoinnilla tietää akun varauksen 20 prosenttiyksikön tarkkuudella. Pidempi kytkimen painaminen aktivoi Bluetoothin. Kuulokkeet antavat akun varauksen äänipalautteena ja ilmaisevat sen myös liukukytkimen valon värillä. Liukukytkimen värit kannattaa opetella ohjeista, kun kuulokkeet ottaa käyttöön.

Ainoa liitäntä on micro-USB, johon kytketään latauskaapeli. Kuulokkeiden firmware päivitettämiseksi ne kytketään tietokoneeseen kaapelilla. Kuulokkeet toimivat USB-kaapelin kautta myös niiden ollessa latauksessa. Mukana toimitetaan kahden metrin mittainen kaapeli.

Sennheiser GSP 670:n ovat vertailun kaksikosta huomattavasti kookkaammat ja painavat 398 grammaa. Korvakupit ovat isommat ja korvat mahtuvat niihin suhteellisen helposti.

Yleisen kuulokkeiden pituutta muuttavan säädön lisäksi Sennheiser GSP 670:ä voi kiristää pannassa olevista säätimistä, jos haluaa korvakuppien istuvan päähän vieläkin tiukemmin. Omassa käytössä pidin tätä asetusta löysällä.

Edullisemman mallin tapaan myöskään GSP 670 ei asetu kaulalle mitenkään mukavasti. Tähän vaikuttaa kireyden lisäksi kuulokkeiden runsas paino.

Paino tuntuu ikävästi myös pidemmässä käytössä. Panta alkaa todennäköisesti puristamaan pään päällä jossakin kohtaa ja löysinkin asetus alkaa parin – kolmen tunnin jälkeen puristamaan korvien ympärillä. Hieman alle 400 gramman paino alkaa olla pelikuulokkeille jo huomattava.

Kokeilun toisten kuulokkeiden tapaan Sennheiser GSP 670:n väri on varsin tumma ja harmaa, ja kuulokkeet ovat lähes kokonaan muovia. Myös tässä mallissa muoviosat heiluvat ja nitisevät, mikä hieman heikentää vaikutelmaa laadusta. Rakenne on kuitenkin jämäkkä, joten ainakin kotikäyttöä kuulokkeiden uskoisi kestävän.

Äänentoistossa kalliimpi malli on hieman edellä. Ääni on rikkaampi ja vakuuttavampi, ja jää etenkin pelikuulokkeiden kategoriassa mieleen varsin hyvänä suorituksena. Erityisesti musiikista löytyy sellaisia vivahteita, joita edullisemmat kuulokkeet tai monet muutkaan pelikuulokkeet eivät havaitse.

Toisen mallin tapaan myös Sennheiser GSP 670:n vahvuus löytyy bassoäänistä, mutta ne eivät onneksi korostu liikaa muiden taajuuksien kustannuksella. Pelikuulokkeissa on hiljalleen päästy tästä helmasynnistä eroon. Bassossa on sen verran potkua, että tarpeeksi bassokeskeinen musiikki saa jo halutessa värähtelyä aikaan muutoin sopivalla äänenvoimakkuudella.

Peleissä bassomaisuus korostaa hienosti räjähdyksiä ja luo peleissä etenkin mieshahmoille varsin painavan äänen. Myös kilpapeleissä tarpeelliset äänet löytyvät kyllä, kunhan taajuuskorjaimesta poistaa hieman basson korostusta.

Basson korostusta auttaa myös korvakuppien keinonahkainen vuoraus, joka eristää äänet korvakuppien sisään tehokkaasti. Kaksikosta GSP 670 eristää ulkopuolisia ääniä enemmän eivätkä esimerkiksi taustalta kuuluva hiljainen puhe tai televisio häiritse.

Sennheiser mainostaa GSP 670:n mikrofonin olevan “broadcast-laatua”, mutta ihan tämäntasoiseksi mikrofonia ei testin perusteella voi kehua.

Mikrofoni on varmasti pelikuulokkeiden parhaimmistoa, kuten kuulokkeiden hinnalla pitäisikin olla. Vakavaan käyttöön tarvitsee silti erillisen pöytämikrofonin tai vastaavan ratkaisun. Mikrofonin äänenlaatu on GSP 370:ä parempi ja riittää hyvin myös satunnaiseen käyttöön esimerkiksi striimauksessa, mutta mitään mullistavaa mikrofoni ei tarjoa.

Mikrofonin mykistys ylös nostamalla toimii luotettavasti ja kätevästi. Nivelessä on samanlainen naksahdus kuin Sennheiserin toisessa mallissa, mutta GSP 670:n mikrofoni liikkuu hieman helpommin.

Omana ominaisuutena Sennheiser GSP 670:ssä on säädin keskustelu- ja peliäänien väliselle tasapainolle. Tässä on ominaisuus joka pitäisi mielestäni löytyä kaikista pelikuulokkeista. Lisäksi käytössä on yksi painike, jonka voi asettaa joko vaihtamaan taajuuskorjaimen asetusta tai kytkemään tilaääni päälle tai pois.

Äänitoistoon on tarjolla toisen mallin tapaan virtuaalitilaääni, joka ei toimi sen paremmin myöskään GSP  670:n kanssa. Stereoasetus ja samankaltainen taajuuskorjaus kuin Sennheiser GSP 370:llä sopivat myös GSP 670:lle.

Bluetoothin käyttö onnistuu niin, että kuulokkeiden kytkintä pidetään pohjassa usean sekunnin verran ja sen jälkeen muodostetaan laitepari. Tietokoneen ja konsolin kanssa kannattaa kyllä käyttää USB-vastaanotinta. Bluetooth sopii tosissaan vain silloin, jos vastaanotinta ei ole saatavilla tai kuulokkeet halutaan yhdistää mobiililaitteeseen, jossa ei ole USB-porttia.

Yksi mahdollisuus käyttää Bluetoothia on vaikkapa älytelevisio, johon kuulokkeiden yhdistäminen onnistui ainakin Samsungin käyttöjärjestelmän kanssa helposti. Äänentoisto toimii moitteettomasti myös TV:n kanssa. Bluetoothin myötä kuulokkeet saa yhdistettyä myös mobiililaitteisiin ja ne ovat täten kotikäyttöön monipuolinen paketti.

Käyttöön kodin ulkopuolella nämä kuulokkeet eivät olemuksensa puolesta oikein sovi, joten Bluetoothin käyttö jää siltä osin todennäköisesti vähäiseksi.