Antec Mini P180

Antec Mini P180 on vertailukolmikon nestori, sillä se esiteltiin jo vuonna 2008 ja myöhemmin siitä tuli saataville valkoinen versio. Mini P180 on Antecin suositun Performance One -koteloperheen pienikokoisin vesa ja perustuu useisiin isoveljissään käytettyihin rakenneratkaisuihin. Antecin mukaan kyseessä on tyylikäs, hiljainen ja pieni kotelo, joka sopii erityisesti paljon kokoonpanoaan liikutteleville pelaajille. Suomessa Mini P180 maksaa edullisimmillaan noin 110-120 euroa.

Mini P180 toimitetaan tyylikkäästi kuvitetussa tummansävyisessä pahvilaatikossa, jonka ulkopinnoista löytyy kotelon värikuvia sekä tietoja tärkeimmistä ominaisuuksista. Kuluttajaystävällisyyttä on lisätty päädyistä löytyvien kantoaukkojen avulla. Kotelo on suojattu pakkauksen sisällä styorx-muovisilla sovitteilla.

Kotelon mukana toimitetaan muovipussiin pakattuja paperilehtisiä sekä pahvirasiaan koottuja asennustarvikkeita. Paperikasa koostuu käyttöohjeesta, mainoskupongista, takuuehdoista sekä erillisestä 2,5″ asemien asennusohjeesta. Tarvikerasiaan on pakattu mukaan 5,25″ asemien pikakiinnityskiskot, ulkoisen 3,5″ aseman sovite 5,25″ asemapaikkaan, muovisia uudelleen käytettäviä kaapelisiteitä sekä pussillinen ruuveja.

Antec Mini P180 ei ole erityisen pienikokoinen microATX-koteloksi, sillä sen strategiset mitat ovat 435 x 212 x 436 mm (K x L x S) ja 9,5 kilogrammaa. Tilavuudeltaan se on hyvin samaa luokkaa tämän vertailun Fractal Design Arc Mini -kotelon kanssa. Kotelon runko on mustaksi maalattua 0,8 mm:n kylmävalssattua terästä, kun taasen ulkopaneeleissa on käytetty muovia ja alumiinia yhdistelevää monikerrosrakennetta. Ulkoisia 5,25″ asemapaikkoja on kolme ja sisäisiä 3,5″ paikkoja viisi (joista yksi vaihtoehtoisesti 2,5″). Tuuletinpaikkoja kotelosta löytyy kaikkiaan neljä, mutta mukana toimitetaan kaksi tuuletinta. Yhteensopivuus luvataan microATX-kokoisille ja sitä pienemmille emolevyille. Antec lupaa tuotteelleen rajoitetun kolmen vuoden AQ3-takuun.

Ulkonäöllisesti Mini P180 muistuttaa läheisesti saman tuoteperheen P183- ja P193-koteloita, joista jälkimmäinen piipahti aikoinaan myös Muropaketin testissä. Merkittävimpiä ulkonäköpiirteitä ovat etupaneelin peittävä luukku sekä alumiinipintaiset kylkipaneelit. Mini P180:n väriä voisi kuvailla harjatuksi titaaniksi, vaikka valmistajalla ei olekaan värille virallista nimeä. Reunoja ja yksityiskohtia kiertävät muoviosat ovat väriltään mustia.

Etupaneelin luukku on samaa materiaalia kylkien kanssa, eli se koostuu kahden alumiinikerroksen ja muovikerroksen muodostamasta kolmikerrosrakenteesta, jonka tarkoituksena on vaimentaa ääntä. Luukun oikeaa reunaa on koristeltu kromireunaisilla pienillä aukoilla ja liitäntöjen kohdalla reunassa on pieni sisennys. Luukun oikeaan yläkulmaan on kuvioitu Antecin logo. Koska luukku on umpinainen, on jäähdytysilman otto toteutettu etupaneelin sivuilta ja pohjasta.

Kotelon etupaneelin liitännät ovat aina näkyvillä huolimatta siitä onko luukku suljettuna. Luukun oikealta puolelta löytyvässä saarekkeessa sijaitsee yksi eSATA-liitäntä, kaksi USB 2.0 -liitäntää sekä kuuloke- ja mikrofoniliitännät. Lisäksi liitäntöjen yläpuolella on erittäin pieni valkoinen virtavalo. Valon toteutusta ei tosin ole mietitty aivan loppuun, sillä ledin valkoinen hohde paistaa etupaneelin sivun ritilöiden välistä.

Mini P180:n etupaneelin luukku aukeaa perusasennossaan 180 astetta, mutta tarvittaessa sen saa ”nyrjäytettyä” aina 270 asteen kulmaan asti kotelon sivupaneelia vasten. Kuten kuvasta voi havaita, luukun kolmanneksi ylimmän koristeaukon sisäpintaan on kiinnitetty läpinäkyvä muovikaulus, jonka tarkoituksena on heijastaa sinisen kiintolevyn aktiivisuusledin loistetta epäsuorasti luukun ulkopuolelle.

Luukun takaa paljastuu kolme 5,25″ asemapaikkaa sekä kaksi pölysuodattimilla varustettua ilmanottoaukkoa. Suodattimet on piilotettu siististi auki ponnahtavien luukkujen taakse. 5,25″ asemapaikoista yksi on sijoitettu etupaneelin ylälaitaan ja kaksi alalaitaan. Pyöreät virta- ja reset-painikeet ovat sijoitettu keskelle oikeaan reunaan luukun taakse suojaan virhepainalluksilta. Sininen kiintolevyn aktiivisuusledi on sijoitettu painikkeiden väliin.

Kattopaneeli on mustaa muovia ja sen takapuoliskoon on muotoiltu näyttävä ilmanottoaukko. Kahdeksan nuolen muotoon asetellun aukon takana pilkottaa hunajakennokuvioinen metalliverkko. Aukko toimii kattotuulettimen poistoilmareittinä.

Mini P180:n pohjassa on neljä kookasta valkoista kumitassua sekä pölysuodattimella varustettu ilmanottoaukko. Suodattimen irrotus tapahtuu kotelon sisäpuolelta. Etupaneelin pohjassa on aukko ilmanottoa varten.

Takapaneelin asettelu on nykypäivän kotelolle hyvin tyypillinen. Virtalähde sijaitsee pohjalla, lisäkorttipaikat keskellä ja 120 mm:n takatuuletin sekä I/O-paneeli ylhäällä. Takapaneelin yläreunassa on tosin kotelon koko huomioiden poikkeuksellisen paljon tyhjää tilaa, jota on hyödynnetty ainoastaan tuulettimien kierrosnopeudensäädön muodossa. Lisäkorttipaikkojen ruuvit sijaitsevat kotelon ulkopuolella ja ne on suojattu metallikehyksellä, joka on kiinni kotelon rungossa kahdella ruuvilla. Nestejäähdytysputkien läpivientejä takapaneelista ei löydy lainkaan.

Takapaneelin yläosassa sijaitsevat pienet tuuletinsäätimet ovat tuttu ominaisuus Antecin muista kotelomalleista. Säätimet koskevat taka- ja kattotuuletinta ja niiden avulla pyörimisnopeus on valittavissa kolmesta eri vaihtoehdosta. On hyvä idea tuoda tuuletinkohtaiset säädöt kotelon sisältä paremmin käyttäjän saataville, mutta kytkimet saisivat olla hieman suurempikokoisia ja ne voisivat sijaita vaikkapa etupaneelissa.

Antec on päätynyt hieman nuukailemaan kylkipaneelien kiinnityksen kanssa, sillä vasen kylki on kiinni sormiruuveilla, mutta oikean irrottamiseen tarvitaan ruuvimeisselin apua. Ratkaisu on sinällään hullunkurinen, koska kokoonpanoa asennettaessa molempien paneelien irrottaminen on lähes välttämätöntä.

Etupaneelin luukun tavoin kylkipaneelien rakenne on kolmikerroksinen alumiini-muovi-alumiiniratkaisu. Kolmikerrosrakenteen kerrotaan vaimentavan kotelon sisältä kantautuvia ääniä ja väitteen voi myös uskoa pitävän paikkaansa, sillä paneelia kopauttaessa ääni on kumea ja pehmeä. Kylkipaneelien kiinnityskynnet ovat muovia, joten niiden kanssa kannattaa olla asennusvaiheessa tarkkana.

Oikean kylkipaneelin takaa paljastuu vertailukolmikon ainoa näkymä, josta ei ole löydettävissä prosessoricoolerin asennusaukkoa. Tämä seikka on yksi muutamasta, joista on havaittavissa Mini P180:n yli kolmen vuoden ikä. Kaapelit on tarkoitettu kuljetettavaksi emolevyn takana kotelon alaosasta, jossa virtalähteen paikka sijaitsee. Plussaa kotelo ansaitsee emolevyn yläpuolisesta johtojen läpivientiaukosta, joka poikkeuksellisen suuri ja muotoiltu päistään oivallisen pyöreäksi. Johtojen siistiä vetämistä varten väliseinässä on valmiiksi kiinnitettynä muovisia niputussiteitä.

Mini P180:n sisärakenne perustuu samaan kammiojärjestelyyn, mitä on käytetty muissakin P180- ja P190-sarjan koteloissa. Kotelon ala- ja yläosa on eriytetty omiksi osastoikseen, jotka toimivat ilmanvaihdollisesti erillään toisistaan. Alakerrassa sijaitsee virtalähde sekä kaksi 5,25″ asemapaikkaa. Yläosassa sijaitsevat puolestaan emolevy ja 3,5″ asemapaikat. Alaosaston ilmankierrosta vastaa virtalähde itsekseen, kun taasen yläosastoa avustavat kotelotuulettimet. Alaosaston ilma otetaan kotelon pohjasta, kun taasen yläosaston ilma tulee kotelon etupaneelista. Kotelon ilmanvaihto on toteutettu oletuksena alipaineiseksi, sillä molemmat tuulettimet poistavat ilmaa kotelosta.

Antec ei ilmoita sivuillaan tai ohjekirjassa kotelossa käytettävien komponenttien maksimimittoja, joten Muropaketin toimituksessa oli otettava rullamitta käteen. Prosessoricoolerin maksimikorkeus on noin 170 mm ja näytönohjaimen maksimipituus riippuu paljon alemman kiintolevykehikon tilanteesta. Jos kehikossa on näytönohjaimen kohdalla kiintolevy, maksimipituus on vain noin 200 mm:n luokkaa. Ilman kiintolevyä pituus saa olla noin 245 mm. Kokonaan ilman alempaa kiintolevykehikkoa näytönohjaimen pituus voikin sitten olla jo lähes 380 mm.

Kotelon alakammio on siis pyhitetty pelkästään virtalähteelle sekä ulkoisille 5,25″ asemille. Virtalähde on siis ilmankierrollisesti eristetty muista kokoonpanon komponenteista ja välipohjan reuna tiivistyy kylkipaneeleihin vaahtokumisen tiivistysnauhan avulla. Virtalähteen paikka on kotelon pohjalla ja asiaa on auttamassa pohjan sisäpintaan liimatut valkoiset kumitassut. 5,25″ asemien kiinnitys on toteutettu Antecin pitkään käyttämillä pikalukitteisilla kiskoilla, jotka kiinnitetään asemiin ruuveilla.

Vähintään 120 mm:n tuulettimella varustetut virtalähteet on tarkoitettu asennettavaksi niin, että niiden tuuletin jää virtalähteen päällispuolelle. Jäähdytysilma otetaan alakammioon keskellä kotelon pohjaa sijaitsevan suodattimella varustetun aukon kautta. Allekirjoittaneen mielestä järkevämpi ratkaisu olisi ollut ottaa jäähdytysilma suoraan virtalähteen alle kotelon pohjaan tehtyjen aukkojen kautta.

Kotelon välipohjasta löytyy leveyssuuntainen aukko, jonka suojana on muovinen säädettävä liukuluukku. Aukon kautta on mahdollista tuoda virtalähteen johtoja yläkammioon, jos emolevyn takaa kiertäminen osoittautuu joidenkin johtojen osalta epäkäytännölliseksi. Sormiruuvin avulla lukittavan luukun avulla on mahdollista säätää aukon kokoa, jolloin kerrosten välinen avoin yhteys saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä.

Kotelon ulkomitoista huolimatta emolevykammiosta ei löydy juurikaan ylimääräistä tilaa. Etupaneelin ja välipohjan suunnalta kotelon rakenteet lähes hipovat emolevyn reunoja, mutta kattotuulettimen suunnalla väliä jää sentään parin sentin verran. Lisäkorttipaikkoja on neljä ja ne on suojattu mustilla aukoin varustetuilla peitelevyillä. Kiinnitys on toteutettu kotelon ulkopuolelta tavallisilla ruuveilla.

Jäähdytyksen sen sijaan pitäisi olla hoidossa, sillä Antecin lämmintä ilmaa kotelosta poistavat TriCool-tuulettimet ympäröivät emolevyä kahdelta sivulta. Kotelon katossa sijaitsee erittäin suurikokoinen 200 mm:n TriCool-tuuletin, jonka paksuus on 30 mm. Sen kierrosnopeus on säädettävissä 400 ja 800 RPM:n välillä, jolloin ilmaa liikkuu 82,6 – 134,11 CFM ja melutasoksi ilmoitetaan 23,6 – 29,4 dBA. Takapaneelin tuuletin on myöskin TriCool-mallia, mutta kooltaan 120 mm. Sen kierrosnopeus on valittavissa 1200 ja 2000 minuuttikierroksen haarukassa. Tällöin ilmavirraksi kerrotaan 39 – 79 CFM ja melutasoksi 25 – 30 dBA. Molempien tuulettimien nopeus on valittavissa kolmiportaisesti kotelon takapaneelista. Tuulettimet ottavat virtansa pienikokoisilla molex-ryöstöliittimillä.

Kaikki ulkoiset ja sisäiset asemapaikat sijaitsevat kotelon etuosassa. Poikkeuksellisena voidaan pitää sitä, että osa 5,25″ paikoista sijaitsee kotelon yläosassa ja osa alaosassa. Tästä ei kuitenkaan ole haittaa käytön kannalta. Ylimmän 5,25″ asemapaikan osalta rajoituksena on, että aseman pituus ei saa ylittää 170 millimetriä, sillä kattotuuletin tulee tämän jälkeen vastaan. 3,5″ asemapaikat on jaettu kahteen erilliseen kehikkoon, joista molemmat sijaitsevat ylemmässä kammiossa.

Molemmat 3,5″ asemakehikot ovat irrotettavaa mallia ja ne liukuvat jykeviä muovikiskoja pitkin ulos kotelosta. Ulosvetämistä on helpottamassa kylkeen kiinnitetyt metallirenkaat, jotka saa lukittua paikoilleen. Kehikot ovat lukittuna koteloon sormiruuvien avulla (1 kpl / kehikko). Alemmassa kehikossa asemapaikkoja on kaksi ja ne on toteutettu pikalukitteisin kelkoin. Ylemmässä kehikossa asemapaikkoja on kolme ja levyt asennetaan niihin kyljelleen.

Kumpikin kehikko on irrotettavissa kotelosta, jolloin sisälle vapautuu lisää tilaa esimerkiksi näytönohjaimelle ja käyttäjä voi halutessaan kiinnittää etupaneeliin lisätuulettimia. Molempien kehikoiden takaa löytyy yksi paikka 120 mm:n tuulettimelle, mutta ne eivät mahdu käytettäväksi samanaikaisesti asemakehikoiden kanssa. Tuulettimien kiinnitys tapahtuu ruuveilla kotelon runkoon. Etutuulettimia ei toimiteta kotelon mukana eikä Antec suosittele niitä käytettävän hiljaisuutta tavoittelevassa kokoonpanossa.

Alemman asemakehikon taustapuolelle on piilotettu muovinen kotelo, jossa käyttäjä voi säilyttää esimerkiksi kotelon vararuuveja. Kehikossa käytettäviä pikakiinniteisiä metallikelkkoja on hyödynnetty myös Antecin muissa kotelomalleissa ja levyt kiinnitetään niihin pohjan kautta. Värinöitä on pyritty vaimentamaan paksujen silikonityynyjen avulla. Kelkkoihin mahdollista asentaa myös 2,5″ asema ja asiaa mainostetaan näkyvästi myös kotelon pakkauksen kyljessä SSD-tuen muodossa. Jostain kumman syystä mukana toimitetaan kuitenkin kiinnitysruuvit vain yhdelle 2,5″ levylle. Vaimennustyynyjen takia kiinnitysruuvit ovat erikoismallisia. 2,5″ levyissä käytetään pienempää kierrettä, kuin 3,5″ levyissä, joten samat kiinnitysruuvit eivät sovi kaikkiin levyihin.

Ylemmässä kehikossa levypaikat (3 kpl) sijaitsevat kyljellään ja levyt kiinnitetään ruuveilla suoraan kehikkoon. Välissä toki käytetään silikonityynyjä alemman kelkan tapaan. Sekä ylä- että alakehikko ovat rakenteeltaan jämerätekoisia.

Testikokoonpanon asennus Mini P180:een osoittautui yllättävän paljon aikaa vieväksi toimenpiteeksi pitkälti johdotuksista johtuen. Johtojen kuljettaminen väliseinän takana on helppoa, mutta niiden tuominen emolevyn pystysivulta on hieman hankalaa kiintolevykehikoiden tiiviin sijoittelun vuoksi. Kiintolevyjen asennussuunnan ja melko ahtaan emolevykammion takia kotelon keskiosaan syntyy helposti tungosta.

Lisäksi törmäsimme testikokoonpanon kanssa yhteensopivuusongelmaan, joka saatiin kuitenkin ratkaistua pienellä soveltamisella. Aluksi kokoonpanon 2,5″ ja 3,5″ levyt olivat asennettuna alempaan kehikkoon, mutta tällöin näytönohjain joutui väistämättömälle törmäyskurssille levyjen kanssa. Alempaa kehikkoa ei voinut kuitenkaan poistaa kokonaan, koska siitä löytyy kotelon ainoa paikka 2,5″ levylle. Lopulta ongelma saatiin ratkaistua niin, että 3,5″ kiintolevy siirrettiin ylempään kehikkoon ja 2,5″ SSD-levy kelkkoineen vaihdettiin alakehikon alempaan levypaikkaan. Näin testikokoonpanon näytönohjain (pituus noin 260 mm) saatiin juuri ja juuri sopimaan peräpäästään alakehikon sisälle, kunhan vain ylempi levykelkka oli irrotettuna. Suuremmalla näytönohjaimella koko alakehikko olisi pitänyt irrottaa, jolloin 2,5″ levy olisi jäänyt ilman paikkaa.