Silverstone Fortress FTZ01
Silverstone on ollut jo vuosia yksi innovatiivisimmista kotelovalmistajista markkinoilla ja sen valikoimista löytyy lukuisia erilaisia mini-ITX-kokoisia malleja. Tämänkertaiseen testiin valitsimme Fortress-tuoteperheen FTZ01-mallin, joka julkaistiin toukokuun puolivälissä. FTZ01 perustuu samaan runkorakenteeseen vuotta aiemmin julkaistun Raven RVZ01 -mallin kanssa. Fortress FTZ01:n suositushinta on 147,5 euroa ja Muropaketin hintavertailusta se löytyy yhdestä kaupasta 140 euron hintaan.
Fortress FTZ01 toimitetaan mustanpuhuvassa pahvipakkauksessa, joka on hieman Node 202:n pakkausta suurempi. Pakkauksen pinnasta löytyy kuvat kotelosta sekä listattuna tärkeimmät tekniset tiedot. Pakkauksen sisällä kotelo on suojattu styrox-kehyksillä ja muovipussilla.
Fortress FTZ01:n mukana toimitettava oheistarvikevalikoima on varsin laaja. Kattavan käyttöoppaan lisäksi pakkauksesta löytyy kolme magneettikiinnitteistä pölysuodatinta, kaksi säädettävää muovijalkaa pystykäyttöä varten, tuuletinliitännän haaroitusadapteri, kumiset koroketassut kotelon pohjaan, pussillinen asennusruuveja, näytönohjaimen muovituet pehmustekumeineen sekä PCI-E-korttipaikan jatkopala. Kuten monissa muissakin Silverstonen koteloissa, myös tässä tapauksessa ohjekirja tavallista hyödyllisempi kapistus, sillä sieltä löytyy hyviä vinkkejä ja tietoja kokoonpanon optimaaliseen asentamiseen.
Fortress FTZ01 on Silverstonen sanoin klassisemmin muotoiltu ja premium-materiaaleja hyödyntävä versio Raven RVZ01 -mallista. Väitteessä on perää, sillä FTZ01 on muotoiltu hillitymmin ja sen ulkokuoressa on käytetty alumiinipaneeleita. Valmistaja itse kertoo kotelon perustuvan alumiiniseen unibody-rakenteeseen, mutta todellisuudessa tukeva 3-5 mm paksu alumiinilevy kiertää vain etupaneelin sekä kapeiden kylkien (pystyasennossa katto ja pohja) yli. Node 202:n tapaan FTZ01 voidaan asettaa sekä vaaka- että pystyasentoon mukana tulevien jalkojen avulla.
Kotelon suuret ulkopaneelit sekä runkorakenne ovat mustaksi maalattua terästä. Ulkomitoiksi ilmoitetaan vaakatasossa 376 x 107 x 351 mm (L x K x S), eli hieman enemmän kuin Node 202:ssa. Tilavuutta FTZ01:llä on 14 litraa ja painoa 4,6 kg. Kotelo on yhteensopiva mini-ITX-emolevyjen sekä SFX- ja SFX-L-virtalähteiden kanssa. Sisältä löytyvät paikat yhdelle slot-malliselle slim-kokoiselle optiselle asemalle, yhdelle 3,5 tuuman levylle sekä kolmelle 2,5 tuuman levylle. Jäähdytyksestä huolehtii vakiona kaksi ohutta 120 mm tuuletinta ja lisäksi yksi 120 mm paikka on tyhjänä. Valmistajan takuu kattaa kaksi vuotta. Värivaihtoehtoina on testiin saapuneen mustan lisäksi myös hopea.
Pystyasennossa pitämistä ajatellen FTZ01:n isot kyljet ovat hieman Node 202:ta paremmin viimeisteltyjä. Kylkipaneeleissa on eroa, sillä oikeasta kyljestä löytyy ainoastaan yksi ilmanottoaukko, kun taasen vasemmassa kyljessä niitä on kolminkertainen määrä. Kuvissa ilmanottoaukkojen päälle ei ole asennettu mukana toimitettavia magneettikiinnitteisiä pölysuodattimia. Kokonaisuudessaan yleisvaikutelma on hieman kilpakumppaniaan laadukkaampi ja tukevampi, kiitos paksujen alumiiniosien. Pystyasennossa käytettäessä tarvittavat tukijalat ovat kuitenkin huonommin toteutetut kuin Node 202:ssa. Jalat ovat erilliset ja ne ovat jostain syystä säädettävissä sivusuunnassa, joka tekee niistä heikomman tuntuiset.
FTZ01:n etupaneelin painikkeet ja liitännät löytyvät pystyasennossa etupaneelin alaosasta (vaaka-asennossa oikeasta reunasta). Napakkaliikkeiset virta- ja reset-painike ovat erittäin huomaamattoman kokoisia, mutta silti käytettävyydeltään kohtalaisia. Painikkeiden vierestä ei löydy merkintöjä, mutta virtapainike on yli tuplasti pikkuruista resettiä suurempi. Painikkeiden väliin on sijoitettu läpikuultava viiru, jonka takana virta- ja kiintolevyledit sijaitsevat. USB 3.0 -liitännät sekä kuuloke- ja mikrofoniliitännät sijaitsevat samassa kohdassa etupaneelin vastakkaisella reunalla. Etupaneelin toisessa päässä sijaitsee puolestaan hillitty viilto, jonka takana sijaitsee slot-mallisen optisen aseman paikka.
FTZ01 sopii yhtä hyvin käytettäväksi myös vaaka-asennossa, kunhan kotelon pohjan kulmiin liimataan mukana toimitettavat kumiset koroketassut. Silverstonen mukaan parempi jäähdytyssuorituskyky saavutetaan kuitenkin pystyasennossa. Kotelon molempien kylkien (pystyasennossa pohja ja katto) keskiosat ovat umpinaiset, mutta ylä- ja alareunasta löytyy kapeat ritiläkaistaleet ilmanvaihtoa varten. Kattopaneelin oikeassa takanurkassa sijaitsee 120 mm ilmanottoaukko, josta ohut tuuletin imee viileää ilmaan emolevyn alueelle.
Vaaka-asennossa kotelon pohjapaneeliin jäävät virtalähteen ilmanottoaukko sekä kaksi rinnakkain sijaitsevaa 120 mm tuuletinpaikkaa, joista toisessa on esiasennettuna näytönohjainta jäähdyttävä ohut tuuletin. Kuvassa tuuletinpaikoissa ei ole kiinnitettynä mukana tulevia magneettireunaisia pölysuodattimia. Jostain syystä virtalähteen ilmanottoaukkoon ei kuitenkaan ole lainkaan omaa suodatinta.
FTZ01:n takapaneelista löytyy hieman enemmän ilmanottoaukkoja kuin Node 202:sta. Suuremmat ilmanottoaukot sijaitsevat emolevyn liitinpaneelin yläpuolella ja pienemmät lisäkorttipaikkojen alapuolella. Täysikokoisia lisäkorttipaikkoja on kaksi ja ne sijaitsevat vaakatasossa takapaneelin oikeassa puoliskossa (pystyasennossa alapuoliskossa). Virtakaapelin liitäntä löytyy aivan takapaneelin oikeasta alanurkasta.
Kattopaneeli on kiinni kahdella tavallisella ristikantaisella ruuvilla ja sen päätyyn on muotoiltu pieni kahva, joka helpottaa paneelin vetämistä irti kotelon rungosta. Testikappaleessa paneelin sovitus oli varsin tiukka ja se vaati pientä voimankäyttöä niin irrotus- kuin asennusvaiheessakin. Paneeliin on kiinnitetty toinen tavallista ohuemmista 15 mm paksuista 120 mm:n tuulettimista, joiden spekseiksi valmistaja ilmoittaa 1500 RPM ja 18 dBA.
FTZ01:n sisätilat saattavat ensi näkemältä säikäyttää monimutkaisuudellaan, sillä näkymä on kaukana perinteisen kotelon sisuskaluista. Pienellä perehtymisellä komponenttiasetteluun alkaa kuitenkin löytyä järkeä. Sisätilojen asettelu on lopulta hyvin samantyyppinen Node 202:n kanssa – emolevy ja virtalähde sijaitsevat omassa kammiossaan ja näytönohjain puolestaan omassa muovikehikolla rajatussa osiossaan. Jäähdytyksen osalta toinen tuuletin huolehtii emolevyn ja toinen näytönohjaimen jäähdytyksestä.
Etupaneelin suunnasta katsottuna oikeasta reunasta löytyy emolevyn ja virtalähteen valtakunta. Mini-ITX-emolevyn paikka sijaitsee kotelon takaosassa ja SFX- tai SFX-L-kokoisen virtalähteen paikka vastaavasti etuosassa. Prosessoricoolerin maksimikorkeudeksi on ilmoitettu 83 mm, joka on selvästi enemmän kuin Node 202:ssa. Tosin mitassa ei ole otettu huomioon kattopaneelin tuuletinta, joka on irrotettava yli 68 mm korkeiden coolereiden kanssa. Vaikka kotelon kyljet ovat ulkopuolelta osittain umpinaiset, on runko sisäpuolelta lähes koko alueelta rei’itetty. Virtalähde kiinnitetään erilliseen kehikkoon, jonka katolla on paikka yhdelle 3,5 tuuman levylle. Mittauksiemme mukaan virtalähdepaikkaan mahtuu jopa 175 mm pitkä virtalähde, joka on 130 mm pitkälle SFX-L-virtalähteelle enemmän kuin tarpeeksi.
Sisätilojen toinen puolisko (etupaneelista katsottuna vasen) näyttää aluksi todella sekavalta hässäkältä, mutta ohjekirjaa lukemalla tai ruuvimeisseliä rohkeasti käyttämällä rakenne alkaa hiljalleen avautua. Kuvassa näkyvä suurimmilta osin muovinen rakenne on näytönohjaimen asennuskehikko, joka sisältää samalla paikat myös kahdelle 2,5 tuuman levylle sekä yhdelle optiselle slim-asemalle. Kehikko on kiinni yhteensä kuudella ristikantaisella ruuvilla ja irrotessaan se vie mukanaan myös osan takapaneelista. Kehikon alta paljastuu kaksi 120 mm tuuletinpaikkaa, joista etupaneelin puoleisessa on esiasennettuna 15 mm paksu 120 mm tuuletin (1500 RPM, 18 dBA), joka puhaltaa jäähdytysilmaa näytönohjaimelle. Tuulettimen vieressä väliseinän virkaa toimittaa yhden 2,5 tuuman levyn kehikko, joka on kiinni kotelon pohjassa kahdella ruuvilla. Virtakaapeli kiertää kotelon reunoja pitkin virtalähdepaikan luokse. Kotelon runko on rei’itetty myös vasemmasta kyljestä, vaikka ulkopuolelta kylki on keskikohdastaan umpinainen.
Irrotettuna näytönohjaimen asennuskehikko on melkoinen kompleksi, johon kuuluu myös takapaneelin korttipaikat kehyksineen sekä riser-kortti, joka kääntää emolevyn PCI-E x16 -paikan 90-astetta vaakatasoon. Kuvassa riseristä puuttuu vielä jatkopala, joka tuo liittimen näkyviin kehyksessä olevan aukon läpi. Korttipaikkojen peitelevyt ovat kiinni tavallisilla ristikantaisilla ruuveilla. Näytönohjaimen maksimipituudeksi on ilmoitettu 330 mm, joka on riittävä kaikille tämän hetken kuluttajanäytönohjaimille. Näytönohjaimen jäähdytysratkaisun on suositeltavaa olla korttipaikoista ulospuhaltavaa mallia. Muovikehikossa näkyvät useat pyöreät reiät ovat kortin koon mukaan sijoitettavan tukipalan kiinnittämistä varten. Optisen aseman paikka näkyy puolestaan kehikon etuosassa.
Kuvassa näkyvät virtalähdekehikko ja 2,5 tuuman levykehikko kotelosta irrotettuna. Molemmat ovat kiinni ruuveilla kotelon pohjassa ja irtoavat ongelmitta ruuvien avaamisen jälkeen. Virtalähdekehikon katolla sijaitsevaan 3,5 tuuman levypaikkaan kiinnitys tapahtuu kyljistä tavallisilla ruuveilla. Silverstone suosittelee matalalla kierrosnopeudella toimivan kiintolevyn käyttöä, sillä kotelossa ei ole erityisesti kiintolevylle suunnattua jäähdytystä. Myös virtalähde kiinnitetään kehikkoon tavallisilla ruuveilla. 2,5 tuuman levy kiinnitetään omaan kehykseensä ruuveilla pohjasta. Kehykseen on mahdollista kiinnittää myös Laingin DDC-vesipumppu.
Kun näytönohjainkehikko, virtalähdekehikko ja 2,5 tuuman levykehikko on irrotettu kotelosta, on kotelon sisusta käytännössä yhtä avointa tilaa. Tämä saattaa herättää ideoita kotelomodifioinnista kiinnostuneiden käyttäjien mielissä, mutta kannattaa pitää mielessä, että virtalähteen asentamiseen tarvitaan kehikkoa ja myös näytönohjainkehikkoa täytyy pilkkoa voimakeinoin, jos näytönohjainpuolelle haluaa raivata merkittävästi lisätilaa.
Koska näytönohjainosaston pohjalta löytyy kaksi 120 mm tuuletinpaikkaa, päätimme testata myös nestejäähdytysratkaisun asentamista FTZ01:een. Silverstone toimitti tätä tarkoitusta varten käyttöömme Tundra TD02-E -coolerin, joka käyttää 27 mm paksua 240 mm:n jäähdytinkennoa ja standardikokoisia 25 mm paksuja tuulettimia. Näytönohjainkehikon alle jää tyhjänä 68 mm tilaa, joten jäähdytin ja tuulettimet asennettuina (yhteispaksuus 52 mm) näytönohjaimelle jää tilaa vain 16 mm. Se riittää teoriassa yhden korttipaikan näytönohjaimelle, mutta siinäkin tapauksessa kennosta ylöspäin lähtevät letkut aiheuttavat potentiaalisesti yhteensopivuusongelman. Yhteensopivuuden optimoimiseksi letkuliitännät kannattaakin ehkä sijoittaa vastakkaiseen päähän kuin kuvassa. Käyttämällä jäähdyttimen yhteydessä ohuempia 15 mm:n tuulettimia tilaa saa järjestettyä hieman lisää, mutta samalla jäähdytysteho kärsii.
Toinen vaihtoehto jäähdyttimen asentamiseen löytyy emolevyn yläpuolella sijaitsevasta 120 mm tuuletinpaikasta, johon on mahdollista kiinnittää yhden tuulettimen kenno. Tällöin kennon kanssa on kuitenkin käytettävä kotelon mukana toimitettavaa (tai muuta vastaavaa) matalaprofiilista tuuletinta ja myös prosessoriblokin on oltava matalaa mallia, jotta se ei ota kiinni yläpuolella sijaitsevaan jäähdyttimeen.
Kaiken kaikkiaan Fortress FTZ01:n tarjoamat nestejäähdytysratkaisut ovat melko rajalliset, jos samalla aiotaan käyttää myös täysikokoista näytönohjainta. Pelkän järeän nestejäähdytysratkaisun käyttäminen prosessorin jäähdyttämisessä ilman suorituskykyistä näytönohjainta on puolestaan tarpeellista vain harvoissa käyttötarkoituksissa. Kookas muovinen näytönohjainkehikko on nestejäähdytyksen kannalta hankala rakenneratkaisu, sillä se syö turhaan tilaa korkeussuunnassa, jos näytönohjainta ei jostain syystä asenneta lainkaan.
Kotelon sisärakenteen tultua tutuksi kokoonpanon asennus tapahtuu selkeästi kolmessa päävaiheessa. Ensin asennetaan emolevy ja kiinnitetään kotelon johdot sekä SATA-kaapelit. Seuraavaksi asennetaan virtalähde kehikkoineen koteloon ja valmistellaan siihen liittyvät johdotukset. Viimeisenä vaiheena näytönohjain kiinnitetään asennuskehikkoonsa ja asennetaan lopuksi kotelon sisään niin, että riser-kortin liitin painuu emolevyn PCI-E-korttipaikkaan. Asennuskehikossa on näytönohjaimelle riser-adapterin PCI-E-liitäntä ja takapaneelin korttipaikkakehys, joihin näytönohjain asettuu. Lisäksi näytönohjaimelle suositellaan asennettavaksi säädettävä muovinen tuki, joka estää kortin roikkumisen ja väännön syntymisen riser-adapteriin. Kun näytönohjaimen asennuskehikko kiinnitetään koteloon, jää näytönohjain käytännössä kokonaan piiloon.
Testikokoonpanon asennuksessa FTZ01:een ei törmätty merkittäviin ongelmiin, vaikka osia ei voikaan latoa koteloon aivan satunnaisessa järjestyksessä. Ruuvimeisseliä tarvitaan melko paljon, sillä kotelosta ei löydy sormiruuveja tai muita vaihtoehtoisia kiinnitysratkaisuja. Virtalähdekehikon etupaneelin puoleisten kiinnitysruuvien kiertämiseen kannattaa käyttää riittävän pitkää meisseliä, sillä ne sijaitsevat varsin pienessä raossa kehikon ja etupaneelin välissä. Ylimääräisille johdoille löytyy melko hyvin tilaa virtalähteen takaa, sillä niistä ei ole siinä haittaa kotelon ilmankierron kannalta. Emolevyn reunoilta löytyy sopivasti tilaa siistien johdotusten tekemiseen. Näytönohjainkehikkoa asentaessa kannattaa tarkistaa, ettei johtoja painu pohjatuulettimen lapojen väliin.
Päähuomiot kokoonpanon asennuksesta:
- Oikea asennusjärjestys takaa onnistuneen lopputuloksen.
- Käyttöohjeen lukeminen on suositeltavaa, sillä se sisältää hyviä asennusvinkkejä.
- Virtalähteen kaapelit kerääntyvät virtalähteen taakse, josta ei kuitenkaan ole haittaa.
- Ruuvimeisselille on runsaasti käyttöä.
- Näytönohjaimen asentaminen vie merkittävän osa kokonaisajasta.
