UUSIMMAT

NZXT Manta

29.03.2016 02:46 | Juha Kokkonen | 13

nzxtmanta_1

Näyttävästi muotoilluista ja innovatiivisia ratkaisuja sisältävistä koteloistaan tunnetuksi tullut yhdysvaltalainen NZXT esitteli ensimmäisen mini-ITX-kotelonsa vasta kuluvan vuoden tammikuun lopulla. Uutuus kantaa nimeä Manta ja sen keskeisiä ominaisuuksia ovat erikoinen kaareva muotoilu sekä tilavat nestejäähdytyskäyttöön soveltuvat sisätilat. NZXT:n veroton suositushinta Mantalle on 139,99 euroa, joten kyseessä on ylivoimaisesti tämän vertailun kallein kotelo. Suomessa hinnat lähtevät tällä hetkellä noin 160 eurosta.

NZXT on pakannut Mantan blankkoon ruskeaan pahvilaatikkoon, jonka päätyyn liimattu tarra kertoo sisältä löytyvän kotelon mallin sekä värivaihtoehdon. Pakkauksen päädyissä ei ole edes kantokahvoja. Pakkauksen sisällö kotelo on suojattu styrox-sovitteilla sekä muovipussilla.

nzxtmanta_2

Mantan oheistarvikkeet löytyvät pienestä ruskeasta pahvirasiasta kotelon sisältä. Mukaan on laitettu pieni tuote-esite, erillisiin selkeästi merkittyihin uudelleensuljettaviin pusseihin jaoteltuja ruuveja, NZXT-metallitarra sekä nippu mustia nippusiteitä. Jostain syystä pakkauksen mukana ei toimitettu lainkaan käyttöohjetta, vaan se on ladattava PDF-tiedostona valmistajan sivuilta.

nzxtmanta_3

NZXT Manta poikkeaa muotoilultaan melko radikaalisti vertailukumppaneistaan. Siinä missä Fractal Designin ja Phanteksin kotelot ovat varsin kulmikkaita, on Manta ulkopinnoiltaan persoonallisen kaareva. NZXT:n mukaan kaarevien metallisten ulkopaneelien valmistuksessa on käytetty uutta valmistusprosessia ja päämääränä on ollut korkea laatuvaikutelma. Mantan muotoilu erottuu positiivisesti massasta, sillä se on samaan aikaan persoonallinen ja hillitty. Kotelon runko ja ulkopinnat ovat mustaksi maalattua terästä ja kylki-, katto- sekä etupaneelin rungossa on käytetty lisäksi muovia. Testiin saamamme yksilö oli väriltään musta-punainen, jonka lisäksi saatavilla ovat myös valko-musta sekä täysmusta versio. Koteloa saa myös ilman kylki-ikkunaa, jolloin värinä on aina täysmusta.

Mantan ulkomitat ovat mini-ITX-koteloksi varsin suuret: 245 x 426 x 450 mm (L x K x S). Se on itse asiassa mitoiltaan lähes samankokoinen, kuin viime kesänä Muropaketin testissä ollut NZXT:n ATX-kokoinen S340-malli. Myös painoa on kertynyt 7,2 kg, joka on enemmän kuin monessa edullisemmassa ATX-kotelossa. Ulkoisia asemapaikkoja ei ole lainkaan, mutta sisältä löytyy jopa kaksi 3,5 tuuman ja kolme 2,5 tuuman levypaikkaa. Tuuletinpaikkoja on viisi, joissa on esiasennettuna kolme 120 mm tuuletinta. NZXT lupaa kotelolleen kahden vuoden takuun.

nzxtmanta_4

Vaikka kuvat eivät tuo muotoja erityisen hyvin esille, Manta on tietokonekoteloksi varsin poikkeuksellisesti muotoiltu tapaus. Sen kaikki ulkopinnat (takapaneelia ja pohjaa lukuun ottamatta) ovat maalattua metallia ja muodoltaan selvästi kaarevat. Tämä antaa Mantalle hieman pullean ulkonäön kilpailijoihin verrattuna ja samalla kasvattaa sen ulkomittoja jonkin verran. NZXT on tehnyt kylkipaneeleista ”kelluvan” näköiset ja testikappaleessamme niiden reunoissa kiertää punainen koristelista. Kotelon ilmanvaihto tapahtuu osittain kylkipaneelin reunojen taakse jäävien ritilöiden kautta, jolloin etu- ja kattopaneelin otsapinnat on saatu pidettyä umpinaisena.

nzxtmanta_5

Etupaneeli irtoaa alareunasta jämäkästi nyppäämällä. Sen takaa paljastuu muovinen pölysuodatinkasetti, joka irtoaa yläreunan kynttä painamalla. Suodattimen takaa paljastuu kaksi 120 mm FN V2 -tuuletinta, joiden suoritusarvot ovat 1200 RPM, 21 dBA ja 45 CFM. Vaihtoehtoisesti niiden tilalle voi asentaa myös 140 mm tuulettimet. Tuulettimet on mahdollista asentaa vaihtoehtoisesti kotelon rungon ulkopuolelle, jolloin kotelon sisälle mahtuu paksumpi jäähdytin. Etutuulettimien ilmanotto tapahtuu etupaneelin pohjan sekä kyljissä olevien verkkojen kautta. Koska suodatinkasetin reunat ovat umpinaiset ja sen ulkopinnan sekä etupaneelin sisäpinnan väliin jää vain noin 5 mm tyhjää tilaa, on ilmanottoreitti varsin ahdas.

nzxtmanta_6

Kattopaneeli on etupaneelin tapaan umpinainen, mutta sen keskelle on muotoiltu pieni syvennys. Tarpeen vaatiessa kattopaneelin saa irrotettua ylöspäin nyppäämällä, kunhan etupaneeli on ensin irrotettu pois tieltä. Mantan liitännät, merkkivalot ja virtapainike ovat sijoitettu katon etuosaan. Pyöreä teräväliikkeinen virtapainike löytyy vasemmasta reunasta – reset-painiketta ei ole laisinkaan. Kattopaneelin etureunaan sijoitettu kapea viiru hoitaa merkkivalojen virkaa – se palaa valkoisena virran merkiksi ja vilkkuu kirkkaampana levyjen aktiivisuuden aikana. Oikeasta reunasta löytyvät kuuloke- ja mikrofoniliitännät sekä kaksi USB 3.0 -liitäntää.

nzxtmanta_7

Mantan pohja on tavallista mielenkiintoisemman näköinen, sillä runkoon on kiinnitetty jykevärakenteiset muovijalat, jotka nostavat kotelon pohjan noin 35-40 mm irti tasosta. Jalkoihin on tehty reikiä, jotka mahdollistavat levyasemien kiinnittämisen sisäpuolelle kotelon pohjalle. Taaimmaisen jalan alla sijaitsee virtalähteen ilmanottoaukko, joka on peitetty takapaneelia kohti vetämällä irtoavalla pölysuodattimella.

nzxtmanta_8

Mantan takapaneeli on asettelultaan varsin perinteinen. Virtalähde on alhaalla ja sen yläpuolella sijaitsevat kaksi lisäkorttipaikkaa. Korttipaikkojen sormiruuvit sijaitsevat kotelon ulkopuolella. Takapaneelin yläosassa sijaitsevat I/O-paneeli sekä takatuulettimen ilmanpoistoaukko. I/O-paneelin yläpuolelle on sijoitettu kirkas ”asennusvalo”, jonka saa kytkettyä päälle keskellä takapaneelin vasenta reunaa sijaitsevasta painikkeesta. Painikkeella voi myös vaikuttaa kotelon virtalähdesuojan kylkeen sijoitetun NZXT-logon valaistukseen. Jokaisella painikkeen painalluksella valaistustila muuttuu (pois päältä, vain takapaneeli, vain logo, molemmat).

nzxtmanta_9

Taaksepäin liu’uttamalla irtoavien kylkipaneelien kiinnityksessä käytettävät sormiruuvit pysyvät kiinni paneeleissa myös avattuna ollessaan. Paneelien sisäpintaan kiinnitetyt neljä punaista muovitappia helpottavat paneelin kohdistamista kiinni kotelon runkoon. Kylkipaneelien rakenne on varsin mielenkiintoinen ja ne painavat tavallista teräspeltipaneelia enemmän. Paneelit koostuvat teräksisestä ulkopinnasta (ikkunakyljessä keskellä muovinen ikkuna), muovisesta runko-osasta sekä teräksisestä sisäkehyksestä, joka asettuu kotelon runkoa vasten. Koska paneelit ovat ulkopuolelta kaarevia, jää kotelon sisäpuolelle tavallista enemmän. Vasemman kyljen puolella siitä on käytännön hyötyä prosessoricoolerien yhteensopivuuden osalta ja oikean kyljen puolella kaareva muoto tarjoaa enemmän johtotilaa.

nzxtmanta_10

Oikeanpuoleisen kylkipaneelin takaa paljastuva näkymä ei ole aivan tavanomainen, sillä alaosaan pääsee käsiksi vain tältä puolelta koteloa. Puna-mustassa värivaihtoehdossa osa sisustan pelleistä on maalattu kiiltävän punaiseksi. Väliseinän keskellä kulkee pystysuuntainen johtokouru, jonka kautta virtalähteen johdot saa kuljetettua siististi emolevyn puolelle. Lisäksi emolevyn yläpuolelta löytyy pienempiä johtoläpivientiaukkoja. Väliseinän pinnassa on useita pieniä metallilenkkejä, joihin käyttäjä voi kiinnittää niputetut kaapelit. Johdoille löytyy käytännössä mukavasti tilaa kaarevan kylkipaneelin ansiosta. Kotelon etuosaan on mahdollista asentaa pystyasentoon yksi 3,5 tuuman levy, joka ruuvataan paikalleen väliseinän toiselta puolelta. Emolevyn taustalla sijaitsee suurikokoinen aukko prosessoricoolerin asentamista varten.

nzxtmanta_12

Väliseinään emolevyn kohdalle on kiinnitetty kaksi piirilevyä, joista suurempi on seitsemän tuulettimen PWM-tuuletinsäädin ja pienempi puolestaan valaistuksen ohjauksen piirilevy. Molemmat saavat virtansa saman Molex-liittimen kautta. PWM-säädin ottaa ohjaussignaalinsa emolevyn PWM-tuuletinliitännästä, eli kaikki piirilevylle kytketyt tuulettimet säätyvät jännitepohjaisesti emolevyltä tulevan PWM-nopeussignaalin avulla. Jostain syystä emme saaneet sitä kuitenkaan toimimaan testiemolevyn emmekä erillisen PWM-tuuletinsäätimen avulla. Jos tuuletinsäätimelle ei tule PWM-signaalia, toimivat kaikki siihen kytketyt tuulettimet täydellä nopeudella.

nzxtmanta_11

Kotelon pohjalla sijaitsee ATX-virtalähdepaikka sekä paikka yhdelle 2,5 tai 3,5 tuuman levylle. On hieman erikoista, ettei etuosassa ole irrotettavaa kahden levyn kehikkoa, sillä sellainen mahtuisi käytettävissä olevaan tilaan vallan mainiosti. Takaosassa kotelon pohjalla on kuusi pehmustettua koroketta ATX-virtalähdettä varten. Jos pohjan etuosaan ei asenneta levyä, voi virtalähde olla lähes kuinka pitkä tahansa, mutta levyn ollessa asennettuna pituus rajoittuu noin 200 mm:iin.

nzxtmanta_13

Mantan vasemman kyljen näkymä on perusrakenteeltaan tuttu NZXT:n aiemmista kotelomalleista. Alaosa on peitetty metallikoteloinnilla, joten virtalähde pysyy piilossa uteliailta katseilta. Metallisuojan kylkeen on sijoitettu valkoinen NZXT-logo, jonka saa haluttaessa valaistua valkoiseksi. Emolevyn paikka löytyy takaa ylhäältä ja etuosassa väliseinään on sijoitettu kaksi 2,5 tuuman levypaikkaa. Emolevyn ja levypaikkojen välissä kulkee punainen johtokouru, joka peittää taakseen taustapuolelta tulevat virtalähteen johdot. Vakiojäähdytys on toteutettu kolmella tuulettimella, joista kaksi puhaltaa ilmaa edestä sisään ja kolmas poistaa sitä takapaneelin kautta. Kotelon sisäpituus (etupaneelista takapaneeliin) on noin 360 mm.

nzxtmanta_14

Alaosan kotelointi ei ole käyttäjän irrotettavissa, joten se aiheuttaa muutamia rajoitteita. Koska näytönohjain sijoittuu varsin lähelle välipohjaa, on siihen muotoiltu aukkoja näytönohjaimen jäähdytyksen parantamiseksi. Lisäksi välipohjan etuosassa on pieni läpivientiaukko näytönohjaimen virtajohdoille. Kotelon etuosassa välipohjaan on tehty aukko mahdollista etupaneeliin kiinnitettävää nestejäähdytyksen kennoa varten. Etutuulettimien ollessa paikallaan tilaa löytyy maksimissaan 47 mm paksulle jäähdyttimelle. Tilaa voi kasvattaa 25 mm:llä siirtämällä tuulettimet rungon ulkopuolelle.

2,5 tuuman levykelkat ovat kiinni yhdellä sormiruuvilla sekä liukumekanismilla. Levyt kiinnitetään kelkkoihin pohjasta ruuveilla. Ratkaisu on muuten toimiva, mutta koska levyjen liittimet on suunnattava kotelon takaosaa kohden, asettuu levyjen etiketit väärin päin, joka saattaa häiritä esteettisempiä käyttäjiä.

nzxtmanta_15

Emolevyosastolla kiinnityskorokkeet ovat valmiiksi paikallaan, joten käyttäjä pääsee suoraan asennushommiin. Takapaneelin lisäkorttipaikat ovat varustettu rei’itetyillä suojalevyillä ja niiden kiinnitys on toteutettu kotelon ulkopuolelta. Konseptiin kuuluu myös korttipaikkojen vieressä olevan aukon sulkeva peitelevy, joka ei ole asennusvaiheessa erityisen kätevä. Lisäkortin maksimipituus on noin 340 mm, joka riittää kaikille nykyaikaisille kuluttajanäytönohjaimille. Takatuuletinpaikassa on esiasennettuna samanlainen 120 mm FN V2 -tuuletin (1200 RPM, 45 CFM ja 21 dBA) kuin etupaneelissa. Prosessoricoolerin maksimikorkeudeksi NZXT ilmoittaa 160 mm, mutta mittasimme sen olevan käytännössä vähintään 180 mm luokkaa, kiitos kaarevan kylkipaneelin. Täten Mantaan mahtuu korkeuden puolesta kaikki markkinoilta löytyvät ilmajäähdytteiset coolerit.

nzxtmanta_16

Mantan katossa on paikat kahdelle 120 tai 140 mm tuulettimelle, jotka on mahdollista sijoittaa joko rungon sisä- tai ulkopintaan. Tuuletinpaikat sijaitsevat melko keskellä kattopaneelia, joka aiheuttaa omia ongelmiaan jäähdyttimien asentamisen suhteen. Kattopaneelin ilmanpoistoaukot sijaitsevat paneelin kyljissä, joten tuulettimien ilmavirta törmää ensin umpinaiseen kattopaneeliin ja virtaa sen jälkeen reunoilta ulos.

nzxtmanta_17

nzxtmanta_18

Testasimme Mantan sopivuutta nestejäähdytyskäyttöön sovittamalla siihen testiksi Alphacoolin NexXxoS Full Copper -sarjan jäähdyttimiä. Valmistaja ilmoittaa katon ja etupaneelin tuuletinpaikkojen olevan yhteensopivia jopa 280 mm jäähdyttimien kanssa ja takapaneelin tuuletinpaikan 120 mm jäähdyttimen kanssa. Se ei kuitenkaan ilmoita jäähdyttimien paksuudelle tai sijoittamiselle mitään rajoituksia.

Etenkin kattoasennuksen suhteen on oltava tarkkana, sillä kotelon korkeus- ja leveyssuunnassa tilaa on hyvin rajatusti. Asiaa hankaloittaa tuuletinpaikkojen sijainti, sillä ne eivät ole katon ulkoreunassa mahdollisimman etäällä emolevystä. Mittasimme kotelon leveyssuunnassa jäähdyttimen kyljen ja emolevyn pinnan väliin jäävän noin 15 mm tilaa, joten jäähdytin ei käytännössä mahdu tulemaan lainkaan emolevyn päälle. Jäähdyttimen paksuutta rajoittaa lisäksi johtosuoja, josta on matkaa kattopaneeliin tasan 30 mm. Toisin sanoen kattopaneelin sisäpintaan mahtuu joko 30 mm paksu jäähdytin tai tuulettimet, mutta ei molempia. Ilmeisesti juuri tästä syystä valmistaja on asentanut omissa tuotekuvissaan jäähdyttimen kotelon rungon ulkopuolelle, sillä mittauksiemme mukaan kattopaneelin sisällä on kohdasta riippuen noin 35-45 mm tyhjää tilaa. 30 mm jäähdytin siis mahtuu kattopaneelin sisään, mutta sen läpi puhallettavalle jäähdytysilmalle ei jää kovin paljon poistumistilaa.

nzxtmanta_19

Etupaneelissa on paremmin tilaa jäähdyttimelle. Kennon paksuutta rajoittaa lähinnä välipohjaan tehdyn aukon koko, joka sallii maksimissaan 47 mm paksun jäähdyttimen asentamisen etutuulettimien ollessa paikallaan. Jos etutuulettimet siirretään rungon ulkopuolelle, on myös 60 mm paksun jäähdyttimen sovittaminen mahdollista. Etujäähdyttimen letkuliitännät on käytännössä sijoitettava ylös, sillä umpinaisesta alaosasta letkuja on hankala vetää yläosaan.

nzxtmanta_20

nzxtmanta_21

Kokoonpanon asentaminen Mantaan on mini-ITX-koteloksi varsin helppoa, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä vaivatonta kuin Define Nano S:ään. Asennustoimenpiteistä tavallista suurempi osa on suoritettava oikean kyljen puolella, sillä kotelon alaosaan pääsee käsiksi vain sitä kautta. 3,5 tuuman kiintolevyn kiinnittäminen ruuveilla kotelon pohjaan on hieman hankalaa ja tämän hintaluokan kotelossa olisikin mieluusti nähnyt jonkun edistyneemmän ratkaisun sen kiinnittämiseen. Ruuvimeisseli on myös muuten ehdoton apuväline Mantan kanssa työskennellessä, sillä kotelon sormiruuvit ovat varsin tiukasti paikallaan. Lisäkorttipaikkojen kiinnitysruuvien yhteydessä käytetty peitelevy on hieman huonosti toteutettu ja hankala asentaa takaisin paikalleen näytönohjaimen kanssa.

Siistien johdotusten tekeminen Mantaan on kohtalaisen helppoa, joskin törmäsimme matkan varrella muutamaan pientä hienosäätöä kaipaavaan seikkaan. 2,5-tuuman levyjen liittimet työntyvät samaan johtokouruun virtalähteen johtojen kanssa, joka heikentää hieman kourun käytettävyyttä. Tuuletinsäätimen piirilevy on puolestaan sijoitettu niin, että sen alareunan liittimet sijoittuvat emolevyn alapuolisten pienten johtoläpivientien eteen. Ylimääräisille johdoille löytyy varsin hyvin tilaa kotelon pohjalta virtalähteen vierestä, sillä ne jäävät sinne hyvin piiloon. Oikean kylkipaneelin kuperan muodon ansiosta johdot eivät myöskään haittaa paneelin sulkemista.

Päähuomiot kokoonpanon asennuksesta:

  • Tilaa on mini-ITX-koteloksi hyvin.
  • Kaapelikouru on ideana näppärä, mutta 2,5 tuuman levyjen liittimet ruuhkauttavat sitä hieman.
  • Kotelon pohjalla on hyvin tilaa ylimääräisille kaapeleille.
  • Kaikkien levyjen kiinnitykseen tarvitaan tavallisia ruuveja.
  • Sormiruuvit niin tiukassa, että niiden irrottamiseen tarvitaan ruuvimeisseliä.
  • Kaarevat kylkipaneelit tuovat lisätilaa johdoille ja prosessoricoolerille.

 

Sisältö

  1. Esittely
  2. Fractal Design Define Nano S
  3. NZXT Manta
  4. Phanteks Enthoo Evolv ITX
  5. Testikokoonpano, melumittaukset ja lämpötilatestit
  6. Loppuyhteenveto
Keskustelu

Zalmanin GS1000 kotelon omistaneena sanon, että noi katon tuuliohjurit ovat vihoviimeinen kikkare, mitä valmistajan kannattaa harkita…

Ja sitten taas voi miettiä, että onko järkeä lukkiutua ITX:n tuon kokoisessa kopassa kun mm. Silverstone tarjoaa pienempiä mATX koppia samantyylisellä layoutilla (PS07 ja TJ08-E)

Toki tuo Define Nano S toki on aika edullinen, pienehkö ja hyvä vesijäähylle, mutta nuo kaksi muuta vaikuttavat aika huonoilta suhteessa muuhun tarjontaan markkinoilla.

Voi luoja kyllä voi tuo Manta olla sitten ruma…. Näyttää lähinnä ylipainoiselta porsaalta

Itse tuon Phanteksin aikoinaan hankin siksi, (ulkonäön lisäksi) että taitaa olla ainoita tämän kokoluokan (saatavilla olevia) koteloita johon saa mahdutettua ilman modailuja (ja kotelon ulkopuolella olevia osia/säiliöitä/letkuja) kaksi 240mm radia.

Etu- ja kattopaneeli vain osoittautuivat käytännössä rajoittavan ilman kulkua siinä määrin, että itsellänikin on tuo kotelo ollut käytännössä kokoajan ilman kattopaneelia. Muuten vähänkään pidempi pelisessio kerää semmoisen lämpökuorman koteloon, että joko lämmöt tai melotaso nousee yli hyväksyttävän tason. Ilma ei vaan yksinkertaisesti pääse kiertämään tarpeeksi vapaasti. Ilman kattopaneelia homma hoituukin hienosti (ja ilman etupaneelia vielä hienommin), mutta menee vähän hyvät lookit harakoille :rolleyes:

Sääli sinällään. Komea koppa, sopiva hinta, ilo työskennellä jopa ylimitoitetun customloopin kanssa.. Ja sitten koppa pilataan muutaman millin takia. Etupaneelia ei olisi varmaan tarvinnut tuoda kuin pari kolme milliä ulommas ja kattopaneelia vastaavasti saman verran ylemmäs + edes vähän reilumman kokoiset aukot ilmankiertoa varten ja tuo koppa olisi varmaan toiminut ihan käytännössäkin.

ratkakapu

Ja sitten taas voi miettiä, että onko järkeä lukkiutua ITX:n tuon kokoisessa kopassa kun mm. Silverstone tarjoaa pienempiä mATX koppia samantyylisellä layoutilla (PS07 ja TJ08-E)

Eivätpä nuo mainitsemasi Silverstonet kovin häävisti nestejäähdytyskäyttöön sovi. Ja siihenhän nämä artikkelin kotelot ovat juuri tarkoitettu.

Juha Kokkonen

Eivätpä nuo mainitsemasi Silverstonet kovin häävisti nestejäähdytyskäyttöön sovi. Ja siihenhän nämä artikkelin kotelot ovat juuri tarkoitettu.

Mielestäni otsikossa ei lue : Nestejäähdytyskäyttöön suunnitellut ITX-Tornikotelot vertailussa

Delarent

Mielestäni otsikossa ei lue : Nestejäähdytyskäyttöön suunnitellut ITX-Tornikotelot vertailussa

Ei kai Muropaketin arvostelun otsikko sitä määrää mihin valmistajat ovat nämä kotelot suunnitelleet? Jokainen näistä kolmesta valmistajasta tuo varsin selvästi esille, että nämä kotelot on suunnattu nestejäähdytteiselle kokoonpanolle.

On se jännä et Node 304 on edelleen niin kova. Ainut mitä haluaisin itse muuttaa tuosta kotelosta on kovalevyjen kelkat/kiinnikkeet. Portaaton säätö jos oisi niin etutuulettimilta saisi paremmin ilmaa koteloon. Ylikellotettuna pelatessa prossu ja näyttis käyvät aika kuumana vaikka kotelotuulettimet ovatkin täysillä. Muuten edelleen pätevä kotelo johon mahtuu enemmän kovalevytilaa kuin tuohon uuteen Nanoon.

mikähän siinä on, ettei syvyyttä saada järkeväksi? Todella vajavainen valikoima syvyydeltään pieniä koteloita ja itsellä ollut juuri se mitta tärkein monessa eri sijoituspaikassa.

Bowtie81

mikähän siinä on, ettei syvyyttä saada järkeväksi? Todella vajavainen valikoima syvyydeltään pieniä koteloita ja itsellä ollut juuri se mitta tärkein monessa eri sijoituspaikassa.

Olisitko kaivannut näihin mini-ITX-koteloihin vielä lisää syvyyttä? Mihin sitä olisit tarvinnut?

EDIT: Luin ja sitä kautta ymmärsin väärin :)

Nämä tämän artikkelin kotelothan ovat tarkoituksella mahdollisimman suuria, jotta custom-nestejäähdytysjärjestelmät mahtuvat sisään.

tarkoitan tietty syvyydeltään pieniä koteloita. Aiemmin oli ongelma saata HTPC olohuoneen kalusteisiin sopivaksi, nyt sama ongelma kun työpiste rakennettu 40cm syvään kaappiin, onneksi Silverstonelta on ollut tarjolla sopivaa m-atx koppaa, en vain ymmärrä itx kokoluokkaa jos kotelo on m-atx kokoinen tai isompi.

Bowtie81

en vain ymmärrä itx kokoluokkaa jos kotelo on m-atx kokoinen tai isompi.

Tuossahan se on ylempänä useampaankin otteeseen käsitelty: nämä kolme koteloa ovat suunniteltu nestejäähdytyskäyttöön, joten sisältä pitää löytyä riittävästi tilaa custom-looppia varten. Muihin tarkoituksiin löytyy sitten pienempiä koteloita.

Muropaketin uusimmat