UUSIMMAT

Cooltek W1

16.01.2015 00:42 | | 9

Cooltek on saksalaisen PC-Coolingin vuonna 2003 perustama brändi, joka keskittyy tarjoamaan kilpailukykyisesti hinnoiteltuja tietokonekoteloita erityisesti harrastajille. Suomessa Cooltek on hieman tuntemattomampi nimi, mutta nykyisellään sen tuotteita löytyy muutaman jälleenmyyjän valikoimista. Cooltekin mallistosta löytyy useampia mini-ITX-kokoluokan koteloita, joista valitsimme tähän vertailuun sopivimpana W1-mallin. W1 on itse asiassa kiinalaisen Jonsbon valmistama kotelo, jota myydään Euroopassa Cooltekiksi brändättynä. Cooltek julkaisi W1-mallinsa viime vuoden (2014) alussa ja sen hinta liikkuu tämän artikkelin julkaisuhetkellä edullisimmillaan noin 95 eurossa (ikkunallinen versio 100 euroa).

Cooltek W1 toimitetaan ruskeassa pahvipakkauksessa, jonka pinnasta hahmotelma- ja räjäytyskuvat kotelosta sekä listaus sen ominaisuuksista. Myöskään W1:n pakkauksesta ei löydy kantokahvoja, joka kuitenkin annettakoon anteeksi laatikon pienehkön koon vuoksi. Pakkauksen sisällä kotelo on suojattu tukevilla vaahtomuovikehyksillä sekä muovipussilla.

Oheistarvikkeet löytyvät ruskeaan pahvirasiaan pakattuina kotelon sisältä. Valikoimaan kuuluu omiin pusseihinsa lajiteltuja erilaisia ruuveja, kumiholkkeja kiintolevyjen asennukseen, mustia nippusiteitä, piipperi, matalampi kattopaneeli levykehikkoon sekä kuvitettu ohjekirjanen. Mustavalkoinen pienin kuvin varustettu ohjekirjanen on 11-sivuinen ja se sisältää ohjeet kymmenellä eri kielellä (ei suomeksi).

Cooltekin mukaan W1 on suunnattu käyttäjille, jotka haluavat rakentaa suorituskykyisen kokoonpanon mini-ITX-emolevyn ympärille. Muotoilu on hillityn kulmikasta ja tasapintaista. Etupaneeli on täysin umpinainen optisen aseman viirumaista levyaukkoa lukuun ottamatta. W1:n kaikki ulkopaneelit ovat harjattua alumiinilevyä ja irrotettavissa ulospäin vetämällä. Etupaneelin materiaalivahvuus on 1,5 mm ja katto- sekä sivupaneelien 2,0 mm. Kotelon runko on valmistettu 0,8 ja 1,0 mm paksusta teräslevystä.

W1:n ulkomitat ovat 356 x 242 x 362 mm (K x L x S) ja vaaka pysähtyy lukemaan 5,8 kg. Kyseessä on siis mini-ITX-kokoluokassa yksi suurimmista kotelovaihtoehdoista. W1 tarjoaa paikat ulkoiselle slim-kokoiselle optiselle asemalle (slot-tyyppinen), neljälle 3,5 tuuman levylle sekä kahdelle 2,5 tuuman levylle. Kotelon mukana toimitetaan kaksi 140 mm tuuletinta, joiden lisäksi varustukseen kuuluu kaksi lisätuuletinpaikkaa. W1 on saatavissa mustana ja hopeanvärisenä sekä kylki-ikkunalla ja ilman. Valmistajan takuu on yhden vuoden mittainen.

Alumiinirakenteinen etupaneeli irtoaa paikaltaan simppelisti alareunasta ulospäin nyppäämällä. Paneeli on kiinni rungossa kuudella kuulapäisellä alumiinitapilla. Etupaneelin sisäpintaan optisen aseman aukon kohdalle on liimattu pieni tumma huopakaistale, jonka tarkoituksena on suojata slot-in-tyyppisen aseman levyaukkoa. Etupaneelin ilmanotto tapahtuu etupaneelin pohjassa olevan aukon kautta, sillä muita aukkoja etupaneelista ei löydy.

Etupaneelin takana kotelon runko on yllättävän umpinainen, sisältäen ainoastaan kiinnitysreiät, optisen aseman aukon sekä etutuulettimen aukon. Etutuuletinta peittämässä on tiheähkö ruuvikiinnitteinen metalliverkko, jonka merkitys jäi hieman epäselväksi. Sormisuojana sille ei ole etupaneelin takana juuri tarvetta ja pölysuodattimeksi se on puolestaan hieman liian harva sekä hankala irrottaa. Etutuuletin on kooltaan 140 mm, mutta valmistaja ei ilmoita sen teknisiä ominaisuuksia.

Pelkistetystä etupaneelista johtuen kaikki kotelon liitännät ja painikkeet ovat sijoitettuina oikeanpuoleisen kylkipaneelin etualanurkkaan. Riippuen kotelon sijainnista kylkisijoitus saattaa olla hankala käytettävyyden kannalta. Pyöreät virta- ja reset-painike ovat tuntumaltaan lyhyt- ja teräväliikkeisiä. Niiden ympärillä palaa sininen valo koneen ollessa päällä. Liitäntäpuolella tarjolla on kuuloke- ja mikrofoniliitännät sekä kaksi USB 3.0 -liitäntää. Kotelon mukana ei tule adapteria, jolla USB-liitännät voisi tarvittaessa kytkeä emolevyn USB 2.0 -liittimiin.

Alumiininen kattopaneeli on täysin tasainen ja keskikohdastaan rei’itetty. Etupaneelin tapaan myös kattopaneeli irtoaa simppelisti takareunasta ylöspäin nykäisemällä. Paneelin sisäpintaan ilmanpoistoaukkojen päälle on kiinnitetty reunoistaan liimalla pölysuodatinverkko, joka ei kuitenkaan valitettavasti ole irrotettavaa mallia. Kattopaneeliin on mahdollista kiinnittää ruuvein kaksi 120 tai 140 mm tuuletinta tai vaihtoehtoisesti kahden tuulettimen jäähdytinkenno. 120 mm tuulettimien sijainti on hienosäädettävissä useiden kiinnitysreikien avulla. Kotelon runko on päällystetty vaahtokuminauhalla, joka estää metallipintojen resonanssit toisiaan vasten.

W1:n takapaneeli on mustaksi maalattua teräslevyä ja sen layout on tuttu useammasta kilpailevasta tuotteesta. Virtalähde on sijoitettu keskelle kotelon pohjalle ja sen yläpuolelta löytyvät emolevyn I/O-paneelin aukko sekä kaksi lisäkorttipaikkaa. Lisäkorttipaikkojen lukitusmekanismia käytetään kotelon ulkopuolelta käsin. Takapaneelin yläosaa hallitsee takatuuletinpaikka, johon sopii sekä 120 että 140 mm tuulettimet. Tuuletin on suojattu tiheäreikäisellä metalliverkolla, joka on tarvittaessa irrotettavissa tuulettimen ja kotelon välistä. Tuulettimen vasemmalta puolelta löytyy pieni kolmeasentoinen kytkin, jolla hallitaan kotelon tuuletinsäädintä, johon on mahdollista kytkeä kolme tuuletinta. Tuulettimen oikealle puolelle ylänurkkaan on sijoitettu kaksi letkuläpivientiä nestejäähdytyksen tarpeisiin.

Pohjapaneeli on osa kotelon runkoa ja siten maalattua teräslevyä. Pohja on melko umpinainen, sillä siihen on tehty ainoastaan kiinnitysreiät 2,5 tuuman levyille sekä ilmanottoaukot virtalähteelle. Virtalähteen ilmanottoaukot on peitetty muovisella suodatinkasetilla, joka irtoaa kotelon takapaneelin suuntaan vetämällä. Pohjan nurkissa on erittäin jykevätekoiset kumiset koroketassut, jotka nostavat kotelon pohjan noin kolme senttiä irti maasta. Tästä kuvakulmasta näkyy myös selvästi, miten etutuuletin ottaa ilmansa etupaneelin alaosan kautta.

Etu- ja kattopaneelin tapaan myös kahden millimetrin alumiinilevystä valmistetut kylkipaneelit irtoavat yksinkertaisesti ulospäin nykäisemällä, sillä kiinnitys on toteutettu pienin kuulapäisin metallitapein. Oikean puolen kylkipaneeli on umpinainen, mutta vasemman kyljen keskiosassa on laaja rei’itetty alue, joka on tarkoitettu jäähdytyksen ilmanottoa sekä erityisesti näytönohjaimen jäähdytystä varten. Kattopaneelin tapaan paneelin sisäpintaan on liimattu pölysuodatin, joka ei kuitenkaan valitettavasti ole irrotettavaa mallia.

W1:n sisärakenne on jaettu välipohjalla kahteen kammioon, jotka ovat kolmea kaapeliläpivientiä lukuun ottamatta täysin eristettyjä toisistaan. Alaosastosta löytyvät virtalähteen sekä 2,5 tuuman levyjen paikat. Ylhäällä etuosassa on puolestaan asema- ja levykehikko ja takaosassa emolevyn paikka. Tilaa on etenkin pystysuunnassa mini-ITX-koteloksi paljon. Huomionarvoisena yksityiskohtana myös kotelon rungon kyljet on päällystetty vaahtokuminauhalla kylkipaneelien resonoimisen estämiseksi.

Vaikka painikkeet ja liitännät sijaitsevat kotelon oikeassa kylkipaneelissa on sen irrottaminen vaivatonta, koska ainoastaan painikkeiden hatut ovat kiinni paneelissa. Liitännät, merkkivalot ja kytkimet löytyvät omalta mustalta piirilevyltään, joka on kiinnitettynä kotelon runkoon. Pieni mutta tärkeä yksityiskohta, joka parantaa käytettävyyttä merkittävästi.

Kotelon alakerran takaosasta löytyy ATX-virtalähdepaikka, jossa ei valmistajan mukaan ole pituusrajoitusta. Käytännössä virtalähde kuitenkin ulottuu helposti edempänä pohjassa olevien 2,5 tuuman levyjen kiinnityspaikkojen päälle, jos sillä on pituutta yli 170 mm. Ohuet 2,5-tuumaiset levyt saattavat toki mahtua juuri ja juuri virtalähteen alle, mutta optimaalinen tilanne se ei joka tapauksessa ole. Virtalähdepaikan alta löytyy tukevat kumikorokkeet ja takapaneelin kehyksessä on vaahtokuminen pehmuste. Kotelon pohjassa olevat kaksi 2,5 tuuman levypaikkaa ovat varustettu kumiholkeilla ja kiinnitys tapahtuu ruuvien avulla.

Kotelon alaosastossa on varsin paljon tilaa, jota ei nykyisellään ole käytetty erityisen tehokkaasti hyödyksi. Tilaan saisi helposti mahtumaan esimerkiksi suuremman määrän levypaikkoja.

Kotelon etuosaan on vallattu runsaasti tilaa neljä 3,5 tuuman levyä vetävälle kehikolle. Monelle neljä levypaikkaa mini-ITX-kokoonpanossa on varmasti liikaa, joten onkin erittäin harmi, ettei Cooltek/Jonsbo ole tehnyt kehikosta irrotettavaa. Esimerkiksi kahdessa osassa irtoava kehikkoratkaisu olisi tässä yhteydessä loistava, mutta valitettavasti koko komeus on W1:ssä niitattu kiinni kotelon välipohjaan. Käsistään kätevälle käyttäjälle niittien poraaminen ei toki ole temppu eikä mikään, mutta on silti ihmeteltävä miksei kiinnityksessä ole käytetty edes ruuveja.

Levyjen kiinnitys kehikkoon tapahtuu kaksivaiheisesti. Ensin levyjen kylkeen kierretään kumiholkit sekä sormiruuvit, joiden avulla levy liu’utetaan kehikossa oleviin kiskoihin. Tämän jälkeen levy lukitaan paikalleen punaiseksi anodisoitujen ja sisäpinnastaan pehmustettujen peitelevyjen avulla, jotka estävät levyn pääsemisen ulos kehikosta. Käytettävyyden kannalta kömpelönä ratkaisuna peitelevyt kiinnitetään kehikkoon sormiruuvien sijaan tavallisilla ruuveilla. Huomion arvoisena yksityiskohtana peitelevyt ovat varustettu Cooltekin logon sijaan Jonsbon logoilla.

140 mm etutuuletin sijaitsee suoraan levykehikon takana, jonka pitäisi taata hyvä jäähdytys levyille. Levykehikon rakenne on kuitenkin melko umpinainen, joten se rajoittaa ainakin jossain määrin tuulettimen ilmavirtaa. Tuulettimen ja levykehikon väliin jää vain noin 15 mm rako, joten siihen ei ole mahdollista asentaa jäähdytinkennoa.

Slim-kokoisen optisen aseman paikka löytyy levykehikon päältä ja se on varustettu neljällä aseman alle jäävällä kumitassulla. Jos kattopaneeliin asennetaan jäähdytin tuulettimineen, aiheuttaa optisen asemapaikan pystyssä törröttävät osat yhteensopivuusongelman. Siihen löytyy kuitenkin ratkaisu, sillä kotelon mukana toimitetaan vaihto-osa, jossa ei ole pystysuuntaan taivutettuja osia. Paneeli on kiinni neljällä ruuvilla, joten sen vaihtaminen on nopea toimenpide.

Mini-ITX-emolevyn paikka sijaitsee välipohjan päällä kotelon takaosassa. Emolevyn asennuskorokkeet ovat kiinteästi kiinni välipohjassa. Prosessoricoolerin maksimikorkeudeksi ilmoitetaan hulppeat 215 mm, joka riittää mille tahansa tornicoolerille. Matkaa levykehikosta kotelon takapaneeliin on puolestaan 190 mm. Laajennuskorttipaikkoja on kaksi kappaletta ja niiden tavallisin ruuvein kiinnitetyt kromatut peitelevyt ovat rei’itettyä mallia. Valmistaja lupaa näytönohjaimen maksimipituudeksi 320 mm, joka riittää kaikille tämän hetken kuluttajanäytönohjaimille. Kotelon takapaneelissa on valmiiksi asennettuna samanlainen 140 mm tuuletin kuin etupaneelissa.

Tuuletinsäätimen piirilevy löytyy kotelon runkoon kiinnitettynä (sisältä katsottuna) takatuulettimen oikealta puolelta. Kolmen tuulettimen säädin ottaa virtansa SATA-virtaliittimen avulla ja sen johdoille on oma pieni läpivientinsä välipohjassa säätimen alapuolella. Säätimet liittimet ovat yhteensopivia vain kolmepinnisten tuuletinliittimien kanssa. Vaikka takapaneelista löytyvästä kytkimestä löytyy kolme asentoa, tarjoaa tuuletinsäädin vain kaksi nopeusasetusta, sillä kytkimen keskimmäinen asento sammuttaa tuulettimet kokonaan. Kytkimen asennon kanssa kannattaakin olla tarkkana, ettei kokoonpano jää täysin ilman jäähdytystä.

Virtalähteen johtoläpivientejä on kaksi kappaletta ja ne sijaitsevat kotelon etuosassa levykehikon vieressä. Kumisuojin peitetyt läpivientiaukot voisivat olla hieman suurempia, sillä niiden kautta on tuotava kaikki kokoonpanon tarvitsemat kaapelit. Lisäksi aukot sijaitsevat suoraan näytönohjaimen alla/takana, joka saattaa aiheuttaa ongelmia pitkien näytönohjaimien kanssa.

Testasimme W1:n sopivuutta nestejäähdytyskäyttöön sovittamalla siihen testiksi Alphacoolin NexXxoS ST30 Full Copper -sarjan jäähdyttimiä (paksuus 30 mm). Kattoon saimme asennettua ongelmitta sekä 240 että 280 mm kennot ja takapaneeliin puolestaan 120 ja 140 mm kennot. Kuvassa koteloon on mahdutettuna samanaikaisesti 140 mm kenno takapaneeliin ja 240 mm kenno kattopaneeliin. Kuvan kahden kennon asettelu olisi kuitenkin käytännössä hankala toteuttaa, sillä kennojen letkuliitännät eivät mahtuisi paikalleen. Lisäksi kuvan asennossa takapaneelin 140 mm kennon letkulähdöt asettuivat osittain emolevyn I/O-paneelin aukon eteen, joten kenno olisi käännettävä ylösalaisin.

Etupaneeliin jäähdytintä ei ole mahdollista asentaa, sillä levykehikon ja tuulettimen väliin ei jää riittävästi tyhjää tilaa. Kahden tuulettimen kennon (240 tai 280 mm malli) ollessa asennettuna kattoon levykehikon kattolevy on vaihdettava matalampaan versioon, jotta tuulettimet mahtuva paikalleen. Tällöin optista asemaa ei luonnollisestikaan ole mahdollista käyttää. Katon ja matalamman levykehikon kattolevyn väliin jää korkeussuunnassa vapaata tilaa 55 mm, joten tuulettimien asentaminen kennon molemmille puolille ei ole tilan puolesta mahdollista.

Kokonaisuutena Cooltek W1:n tarjoamat vaihtoehdot nestejäähdytyksen toteuttamiseen ovat yllättävän rajalliset kotelon ulkomittoihin nähden. Irrotettava levykehikko sekä kaksi etutuuletinpaikkaa parantaisivat tilannetta huomattavasti.

Kokoonpanon asentaminen Cooltek W1:een on tilojen puolesta ensiluokkaisen helppoa, sillä kotelon sisätiloihin pääsee hyvin käsiksi niin ylhäältä kuin molemmilta sivuiltakin. Oikeastaan ensimmäiset pienet vastoinkäymiset ilmenevät virtalähteen kaapeleita yläkerrokseen vedettäessä, sillä läpivientiaukot ovat kooltaan turhan pienet. Lisäksi kaapelit on niputettava tarkasti läpivientien keskeisempään reunaan (tilaa jää näytönohjaimen viereen 30 mm), jotta niistä ei koidu ongelmia näytönohjaimen yhteensopivuudelle. Onneksi läpivientien suojakumit pysyvät paikallaan melko hyvin. Emolevyn lisävirtakaapeli ja muita pienempiä kaapeleita on myös mahdollista vetää yläkerrokseen oikeanpuoleisen kyljen takanurkassa sijaitsevasta pienestä aukosta. Ylimääräisistä johdoista ei koidu ongelmaa, sillä kotelon alakerrasta löytyy mielin määrin ylimääräistä tilaa. Alakerran johtosotkun järjestäminen siistiksi vaatii kuitenkin jonkin verran viitseliäisyyttä (jota esimerkkikokoonpanon kanssa ei löytynyt).

Levyjen asentaminen koteloon ei suju nopeimmalla mahdollisella tahdilla, sillä niiden kiinnittämiseen tarvitaan ruuvimeisseliä. Lopputulos on onneksi kuitenkin tukevan oloinen. 2,5 tuuman levyjen kiinnittäminen pohjaan tapahtuu kotelon alapuolelta ja SATA-virtaliittimen kiinnittäminen niihin saattaa olla hankalaa, jos liitin on johdon keskellä olevaa mallia. Coolerille emolevyn yläpuolella on hulppeasti tilaa ja vastaan tulevatkin todennäköisesti ennemmin emolevyn yhteensopivuus kuin kotelon tilat. Miinusta Cooltek ansaitsee myös näytönohjaimen kiinnityksestä, joka on toteutettu tavallisin ruuvein sormiruuvien sijaan.

Päähuomiot kokoonpanon asennuksesta:

  • Kotelon sisällä on runsaasti tilaa.
  • Välipohjan kaapeliläpiviennit ovat harmillisen ahtaat.
  • Virtalähteen kaapelit saattavat tulla näytönohjaimen tielle.
  • Ylimääräiset kaapelit on helppo piilottaa kotelon alaosaan.
  • Levyjen asentaminen ei suju erityisen nopeasti ja ruuvimeisselille on tarvetta.

 

Sisältö

  1. Mini-ITX-kotelot testissä - talvi 2015
  2. Antec ISK600
  3. Cooltek W1
  4. Corsair Obsidian 250D
  5. Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset
  6. Loppuyhteenveto
Keskustelu
iippoo

Ncase M1: https://www.ncases.com/

Suosittelen vahvasti.

Joo, hyvä kotelo varmasti, mutta hintaakin on sitten 2-3-kertaisesti näihin nähden, joten ei kosiskele suurinta osaa tässä testattujen koteloiden kohderyhmästä.

Tuli myös itsellä läpikäytyä kaikki nuo kotelot uutta kokoonpanoa kasatessa ja oli erittäin lähellä ettei tuo Corsair 250d lähtenyt jo tilaukseen. Loppuen lopuksi useamman mutkan kautta päädyin sitten tilaamaan hieman kalliimmasta hintaluokasta Lian Li:n PC-Q36:n. Senkin saatavuus Suomessa on kuitenkin varsin heikko ja hintaa huomattavasti enemmän kuin tämän revikan malleilla.

Edellisen arvostelun kattaukseen verrattuna tämä oli kyllä itselle pieni pettymys, mutta eipä noita tähän vertailuun sopivia koteloita ole tainnut sittemmin kovin montaa ilmestynyt.

Hyvä artikkeli. Itse myös pyörittelin aikalailla näiden ja muutaman muun kotelon ympärillä omaa valintaani ja päädyin tuohon Cooltek W1 -koteloon, enkä ole pettynyt ainakaan kotelon laatuun. Artikkelissa ihmetytti lause Cooltek W1 -loppuarvostelussa "Lisäksi levyjen kiinnitys on tehty varsin työlääksi useiden ruuvien myötä.", kyseisessä kotelossa kiintolevyyn tulee kylläkin vain neljä ruuvia, jossa värinävaimennukset, jonka jälkeen vain työnnetään "kelkkaan", mutta jos tämä on toimituksen mielestä työlästä ja monimutkaista…

Lorenz_

Artikkelissa ihmetytti lause Cooltek W1 -loppuarvostelussa "Lisäksi levyjen kiinnitys on tehty varsin työlääksi useiden ruuvien myötä.", kyseisessä kotelossa kiintolevyyn tulee kylläkin vain neljä ruuvia, jossa värinävaimennukset, jonka jälkeen vain työnnetään "kelkkaan", mutta jos tämä on toimituksen mielestä työlästä ja monimutkaista…

3,5 tuuman levyille on noiden neljän kiskoihin asettuvan sormiruuvin lisäksi kaksi tavallista ruuvia, joilla kiinnitetään tuo levyn paikalleen lukitseva peitepaneeli. Tuon paneelin kiinnityksessä pitäisi olla käytetty sormiruuveja, eikä kömpelöitä tavallisia pikkuruuveja. Levyillä tarkoitetaan lisäksi myös 2,5 tuuman kokoluokkaa, jotka kiinnitetää pohjan läpi ruuveilla.

Corsairin etutuulettimesta puhuttiin kahdessa kohdassa. Vain jälkimmäisessä mainittiin mahdollisuus asentaa 200mm tuuletin. Tuon maininnan voisi lisätä tuohon aikaisempaankin kohtaan.

WanhaPatu

Corsairin etutuulettimesta puhuttiin kahdessa kohdassa. Vain jälkimmäisessä mainittiin mahdollisuus asentaa 200mm tuuletin. Tuon maininnan voisi lisätä tuohon aikaisempaankin kohtaan.

Itseasiassa ei ollut tarkoitus toistaa samaa asiaa kahteen otteeseen, joten poistin tuon vaihtoehtokokojen maininnan nyt kokonaan ensimmäisestä yhteydestä.

Kunhan Jimmsin varastotilanne elpyy, niin meikäläisen pahvilaatikko-alusta saa kadota pöydältä. Tarkoitus on sulloa modulaarinen Seasonic G-550 ja GTX 970 Windforce OC. Hemmetin pitkä kortti, toivotaan, että mahtuu ilman vääntöä.

Muropaketin uusimmat