UUSIMMAT

Fractal Design Node 202

28.07.2015 18:27 | | 15

Node 202 on tuorein lisäys Fractal Designin kodin viihdekäyttöön suunnattuun Node-kotelomallistoon. Ruotsalaisvalmistaja on tehnyt viime vuosina vakuuttavaa jälkeä kotelomarkkinoilla, joten odotukset myös Node 202:n osalta ovat korkealla. Node 202 esiteltiin kesäkuun alussa, joten kyseessä on erittäin tuore kotelomalli. Valmistajan suositushinta Node 202:lle on 89,99 euroa ja saatavilla on lisäksi 450 wattisella Integra SFX-virtalähteellä varustettu 159,99 euron hintainen versio. Muropaketin hintavertailun mukaan Node 202 maksaa edullisimmillaan 89,90 euroa ilman virtalähdettä ja 157,90 euroa virtalähteen kanssa.

Node 202 toimitetaan ruskeassa pahvipakkauksessa jonka pintaan on painettu selkeät kuvat sekä tärkeimmät tiedot kotelosta. Pakkauksessa ei ole kantoaukkoja, joka ei kuitenkaan juuri haittaa, sillä pakkaus on melko pienikokoinen. Pakkauksen sisällä kotelo on suojattu styrox-kehyksillä sekä muovipussilla.

Node 202:n pakkauksen oheistarvikevalikoima on laajempi, kuin mitä koteloiden mukana on keskimäärin viime vuosina totuttu näkemään. Pakkaussisältöön kuuluu takuutiedote, kattava käyttöopas, mallistoesite, viisi mustaa nippusidettä, liimattavat kumiset koroketassut, pieni pussillinen ruuveja, 90-asteen PCI-E x16 -kulmapala sekä PCI-E x16 korotuspala. Mustavalkoinen ohjekirja on jäsennelty ja kuvitettu esimerkillisen selkeästi, vaikka suomenkieltä ei olekaan tarjolla.

Node 202 on Fractal Designin sanojen mukaan muotoiltu tyylikkään elegantisti sopien käytettäväksi niin TV-tasolla kuin työpöydälläkin. Valmistajan sanoissa on ainakin jonkin verran perää, sillä Node 202 on muotoiltu maltillisen hillitysti. Joku saattaa pitää muotoilua jopa hieman tylsänä, toinen puolestaan tyylikkäänä. Kotelo on mahdollista asettaa sekä pysty että vaaka-asentoon. Jos pöytätilaa on käytettävissä rajallisesti, on muovisella tukijalalla toteutettu pystyasento varmasti fiksumpi vaihtoehto.

Node 202:n ulkokuoret ovat mattapintaista mustaa muovia ja terästä sekä sisärakenteet puolestaan mustaksi maalattua terästä. Kotelon runko-osan mitat ovat vaaka-asennossa 377 x 88 x 332 mm (L x K x S). Pystyasennossa mitat kasvavat tukijalan myötä hieman 125 x 385 x 332 mm:n (L x K x S) lukemiin. Kotelon tilavuus on 10,2 litraa ja paino 3,5 kiloa. Node 202 on yhteensopiva mini-ITX-emolevyjen ja SFX-virtalähteiden kanssa. Ulkoista asemapaikkaa ei ole, mutta sisältä löytyvät paikat kahdelle 2,5 tuuman levylle. Jäähdytys on vakiona passiivinen, mutta sitä voi tehostaa kahdella 120 mm tuulettimella. Valmistaja lupaa tuotteelleen vuoden takuun.

Pystyasentoon sijoitettuna Node 202:n oikea kylki ei ole aivan yhtä viimeistelty kuin vasen. Syy tähän on selvä, sillä vasen kylki on suunniteltu jäämään vaaka-asennossa kotelon pohjaksi, joten paneelin keskiosassa on pieni upotus ja jokaisesta kulmasta löytyy ristikantainen ruuvi. Kotelon etupaneeli on käytännössä umpinainen, eli asemapaikkoja tai ilmanottoaukkoja ei ole.

Etupaneelin alaosasta (vaaka-asentoon sijoitettuna vasemmasta reunasta) löytyvät kotelon liitännät, merkkivalot ja painikkeet, joiden taustalla kulkeva kaistale on kiiltäväpintaista muovia. Tarjolla on mikrofoni- ja kuulokeliitännät, kaksi USB 3.0 -liitäntää sekä melko suurikokoinen virtapainike, jonka yhteyteen on sijoitettu myös kapea valkoinen virtavalo. Reset-painike on jätetty kokonaan pois tarjonnasta.

Node 202:a voi käyttää yhtälailla vaaka-asennossa, jolloin pohjan kulmiin on tarkoitus kiinnittää pienet kumiset koroketassut, jotka nostavat kotelon pohjan irti tasosta. Kotelon vasemmasta kyljestä (pystyasennossa pohja) löytyy vain pieni kapea ilmanvaihtoaukko, kun taas oikeasta kyljestä (pystyasennossa katto) merkittävä osa on ilmanvaihtoritilän peitossa. Kotelon päällispaneelista (pystyasennossa vasen kylki) löytyy puolestaan neliön muotoinen ilmanvaihtoaukko, joka sijaitsee emolevyn kohdalla. Kotelon ”matalat kyljet” ovat muovipintaisia, mutta suuret pinnat maalattua terästä.

Takapaneelin näkymä on hyvin askeettinen. Tarjolla on ainoastaan vasemmassa reunassa sijaitseva emolevyn liitinpaneelin aukko (pystyasennossa ylhäällä), oikealla puolella (pystyasennossa alhaalla) vaaka-asennossa sijaitsevat kaksi täysikokoista laajennuskorttipaikkaa sekä oikeassa alanurkassa sijaitseva virtakaapelin liitäntä.

Pohjapaneelista (pystyasennossa oikea kylki) löytyy suuri suorakaiteen muotoinen ilmanottoaukko sekä pienempi neliön muotoinen aukko, joilla kummallakin on tärkeä tehtävä kokoonpanon jäähdyttämisessä. Ensiksi mainittu toimii näytönohjaimen ilmanottoaukkona ja jälkimmäinen vastaa virtalähteen ilmanoton tarpeista. Kuvassa pohjan nurkkiin ei ole vielä kiinnitetty kumisia korokejalkoja, joiden käyttäminen välttämätöntä, jos koteloa käytetään vaaka-asennossa, sillä muutoin pohjan ilmanottoaukoille ei jää tilaa toimia.

Node 202:n avaaminen tapahtuu irrottamalla pohjan nurkista neljä ristikantaista ruuvia. Muovinen kuoriosa saattaa vaatia hieman suostuttelua irrotakseen sujuvasti. Kuoren sisäpinnasta löytyy irrotettava muovinen suodatinkasetti, joka estää pölyn pääsemistä koteloon. Valitettavasti ilmanottoaukossa ei ole kiinnityspisteitä tuulettimelle, joten emolevyn ympäristön jäähdytystä tehostaakseen tuuletin on kiinnitettävä ritilään nippusiteillä tai muulla omalla virityksellä.

Node 202:n sisätilojen asettelu poikkeaa varsin paljon tavallisen tornikotelon sisuskaluista, joten sen hahmottamiseen vaaditaan hetki aikaa. Kotelon sisätilat on jaettu kahteen osioon, joista emolevy ja virtalähde sijaitsevat toisella ja näytönohjain toisella puolella. Levypaikat on sijoitettu osastojen väliin. Ilmanvaihto on toteutettu oletuksena passiivisesti useiden ilmanottoaukkojen avulla.

Etupaneelin suunnasta katsottuna vasen kammio on pyhitetty lähes kokonaan näytönohjaimelle. Toisin sanoen puolet kotelon sisätilasta on varattu näytönohjainta varten. Node 202:een mahtuu jopa 310 x 145 x 47 mm (P x L x K) kokoinen näytönohjain. Valmistaja suosittelee näytönohjaimeksi mallia, jonka jäähdytysratkaisu puhaltaa lämpimän ilman ulos kotelosta. Näytönohjainosaston pohjassa sijaitsee suuret ilmanottoaukot, joihin on mahdollista kiinnittää myös kaksi 120 mm tuuletinta. Tuulettimien käyttö aiheuttaa kuitenkin lisärajoituksia näytönohjaimen koon suhteen. Etupaneelin sisäpinnasta löytyy liitäntöjen ja painikkeiden piirilevy.

Etupaneelista katsottuna oikean puoleinen kammio sisältää paikat SFX-virtalähteelle sekä mini-ITX-emolevylle. Emolevyn paikka on kotelon takaosassa ja virtalähteen vastaavasti poikittain kotelon etuosassa. Emolevyn kiinnityskorokkeet ovat kiinteästi kiinni kotelon pohjass. Prosessoricoolerin maksimikorkeudeksi ilmoitetaan 56 mm. Kammioiden välisen seinämän keskellä on aukko kaapeleita varten ja sen kautta kulkee mm. virtakaapeli takapaneelista virtalähteelle.

Emolevyosaston etuosassa sijaitseva virtalähdepaikka on yhteensopiva maksimissaan 130 mm pitkien SFX-virtalähteiden kanssa. Mittaustemme mukaan myös Silverstonen SFX-L-kokoiset virtalähteet sopivat juuri ja juuri Node 202:n sisään, sillä kiinnityskehyksen ja levykehikon väliin jää 157 mm tilaa ja modulaaristen kaapeleiden liittimet vaativat noin 20-25 mm tilaa virtalähteen takaa. Kotelon kyljen puolella sijaitsee pehmustettu asennuskehys, johon virtalähde kiinnitetään. Myös kotelon pohjassa on pehmustetassut virtalähdettä varten. Virtalähteen ilmanottoaukko on kotelon rungossa hyvin avonainen, mutta sitä peittää sekä muovisen ulkokuoren ritilä sekä rungon ulkopinnassa sijaitseva pölysuodatin. Lämpimän ilman virtalähde puhaltaa ulos kotelon vasemman päädyn aukkojen kautta. Virtalähde saa virtansa kotelon sisätilojen läpi kulkevalla virtakaapelilla.

Kotelon sisäiseen väliseinään on kiinnitetty metallinen levykehikko, jossa on paikat kahdelle 2,5 tuuman levylle. Kehikko on kiinni päältä yhdellä ristikantaisella ruuvilla sekä alaosastaan rungossa lukitushahlojen avulla. Levyt asetetaan kehikkoon kyljelleen pystyasentoon ja niiden kiinnitys tapahtuu pohjasta tavallisilla ruuveilla.

Lisäkorttipaikkojen käyttäminen vaatii Node 202:ssa pientä valmistelua, sillä niiden toteutuksessa on käytetty ns. riser-korttia, joka kääntää emolevyn PCI-E x16 -liitännän vaaka-asentoon. Riser-piirilevy ei ole valmiiksi kiinni kotelossa, vaan se toimitetaan oheistarvikerasian mukana ja käyttäjän on itse ruuvattava se kiinni kotelon rakenteisiin. Riser koostuu kahdesta osasta – PCI-E-liitännän 90-astetta kääntävästä piirilevystä sekä siihen liitettävästä jatkopalasta.

Korttipaikkoja ympäröivä osa kotelon takapaneelista sekä suunnilleen samankokoinen osa väliseinästä irtoavat avaamalla neljä kiinnitysruuvia. Hieman harhaanjohtavasti ohjeiden mukaan ruuveja on vain kolme, mutta todellisuudessa takapaneelin puolella korttipaikkojen alla sijaitsee vielä neljäs ruuvi, jonka irrottaminen on myös välttämätöntä. Riser-piirilevy kiinnitetään kehyksen väliseinän puoleiseen osaan kolmella ruuvilla. Näytönohjain kiinnitetään asennusvaiheessa korttipaikkoihin kehikon ollessa irrallaan. Korttipaikkojen valkoiset peitelevyt ovat kiinni tavallisilla ruuveilla.

Korttipaikkojen kehyksen ja riser-adapterin ollessa takaisin paikallaan näytönohjainosaston takaosa näyttää tältä. Riserin avulla PCI-E x16 -korttipaikan liitäntä saadaan tuotua 90 astetta käännettynä väliseinästä läpi ja näin täysikokoinen näytönohjain saadaan mahdutettua kapeaan koteloon.

Myös Node 202:n pohjaosaa peittää muovikuori, jonka irrottaminen on kuitenkin huomattavasti toista puoliskoa hankalampaa. Kuori on kiinni metallirungossa pienillä muovikynsillä joiden vääntämisessä on oltava tarkkana. Myös ohjekirjassa varoitetaan vääntämästä kynsiä ja etupaneelin liitinrunkoja väärällä tavalla.

Pohjan muovikuoren irrottaminen ajoittain tarpeellista, sillä ilmanottoaukkojen pölysuodattimet sijaitsevat muovipaneelin ja metallirungon välissä. Magneettikiinnitteiset suodattimet ovat helppoja irrottaa, kunhan muovikuori on ensin saatu pois edestä. Itse muovikuoren irrottaminen on kuitenkin tehty tarpeettoman hankalaksi, ottaen huomioon suodattimien tarvitsemat huoltotoimenpiteet. Alemmassa kuvassa näkyy myös emolevyn taustapuolella sijaitseva suuri aukko, jota saattaa tarvita prosessoricoolerin asennuksessa. Irrallaan oleva koneen runko-osa on yllättävän kevyen ja rimpulan tuntuinen.

Koska Node 202:n näytönohjainosaston pohjalta löytyy kaksi 120 mm tuuletinpaikkaa, päätimme tutkia kotelon sopivuutta nestejäähdytyskäyttöön Alphacoolin NexXxoS Full Copper -sarjan ST30 240 mm jäähdyttimellä.

Tuuletinpaikkojen kohdalla kotelon sisäkorkeus on melko tarkalleen 70 mm ja näytönohjaimen piirilevyn pinnan alapuolelle jäävä tila noin 60 mm. Standardikokoisen (paksuus 34,8 mm) kahden korttipaikan näytönohjaimen kanssa korkeussuunnassa tilaa jää siis melko tarkkaan 25 mm, eli juuri normaalipaksuisen tuulettimen verran. Toisin sanoen kahden korttipaikan näytönohjaimen alle asennettavat normaalipaksuiset 120 mm tuulettimet tulevat aivan kiinni näytönohjaimeen. 15 mm paksuilla tuulettimilla väliä näytönohjaimeen jää 10 mm. Takanurkassa sijaitseva virtajohdon liitin tulee käytännössä kiinni pohjalle asennettuihin tuulettimiin.

Kylkipaneelin ja emolevyn etupaneelin piirilevyn suuntaan pohjan tuuletinpaikoista on matkaa noin 15 mm ja väliseinän levykehikkoon vain noin 10 mm, joten jäähdytinkennon asentaminen kiinni kotelon pohjaan on lähes mahdotonta kennon päätyjen ulkoneman takia. Sen sijaan kun jäähdytin kiinnitetään pohjalle asennettujen tuulettimien päälle, mahtui ainakin mallijäähdyttimemme paikalleen juuri ja juuri, mutta samanaikainen sovitus näytönohjaimen kanssa on mahdoton yhtälö. Tilaa jäähdyttimen ja kotelon katon väliin jäi muutenkin varsin vähäisesti (15 mm), joka aiheuttaa ongelmia letkulähtöjen kanssa. Valmisnestecoolereissa tyypillisesti käytetyn 27 mm paksun kennon sekä ohuempien 15 mm tuulettimien kanssa tilan saa kasvatettua lähes 30 mm:iin, joka sekään ei oikein vielä riitä sekä näytönohjaimen että nestejäähdytyksen mahduttamiseen kotelon sisään. Jos pohjan etummaiseen paikkaan suunnittelisi puolestaan asentavansa vain yhden tuulettimen kennon, täytyisi näytönohjaimen olla alle 145 mm pitkä, jotta se ei joutuisi törmäyskurssille jäähdyttimen kanssa. Jos näytönohjainkehikko on kiinni kotelossa, syntyy ongelmaksi myös letkujen läpivienti emolevyn puolelle, sillä väliseinässä on vain melko pienikokoiset läpivientiaukot etupuoliskossa.

Yhteenvetona Node 202 sopii nestejäähdytyskäyttöön heikosti, mutta 120 tai 240 mm:n kennon asentaminen on kuitenkin mahdollista. Tehokkaan näytönohjaimen sovittaminen koteloon samanaikaisesti jäähdyttimen kanssa on kuitenkin käytännössä mahdotonta.

Kokoonpanon asentaminen Node 202:een sujuu helpoiten noudattamalla valmistajan suosittelemaa asennusjärjestystä. Ensimmäisenä koteloon on hyvä asentaa virtalähde, seuraavaksi emolevy ja viimeiseksi näytönohjain. Virtalähteen asentamiseksi metallinen asennuskehikko on irrotettava kotelosta (1 ruuvi), sillä muutoin virtalähdettä ei mahdu ruuvaamaan kiinni kehikkoon. Näytönohjain asennetaan kiinnittämällä sen ensin riser-kortin sisältävän metallisen asennuskehikon korttipaikkoihin sekä PCI-E-liitäntään, jonka jälkeen koko komeus kiinnitetään koteloon ja emolevyn PCI-E-korttipaikkaan. Kotelon pohjalta löytyvä näytönohjaimen tuki on hyvä säätää kohdalleen, jonka kiinnitysruuveihin käsiksi pääseminen vaatii valitettavasti muovisen pohjalevyn irrottamisen.

Johdotusten tekeminen siististi onnistuu kohtalaisen helposti, sillä emolevyn kahdella reunalla sekä virtalähteen takana on niille sopivasti vapaata tilaa. Virtalähteen taakse kerääntyy helposti kohtalainen johtosotku, mutta siitä ei ole haittaa, sillä kotelon ilmanvaihto ei ole riippuvainen kyseisestä tilasta. Etupaneelin liitäntöjen johdot kannattaa reitittää vakioratkaisusta poiketen kulkemaan alkumatkan etupaneelia pitkin, sillä oletuksena ne oikaisevat hieman ikävästi näytönohjainosaston pohjan läpi, jolloin ne ovat hieman tiellä erityisesti lisätuulettimia käytettäessä. Ruuvimeisseli tulee Node 202:n käyttäjälle tutuksi, sillä kaikki kiinnitysratkaisut on toteutettu tavallisilla ruuveilla.

Päähuomiot kokoonpanon asennuksesta:

  • Valmistajan suosittelemaa asennusjärjestystä kannattaa noudattaa.
  • Virtalähteen asennuskehikko pitää irrottaa, vaikka virtalähde mahtuukin suoraan paikalleen.
  • Ylimääräisten kaapeleiden luontevin säilytystila on virtalähteen takana.
  • Ruuvimeisselille on runsaasti käyttöä.
  • Levyjen liittimet tulevat hieman johtoläpivientiaukon eteen
  • Näytönohjainkehikon neljättä kiinnitysruuvia ei mainita asennusohjeessa.

 

 

Sisältö

  1. Paritestissä Fractal Design Node 202 ja Silverstone Fortress FTZ01
  2. Fractal Design Node 202
  3. Silverstone Fortress FTZ01
  4. Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset
  5. Yhteenveto
Keskustelu

Pikkuvirhe jäänyt alkuun kummittelemaan aiemmasta koppa-arvostelusta? "Lopulta vertailupariksi valikoitui siis Fractal Design Node 202 ja Silverstone Fortress FT05"

Laquel

Pikkuvirhe jäänyt alkuun kummittelemaan aiemmasta koppa-arvostelusta? "Lopulta vertailupariksi valikoitui siis Fractal Design Node 202 ja Silverstone Fortress FT05"

Juu, ajatukset on näemmä ollut alussa vielä edellisen testin tuotteissa :) Korjaan tuon kunhan pääsen taas työkoneen ääreen.

EDIT: Korjattu!

Käsitinkö nyt väärin vai eikö tosiaan suuremmat lämpötilat tehnyt node 202 äänekkäämpää koteloa mitä tuo silverstonen vastaava oli? Nyt jäi semmoinen kuva että node 202 on passiivinen kiuas, eikä gpu/cpu coolerien suurempi työtaakka nosta kotelon äänentasoja… :D

Shokata

Käsitinkö nyt väärin vai eikö tosiaan suuremmat lämpötilat tehnyt node 202 äänekkäämpää koteloa mitä tuo silverstonen vastaava oli? Nyt jäi semmoinen kuva että node 202 on passiivinen kiuas, eikä gpu/cpu coolerien suurempi työtaakka nosta kotelon äänentasoja… :D

Tämä on muuten ihan validi pointti. Ainakin silentpcreviewssä huomioidaan myös miten kovaa näyttiksen jäähy joutuu pyörimään eri kokoonpanoissa ja sen vaikutus lämpöihin. Tietty jos käyttäisi koko ajan samaa kierroslukua prossun ja näyttiksen jäähyille niin sekin olisi OK.

Laquel

Tämä on muuten ihan validi pointti. Ainakin silentpcreviewssä huomioidaan myös miten kovaa näyttiksen jäähy joutuu pyörimään eri kokoonpanoissa ja sen vaikutus lämpöihin. Tietty jos käyttäisi koko ajan samaa kierroslukua prossun ja näyttiksen jäähyille niin sekin olisi OK.

Eikö tuuletinprofiilien säätö näissä kopissa vaikuttaisi heikentävästi noden sisällä olevaan kokoonpanoon, jolloin suorituskyky ei olisi enää täysin vertailukelpoinen? Jos siis halutaan että kokoonpanot tuottaa samanverran melua. Itse olisin halunnut node 304 korvaajan tuosta uutukaisesta, mutta ei taida rasituksessa äänentasot pysyä enää hanskassa. 304 siis on lähes äänetön myös rasituksessa.

@Shokata
Meinasin vaan että jos vaikka haluttaisiin vertailla kopan jäähdytyskykyä niin laittaisi vaikka näyttiksen jäähyn 50% (tms.) kierroksille ja prossujäähyn vaikka 9V niin siitä näkisi kummassa kopassa osat jäähtyvät paremmin kun asetukset ovat samat.

Sitten jos melua halutaan vertailla niin kuin tuolla SPCR:ssä niin tekee kuten he eli katsotaan miten paljon se näyttis vaikka joutuu sillä profiililla mikä siinä on työskentelemään että lämmöt pysyisivät kurissa (heillä se on alle 90 celsius).

Tuossa 304 nodessahan on näihin verrattuna se etu melun kannalta että saa ison tornijäähyn ja ATX powerin eikä näissä varmaan millään päästä samoihin lukemiin. Tietty osat kannattaa valita siten että ei ole joku 250W näyttis ja tappiin kellotettu prossu jos tämmöistä haluaa.

Shokata

Käsitinkö nyt väärin vai eikö tosiaan suuremmat lämpötilat tehnyt node 202 äänekkäämpää koteloa mitä tuo silverstonen vastaava oli? Nyt jäi semmoinen kuva että node 202 on passiivinen kiuas, eikä gpu/cpu coolerien suurempi työtaakka nosta kotelon äänentasoja… :D

En nyt ihan täysin ymmärtänyt ensimmäistä lausettasi, mutta mehän testaamme aina kotelon vakiojäähdytysratkaisun melutason ilman tietokonekokoonpanoa. Lämpötilatesteissä prosessoricooleri pyöri vakionopeudella ja näytönohjaimen automaattisäätöisen tuulettimen nopeudessa ei ollut koteloiden välillä montaa prosenttiyksikköä eroa. Tuo äänitason nouseminen lämpötilojen myötähän riippuu siis täysin käyttäjän valitsemista komponenteista ja jäähdytysratkaisuista ja vaihtelee siten tapauskohtaisesti.

Juha Kokkonen

En nyt ihan täysin ymmärtänyt ensimmäistä lausettasi, mutta mehän testaamme aina kotelon vakiojäähdytysratkaisun melutason ilman tietokonekokoonpanoa. Lämpötilatesteissä prosessoricooleri pyöri vakionopeudella ja näytönohjaimen automaattisäätöisen tuulettimen nopeudessa ei ollut koteloiden välillä montaa prosenttiyksikköä eroa. Tuo äänitason nouseminen lämpötilojen myötähän riippuu siis täysin käyttäjän valitsemista komponenteista ja jäähdytysratkaisuista ja vaihtelee siten tapauskohtaisesti.

Ymmärrän kyllä, että ette testaa melutasoja valmiissa kokoonpanossa, mutta noin yleisesti referenssinä olisi ollut kiva tietää, kumpi näistä koteloista on hiljaisempi vaikka 15min pelisession aikana. Sen sijaan, että testataan passiivisen kotelon melutasoja. Itse odotin arvostelulta ainoastaan sitä, miltä kone kuulostaa kun se on käytössä, oli kokoonpano mikä tahansa.

Edit. Kyseinen testaustapa on loistava isommissa koteloissa (atx/m-atx), kun kotelon suurin äänenlähde voi olla kotelon tuulettimet. En jaksa vaan uskoa että kyseisessä formaatissa tämä pitää paikkansa, jolloin 202 passiivisuutta ei voi pitää mitenkään positiivisena asiana.

Kiitokset artikkelista, voisin suunnata katseet tuohon ehdottamaanne silverstonen halvempaan koteloon. :)

Shokata

Ymmärrän kyllä, että ette testaa melutasoja valmiissa kokoonpanossa, mutta noin yleisesti referenssinä olisi ollut kiva tietää, kumpi näistä koteloista on hiljaisempi vaikka 15min pelisession aikana. Sen sijaan, että testataan passiivisen kotelon melutasoja. Itse odotin arvostelulta ainoastaan sitä, miltä kone kuulostaa kun se on käytössä, oli kokoonpano mikä tahansa.
Kiitokset artikkelista…

Rasitustesteissämme kummassakin kotelossa selvästi hallitsevin ääni tuli näytönohjaimesta, joka peitti muun melun alleen. Uskallan väittää, että rasituksessa kumpaakin koteloa käytettäessä testikokoonpanomme melutaso oli sama.
Kiitos palautteesta. On aina hyvä kun herätetään vähän keskustelua aiheesta. Aina välillä löytyy kohtia joissa on varaa parantaa.

Jutussa mainitaan että "Fortress FTZ01:n suositushinta on 147,5 euroa ja Muropaketin hintavertailusta se löytyy yhdestä kaupasta 140 euron hintaan.", mutta ainakaan tällä hetkellä sitä ei löytynyt hintavertailusta lainkaan?

GPO

Jutussa mainitaan että "Fortress FTZ01:n suositushinta on 147,5 euroa ja Muropaketin hintavertailusta se löytyy yhdestä kaupasta 140 euron hintaan.", mutta ainakaan tällä hetkellä sitä ei löytynyt hintavertailusta lainkaan?

Kyllä se sieltä löytyy: http://hinta.fi/haku?q=ftz01

GPO

No niipäs löytyykin, en näköjään osannut hakea. Kun hain koko nimellä, sana "Fortress" ilmeisesti tuotti tyhjän tuloksen.

Huomasin saman. Liittyy jotenkin siihen, miten Jimm's on listannut tuotteen tietokannassaan.

On se hienoa kun nyt vasta ruvettu markkinoille puskemaan noita kohtuuhintaisia HTPC koteloita joihin saa tuon normaalin näytönohjaimenkin sivuttain kiinni. Eipä kauheasti ollut markkinoilla ennen steam-machinea ainakaan budjettiluokassa/kohtuuhintaisina.

Tuli kasailtua kyllä tuo oma HTPC jo aikoja sitten eikä ihan heti ole päivityskään mielessä.

Kiitos hyvästä arvostelusta, antoi minulle paljon hyödyllistä tietoa, vaikkakin Node 202 oli jo tilauksessa. Nyt näin 2+ vuotta myöhemmin voi todeta, että komponenttien energiatehokkuus on kohentunut suotuisasti näiden pienten koteloiden kannalta. Itse tilasin AMD Ryzen 1700:n, jossa TDP-arvo on 65w, ja Noctua on kohentanut 15mm paksuisten kotelotuuletinten tarjontaa. Samoin 3,5 tuumaisten kiintolevyjen merkitys on vähentynyt entisestään, eli aika on tehnyt hyvää erityisesti Node 202:lle.

Muropaketin uusimmat