Testikokoonpano, mittaukset & ylikellotus

21.06.2010 07:54 |

Testikokoonpano kasattiin NZXT:n Hush Silent -koteloon ja virtalähteenä käytettiin Cooler Masterin 850-wattista Real Poweria. Alustaksi asennettiin Asuksen X58-piirisarjaan perustuva P6T Deluxe -emolevy ja kuusi gigatavua Kingstonin HyperX-muistia, jotka toimivat DDR3-1600-nopeudella ja 7-7-7-20 1T -asetuksilla. Prosessorina käytettiin neliytimistä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustettua 2,8 GHz:n kellotaajuudella toimivaa Core i7-930 -mallia, jonka kellotaajuus nousee Turbo Boost -ominaisuuden ansiosta rasituksessa maksimissaan 3,06 GHz:iin. Windows 7 Ultimaten 64-bittinen käyttöjärjestelmä asennettiin Samsungin teratavun SpinPoint F3 -kiintolevylle.

GeForce GTX 465:n ja ATI Radeon HD 5830:n vertailukohtina käytettiin GeForce GTX 480-, GeForce GTX 470- ja ATI Radeon HD 5850 -näytönohjaimia. GeForce GTX 465:llä käytettiin GeForce 257.15 -beeta-ajureita ja ATI Radeon HD 5830:llä ATI Catalyst 10.5 -ajureita. Huom! GeForce GTX 480- ja 470-näytönohjaimien kanssa käytettiin NVIDIAn WHQL-hyväksyttyjä GeForce 197.41 -ajureita ja ATI Radeon HD 5850:n kanssa ATI Catalyst 10.4 -ajureita.

Testikokoonpano

  • Intel Core i7-930 (2,8 GHz)
  • Asus P6T Deluxe (Intel X58)
  • 6 Gt Kingston KHX1600C8D3K3/3GX DDR3-1600 (8-8-8-24 1T)
  • GeForce GTX 480 (700/1401/924 MHz)
  • GeForce GTX 470 (607/1215/837 MHz)
  • GeForce GTX 465 (608/1215/802 MHz)
  • ATI Radeon HD 5850 (725/1000 MHz)
  • ATI Radeon HD 5830 (800/1000 MHz)

 

  • Samsung SpinPoint F3 1 Tt
  • Cooler Master Realpower 850 W
  • Fujitsu-Siemens Scenicview P24 (1920×1200)
  • Microsoft Windows 7 Ultimate 64-bit

Ajurit

  • GeForce 197.41 WHQL -ajurit (GeForce GTX 480 & 470)
  • GeForce 257.15 beeta (GeForce GTX 465)
  • ATI Catalyst 10.4 WHQL -ajurit (ATI Radeon HD 5850)
  • ATI Catalyst 10.5 WHQL -ajurit (ATI Radeon HD 5830)

DirectX 9.0c- & 10/10.1-testit

  • 3DMark06
  • 3DMark Vantage
  • Call of Duty: Modern Warfare 2
  • Crysis Warhead
  • Tom Clancy’s HAWX

DirectX 11 -testit

  • Aliens vs Predator
  • Battlefield: Bad Company 2
  • Dirt 2
  • Metro 2033

 

Suorituskyky

3DMark-tuoteperheen testiohjelmista DirectX 10 -rajapintaa tukeva 3DMark Vantage ajettiin performance-presetillä ja DirectX 9.0c -rajapintaa tukeva 3DMark06 vakioasetuksilla.

3DMark06:ssa tilanne on vahvasti NVIDIAn eduksi ja AMD-kaksikko jää pitämään joukon peräpäätä. 3DMark Vantagessa tilanne kuitenkin muuttuu ja GeForce GTX 465 osoittautuu joukon hitaimmaksi ja eroa GeForce GTX 470:ään on 1800 pistettä. ATI Radeon HD 5830 päihittää GeForce GTX 465:n 1200 pisteellä ja eroa ATI Radeon HD 5850:een on 1500 pistettä.

Call of Duty: Modern Warfare 2 testattiin 1920×1200-resoluutiolla, nelinkertaisella reunojenpehmennyksellä, 16-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella ja Extra-tason kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Call of Duty: Modern Warfare 2:ssa ATI Radeon HD 5830:n tulos on 60,4 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella joukon hitain. GeForce GTX 465 on listan toiseksi hitain 64,8 FPS:n tuloksella ja eroa kolmantena olevaan ATI Radeon HD 5850:een on reilut seitsemän FPS:ää. GeForce GTX 465:n ja GeForce GTX 470:n välillä on eroa 12 FPS:ää.

Crysis Warhead testattiin 1920×1080-resoluutiolla, kaksinkertaisella reunojenpehmennyksellä, 16-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella ja pelin Gamer-tason kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Crysis Warheadissa tilanne on tasaisempi ja GeForce GTX 465 jää joukon hännille 29,8 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella. ATI Radeon HD 5830 on sitä reilun FPS:n, GeForce GTX 470 reilut kuusi FPS:ää ja ATI Radeon HD 5850 reilut seitsemän FPS:ää suorituskykyisempi.

Tom Clancy’s HAWX testattiin 1920×1200-resoluutiolla, kahdeksankertaisella reunojenpehmennyksellä, 16-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella, pelin High-tason kuvanlaatuasetuksilla ja High-tason SSAO-asetuksella. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Tom Clancy’s HAWXissa eroa kasvavat jälleen ja ATI Radeon HD 5830:n on tyytyminen jumbotilaan. 62,2 FPS:llä se häviää GeForce GTX 465:lle lähemmäs 14 FPS:llä, joka puolestaan häviää ATI Radeon HD 5850:lle reilulla yhdeksällä FPS:llä ja GeForce GTX 470:lle vajaalla 18 FPS:llä.

Dirt 2 testattiin 1920×1200-resoluutiolla, kahdeksankertaisella reunojenpehmennyksellä, 16-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella ja pelin Ultra-tason kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Dirt 2:ssa ATI Radeon HD 5830 on joukon viimeinen ja eroa GeForce GTX 465:een on ainoastaan puoli FPS:ää. GeForce GTX 465 häviää ATI Radeon HD 5850:lle reilulla kahdeksalla FPS:llä ja GeForce GTX 470:lle 13 FPS:llä.

Battlefield: Bad Company 2 testattiin 1920×1200-resoluutiolla, nelinkertaisella reunojenpehmennyksellä, 16-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella ja pelin maksimi Advanced-tason kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Battlefield: Bad Company 2:ssa ATI Radeon HD 5830 on jälleen joukon hännillä ja häviää GeForce GTX 465:lle kolmella FPS:llä. GeForce GTX 465 puolestaan häviää GeForce GTX 470:lle uudempien ajureiden myötä ainoastaan reilulla FPS:llä ja ATI Radeon HD 5850:lle reilulla kuudella FPS:llä.

Aliens vs Predator testattiin 1920×1200-resoluutiolla, nelinkertaisella reunojenpehmennyksellä, 16-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella ja pelin Very High -tason kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Aliens vs Predator ei tuo suuria muutoksia aiempiin peleihin verrattuna ja ATI Radeon HD 5830 on listan viimeisenä häviten GeForce GTX 465:lle reilulla neljällä FPS:llä. GeForce GTX 465 puolestaan häviää ATI Radeon HD 5850:lle reilulla FPS:llä ja GeForce GTX 470:lle 5,5 FPS:llä.

Metro 2033 testattiin 1920×1200-resoluutiolla, AAA-reunojenpehmennyksellä, 16-kertaisella anisotrooppisella suodatuksella ja pelin High-tason kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Viimeisenä pelinä käytettävässä Metro 2033:ssa ATI Radeon HD 5830 häviää GeForce GTX 465:lle 2,5 FPS:llä, joka puolestaan joutuu nöyrtymään ATI Radeon HD 5850:lle reilulla kahdella FPS:llä ja GeForce GTX 470:lle reilulla kolmella FPS:llä.

 

Tehonkulutus

Tehonkulutusta seurattiin Etech PM300 -energiamittarilla, jolla mitattiin koko tietokoneen tehonkulutus pois lukien monitori. Core i7-930 -prosessorin Turbo Mode -ominaisuus oli testien aikana päällä, joten sen kellotaajuus nousi rasituksessa maksimissaan 3,06 GHz:iin ja laski lepotilassa SpeedStep-virransäästöominaisuuden ansiosta 1,6 GHz:iin. Rasituksessa käytettiin Dirt 2 -peliä sekä Furmarkin 1.8.2-versiota ja lepolukemat kirjattiin ylös Windowsin työpöydältä 10 minuuttia 3D-rasituksen päättymisen jälkeen. Taulukoissa pienempi tulos on parempi.

Lepotilassa GeForce GTX 480-, 470- ja 465-näytönohjaimien kellotaajuudet laskivat 50/101/67,5 MHz:iin (GPU/Shaderit/muistit) ja ATI Radeon HD 5850- ja 5830-näytönohjaimilla grafiikkapiirien kellotaajuus laski 157 MHz:iin ja GDDR5-muistien 300 MHz:iin.

Lepotilan tehonkulutusta tutkiessa ATI Radeon HD 5850 pärjää 114 watin tuloksella joukon parhaiten ja GeForce GTX 465 on toisena 128 watilla ja GeForce GTX 470 kolmantena 132 watilla. ATI Radeon HD 5830 on joukon tehosyöpöin, mutta se selittyy sillä, että AMD:n referenssinäytönohjain perustuu ATI Radeon HD 5870:n piirilevyyn ja myyntiversioissa on käytössä valmistajien omiin suunnitteluihin perustuvat piirilevyt.

Rasitustesteissä Furmarkilla saavutetaan hieman korkeammat tehonkulutuslukemat kuin Dirt 2 -pelillä, mutta erot ohjelmien välillä ovat GeForce GTX 480:tä lukuun ottamatta suurin piirtein samat. ATI Radeon HD 5850 pärjää joukon parhaiten ja ATI Radeon HD 5830 on toisena vain hieman korkeammilla tehonkulutuksilla. GeForce GTX 465 jää kärkilukemista noin 50 watilla ja GeForce GTX 470 nostaa lukemia edelleen 50 watilla.

 

Lämpötila

Kuvankaappaus Furmark-rasituksesta GeForce GTX 465:llä. Kuvan klikkaaminen suurentaa sen.

Kuvankaappaus Furmark-rasituksesta ATI Radeon HD 5830:llä. Kuvan klikkaaminen suurentaa sen.

Lämpötilamittaukset suoritettiin vastaavalla tavalla kuin tehonkulutusmittaukset ja apuna käytettiin GPU-Z-ohjelman Sensors-välilehden tarjoamia grafiikkapiirin lämpötilatietoja ja rasituksessa Furmark- ja Dirt 2 -ohjelmia.

ATI Radeon HD 5850 on levossa 48 asteella selvällä erolla viilein ja taulukossa seuraavana on GeForce GTX 470 58 asteella. ATI Radeon HD 5830:llä lämpötila oli 61 astetta ja GeForce GTX 465:llä joukon kuumimpana 64 astetta. Dirt 2 -rasituksessa ATI Radeon HD 5850 on edelleen joukon viilein 75 asteella, mutta ATI Radeon HD 5830 kohentaa tilannetta kiilaamalla 80 asteen lämpötilalla toiseksi. GeForce GTX 465:llä lämpötila nousi 85 asteeseen. Furmarkissa tilanne on sama, mutta lämpötilat ovat 2-9 astetta korkeammat ja GeForce GTX 480:llä peräti 21 astetta korkeampi.

 

Ylikellotus

Kuvankaappaus GeForce GTX 465:llä. Kuvan klikkaaminen suurentaa sen.

GeForce GTX 465:llä ylikellottaminen toteutettiin MSI Afterburner 1.6.0 beeta 5 -ohjelmalla ja erona aiempiin GeForce GTX 400 -tuoteperheen näytönohjaimiin, ylikellotustestit suoritettiin kotelon sivupelti suljettuna ja tuuletin asetettiin toimimaan automaattisella kierrosnopeudella. Näytönohjain toimi lopulta vakaana, kun grafiikkapiirin kellotaajuus oli nostettu 608 MHz:stä 750 MHz:iin, CUDA-ytimien 1215 MHz:stä 1500 MHz:iin ja GDDR5-muistien 802 MHz:stä 875 MHz:iin.

Kuvankaappaus ATI Radeon HD 5830:llä. Kuvan klikkaaminen suurentaa sen.

ATI Radeon HD 5830:llä menetelmät olivat samat, mutta ohjelmalla kyettiin nostamaan kellotaajuudet ainoastaan samoihin lukemiin kuin ATI Catalyst Centerin Overdrive-välilehdellä. Sekä grafiikkapiiri että muistit kyettiin nostamaan tappilukemiin, joka oli grafiikkapiirin osalta 900 MHz (800 MHz vakiona) ja muistien osalta 1300 MHz (1000 MHz referenssikellotaajuutena, mutta näytönohjaimen asetettu kellotaajuus oli 1150 MHz).

Ylikellotusten vaikutusta testattiin muutamilla peleillä ja lisäksi testikokoonpanojen tehonkulutus kirjattiin ylös Dirt 2 -pelillä. GeForce GTX 465:llä suorituskyky nousi testatuilla peleillä GeForce GTX 470:n tasolle ja tehonkulutus 13 watilla. ATI Radeon HD 5830:n osalta suorituskykyparannukset ovat rajallisemmat, mutta näytönohjaimessa olisi varmasti riittänyt vielä enemmän ylikellotuspotentiaalia, mutta ATI Catalyst Control Centerin rajat tulivat vastaan. Tehonkulutus nousi ylikellotusten myötä 16 watilla.

Sisältö

  1. NVIDIA GeForce GTX 465 & ATI Radeon HD 5830
  2. ATI Radeon HD 5830
  3. Testikokoonpano, mittaukset & ylikellotus
  4. Loppuyhteenveto