Uusimmat

Cooler Master Master Mouse L

13.09.2017 19:00 Joonas Koivisto

Cooler Master MasterMouse Pro L

Testattaviin kuului Cooler Masterin MasterMouse Pro ja nimenomaan sen isompikokoinen L-versio. Kokovalinta johtui puhtaasti allekirjoittaneen mieltymyksestä. Hiiri on identtinen molemmin puolin ja sopii vasen- sekä oikeakätisille.

Hiiren pakkaukseen kuuluu itse laitteen lisäksi vaihdettava ulkokuori sekä vaihdettavat sivukappaleet ja oheispaperit. Kannattaa huomioida, että ulkokuoren vaihto vaatii sen runkoon kiinnittävän ruuvin irroittamisen. Vaihdettava runko tai sivupalat eivät myöskään käytännössä muuta hiiren kokoa, ne vain ovat erilailla pinnoitetusta materiaalista ja profiililtaan aavistuksen erilaisia.

Hiiren sensoriksi on listattu Avagon optinen PMW3360, joka on varmasti ainakin Creativen (ja hyvin todennäköisesti myös Asuksen) mallin kanssa samainen. Sensorin enimmäistarkkuus on 12 000 DPI ja päivitystaajuus hiiressä on 1000 hertsiä. Prosessorina on 32-bittinen ARM-suoritin. Omronin kytkimien luvataan kestävän 20 miljoonaa painallusta.

Eroina samaan suunnitteluun pohjaavaan MasterMouse S -hiireen on koko, joka tuo painoon eroa kymmenen grammaa. Mallinimissä on myös huomionarvoista, että L-malli on MasterMouse Pro ja S-malli taas pelkkä MasterMouse.

L-mallin mitat ovat 125 x 167,8 x 38 millimetriä ja S-mallin 117 x 63,5 x 38 millimetriä. Takuuta molemmille malleille saa valmistajalta kaksi vuotta. Lisäksi L-mallissa on punottu kaapeli ja S-mallissa perinteinen kuminen kaapeli. Kaapelin pituus on molemmissa malleissa 1,8 metriä. S-malliin siirryttäessä hiiren sensori vaihtuu PMW3330:aan, jonka maksimiresoluutio on 7200 DPI.

Hiirestä löytyy reunasta kolme valoa, jotka ilmaisevat, mikä DPI-esiasetus on käytössä. Mielenkiintoisesti esitasoja on kuitenkin neljä, joten valoista yksi vaihtoehto on sellainen, jossa kaksi viimeisintä valoa palavat mutta ensimmäinen ei. Itse DPI-kytkin on hiiressä sangen hankalassa paikkaa pohjassa, eikä ohutta pientä nappia ole mukava mennä painamaan. Hiiren rullan takana on hyvin tilaa, joten DPI-asetuksen vaihtoon tarkoitetut näppäimet olisi oletettavasti voinut sijoittaa tähänkin.

DPI-vaihtonäppäimen sijoittelu ei valitettavasti ole ainoa verrattain todella vanhanaikaiselta tuntuva ratkaisu. Pahin aikahyppy menneeseen hiiren kanssa toteutuu sen ohjelmistossa.

Tuntuu hyvin omituiselta, että vieläkin löytyy simppelin oheislaitteen hallintaan tehty ohjelma, joka sisältää latausruutuja. Joka kerta, kun asetuksia on vaihtanut ja klikkaa Apply-valintaa, ajaa ohjelmisto itsensä ihan oikean ja perinteisen latauspalkin läpi. Palkki ei kestä mitenkään mahdottoman kauan, korkeintaan joitain sekunteja, mutta tuntuu silti hyvin erikoiselta verrattuna muiden oheislaitevalmistajien ratkaisuihin.

Hiiri tuntuu hyvin kevyeltä kädessä, ja tämä kannattaa pitää mielessä, jos sen meinaa hankkia. Keveyttä enemmän testauksessa kuitenkin kismitti se, että hiiri oli omille käsilleni aivan liian matala. Myös L-koon profiili tuntuu kokonaisuutena todella sirolta, joten jos hiiren haluaa hankkia, kannattaa sitä voida testata tai olla varma, että nimenomaan siro ja matalaprofiilinen hiiri sopii itselle. Plussaa hiiren rakenne saa siitä, että se tuntuu siroudestaan ja vaihdettavista osista huolimatta eheältä, eivätkä mitkään liitoskohdat natise tai pistä silmään.

RGB-valaistusta hiirestä löytyy aikojen tapojen mukaisesti. LEDit on tässä yksilössä saatu mahdutettua rullaan ja alas taakse. Jotenkin valmistajan hyvin varovasti pinnasta kiiltävä logo näyttää pliisulta ilman valaistusta, kun monessa tämäntyyppisessä hiiressä sen voisi uskoa olevan valaistu. Valojen puute johtuu tietenkin vaihdettavasta päällyskuoresta, mutta se on silti ulkonäöllinen seikka.

Sisältö

  1. Aloitus
  2. Asus ROG Gladius II
  3. Cooler Master Master Mouse L
  4. Creative Sound Blaster Siege M04
  5. Hiiret käyttötestissä
  6. Yhteenveto

Joonas Koivisto

Muropaketin uusimmat