UUSIMMAT

Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset

28.07.2015 18:27 | | 15

 

Numeroiden mukaan

Tässä kappaleessa asetamme kotelot paremmuusjärjestykseen eri ominaisuuksien osalta. Mukana on niin puhtaisiin numeroihin perustuvia yksityiskohtia kuin Muropaketin toimituksen tekemiä huomioita.

Leveys: Kaksikon leveämpi (vaaka-asennossa) osapuoli on 377 mm:n lukemallaan Node 202. Eroa Fortress FTZ01:een on kuitenkin vaivainen yksi millimetri, eli kotelot ovat tältä osin hyvin saman kokoisia. Leveyden tuomat edut riippuvat paljon kotelon sisustan rakenneratkaisuista, mutta pienikokoisissa koteloissa lisäsentit saattavat nopeasti tuoda merkittävänkin parannuksen käytettävyyteen. Tämän vertailukaksikon tapauksessa leveys tarkoittaa pystyasennossa käytettäessä kotelon korkeutta.

Korkeus: Kaksikosta korkeampi (vaaka-asennossa) kotelo on 107 mm:n korkuinen Fortress, joka on prosentuaalisesti selvästi 88 mm:n korkuista Nodea suurempi. Ulkoisesti eroa ei huomaa kovinkaan selvästi, mutta sisätiloissa lisämillit huomaa selvästi. Niiden ansiosta Fortressin sisään mahtuu mm. selvästi korkeampi prosessoricooleri sekä slim-kokoinen optinen asema.

Syvyys 351 mm syvyinen Fortress on lähes pari senttiä 332 mm:n syvyistä Nodea kookkaampi. Mittaeroa ei kuitenkaan juuri havaitse koteloiden sisätiloja vertaillessa. Syvyys on yleensä kotelon mitoista se, jonka kasvattamisesta on vähiten haittaa, joten se on helppo tapa saada aikaan lisätilaa pienen mini-ITX-kotelon sisään.

Paino: Parin painavampi osapuoli on 4,6 kiloinen Fortress, joka on kolmanneksen 3,5 kiloista Nodea raskaampi. Tässä tapauksessa ero tulee pitkälti ulkokuoren materiaaleista, sillä Fortressissa on käytetty paksua alumiinia ja Nodessa kuoret ovat pitkälti muovia. Yleisellä tasolla paino riippuu paljon käytetyistä materiaaleista, mutta myös kertoo omaa kieltään rakenteen laadusta ja tukevuudesta.

3,5 tuuman levypaikat: 3,5 tuuman sisäisiä levypaikkoja on Fortressissa yksi – Nodesta ne puuttuvat kokonaan. 3,5 tuuman levyjen tarpeellisuus tämän kokoluokan koteloissa voidaan aiheesta kyseenalaistaa, sillä myös 2,5 tuuman levyillä voidaan nykypäivänä toteuttaa normaalikäyttöön riittävä tallennuskapasiteetti kohtuuhintaan. Toisaalta fiksulla suunnittelulla 3,5 tuuman paikka on mahdollista toteuttaa vaihtoehtoisesti vaikkapa samaan asennuskehykseen 2,5 tuuman levyjen kanssa. Mini-ITX-koteloista paikkoja ei luonnollisesti muutenkaan voi odottaa löytyvän yhtä paljon levypaikkoja kuin tavallisista tornikoteloista.

2,5 tuuman levypaikat: Pienemmille 2,5 tuuman levyille tarkoitettuja asennuspaikkoja löytyy Fortressista kolme ja Nodesta kaksi kappaletta. Molemmissa levyjen kiinnitys on toteutettu ruuveilla, mikä on hieman sääli, sillä ainakin osittainen pikakiinnitys olisi melko helppo toteuttaa. Pienissä mini-ITX-koteloissa 2,5 tuuman levypaikkojen merkitys on erityisen tärkeä, sillä ne vievät huomattavasti vähemmän tilaa, kuin 3,5 tuuman levyt.

DVD/BR-asemapaikat: Ulkoisia 5,25 tuuman asemapaikkoja harvemmin näkee mini-ITX-koteloissa jo ihan siitä syystä, että ne vaativat valtavasti tilaa kotelon sisältä. Fortressin tapauksessa on kuitenkin päädytty tarjoamaan asennusmahdollisuus vähemmän tilaa vievälle slim-kokoiselle optiselle asemalle, joka ajaa levynpyörittimen virkaa aivan yhtä hyvin. Pienissä mini-ITX-koteloissa optisen aseman paikalla saattaa olla merkitystä olohuonekäyttöä ajatellen, jos käyttäjä haluaa pyörittää HTPC:llään myös DVD- ja Blu-ray-elokuvia.

Prosessoricoolerin maksimikorkeus: Testikaksikon kapeasta/matalasta muotoilusta johtuen prosessoricoolerin maksimikorkeudet ovat rajoitettu varsin pieniksi. Fortressissa raja kulkee 83 mm:ssä ja Nodessa se on vielä selvästi pienempi 56 mm. Nodeen kelpaavien coolereiden tarjonta rajoittuu lähinnä pienimpiin malleihin, joiden jäähdytysteho jää melko vaatimattomaksi. Fortressin pari lisäsenttiä lisää valinnanvaraa jo selvästi, sillä sisään mahtuvat myös suuremmilla 130 ja 140 mm tuulettimilla varustetut erikoismatalat mallit. Yleisesti ottaen mini-ITX-koteloissa kaikkien coolerien yhteensopivuus ei ole missään nimessä itsestäänselvyys, sillä tila on kortilla ja monet nykypäivän coolerit vaativat monesti paljon tilaa niin korkeus kuin leveyssuunnassakin.

Näytönohjaimen pituus: Näytönohjaimien sopivuuden kannalta tämän vertailun kaksikko on kokoonsa nähden siitä poikkeuksellinen, että kumpikin on erityisesti suunniteltu yhteensopivaksi pitkien kuluttajanäytönohjaimien kanssa. Kaksikosta pidemmän korren vetää Fortress, joka pystyy majoittamaan jopa 330 mm pitkän kortin. Node 202:ssa lukema on 310 mm, joka sekin riittää tarjoamaan hyvän yhteensopivuuden. Markkinoiden pisimmät kuluttajanäytönohjaimet ovat tällä hetkellä 310 mm pitkiä.

Virtalähteen pituus: Valmistajista Silverstone ilmoittaa FTZ01:n tukevan sekä SFX- että SFX-L-virtalähteitä, kun taasen Fractal Design lupaa tuen vain SFX-kokoisille malleille. Mittauksiemme mukaan Fortressissa virtalähteelle on pituussuunnassa tilaa 175 mm ja Nodessa 157 mm, joten 130 mm pitkät SFX-L-virtalähteet mahtuvat kumpaankin koteloon (joskin Nodessa varsin tiukalla sovituksella). Silverstonen lanseeraaman SFX-L-standardin mukaisten virtalähteiden etuna on suurempi tuuletinkoko, joka ainakin teoriassa mahdollistaa myös hiljaisemman melutason.

Tuulettimien määrä: Tuulettimien määrässä kahdella ohuella 120 mm:n tuulettimella varustettu Fortress pyyhkii Nodella pöytää, sillä Nodessa tuulettimia tulee mukana pyöreät nolla kappaletta. Kummankaan kotelon varustukseen ei kuulu tuuletinsäädintä. Kotelon mukana toimitettavien tuulettimien merkitys on aina hieman kaksijakoinen juttu, sillä jos tuulettimet eivät ole käyttäjän mieleen, ne tulevat joka tapauksessa vaihdetuiksi. Toisaalta tämän kaltaisissa erikoiskoteloissa saattaa olla tuulettimien suhteen erikoisvaatimuksia, jolloin valmistaja voi toimittaa kotelon mukana tarkoitukseen parhaiten sopivat tuulettimet. Esimerkiksi juuri Fortressissa tuulettimet ovat ohutta 15 mm mallia, joka sopii paremmin slim-malliseen koteloon.

Tuuletinpaikkojen määrä: Tuuletinpaikkojen määrässä vertailuparin välinen vääntö on tiukempaa, mutta Fortress vie tässäkin osa-alueessa voiton lukemin 3-2. Ahtaissa mini-ITX-koteloissa usein määrää merkittävämmässä osassa ovat ilmanottoaukkojen ja tuuletinpaikkojen sijainti. Toki aina on plussaa, jos olemassa olevaan ilmanottoaukkoon voi halutessaan kiinnittää myös tuulettimen. Pienissä mutta tehokkaille kokoonpanoille tarkoitetuissa koteloissa melunhallinta on käytännön syistä toissijainen asia, sillä eristeille ja epäsuorille ilmanottoratkaisuille ei ole pienessä kotelossa tilaa.

Jäähdytinpaikat: Nestejäähdytyksen ja jäähdytinkennon asennus on kumpaankin vertailukoteloon hankalaa, muttei mahdotonta. Molempiin on asennettavissa 240 mm jäähdytin, mutta sen käyttäminen samanaikaisesti näytönohjaimen kanssa on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Jos erillisnäytönohjain jätetään kokonaan pois laskuista, on Nodessa hieman mukavammin tilaa toimia, sillä näytönohjaimen asennuskehikko ei ole tiellä haittaamassa asennuksia. Fortresiin on puolestaan mahdollista asentaa myös pienempi 120 mm jäähdytin emolevyn yläpuolella sijaitsevaan tuuletinpaikkaan. Yleisesti ottaen pienissä mini-ITX-koteloissa nestejäähdytysmahdollisuudet ovat luonnollisesti tilojen puolesta rajallisempia kuin normaaleissa tornikoteloissa, mutta toisaalta nestejäähdytyksellä saattaa olla helpompi saada aikaan merkittäviä parannuksia kokoonpanon lämpötiloihin, sillä lämmön tehokas poistaminen pienestä kotelosta näyttelee tärkeämpää roolia.

 

Testikokoonpano

Käytimme tämänkinkertaisissa testeissä micro-ATX-kotelotesteistä tuttua Intelin Core i7-2600K -prosessoria yhdessä aiemmista mini-ITX-kotelotesteistämme tuttujen kahden Kingstonin HyperX DDR3-muistikamman ja mini-ITX-kokoisen Asus P8H77-I-emolevyn kanssa. 32 nm viivanleveydellä valmistetun prosessorin kellotaajuus on 3,4 GHz (Max Turbo 3,8 GHz) ja TDP-arvo 95 wattia. Näytönohjaimena kokoonpanossa käytettiin GeForce GTX 580 -korttia, jonka pituus on 267 mm ja lämmöntuotto maksimissaan noin 240 wattia.

Prosessorin jäähdytyksessä päädyimme käyttämään Noctuan erittäin matalaa NH-L9i-cooleria, joka on vain 37 mm korkea ja painaa 420 grammaa. Coolerin valintaa määritteli pitkälti Node 202:n 56 mm:n korkeusrajoitus prosessoricoolerin suhteen. NH-L9i:ssä käytetyn NF-A9x14 PWM -tuulettimen speksit olivat testiasetuksilla 2500 RPM, 33,8 CFM ja 23,6 dBA. NH-L9i tarjoaa kokoisekseen cooleriksi hyvän jäähdytystehon ja se pärjäsi hyvin parin vuoden takaisessa erikoismatalien prosessoricoolerien testissä. Muropaketin hintavertailun mukaan NH-L9i maksaa edullisimmillaan 40 euroa.

Testikokoonpanon virtalähteeksi saimme Silverstonelta 600 wattisen SFX-kokoisen SX600-G-mallin, joka on tehokkain tällä hetkellä markkinoilta saatava virtalähde kokoluokassaan. Laitteen ulkomitat ovat 125 x 63,5 x 100 mm ja se painaa 1,45 kg. Virtalähde täyttää 80PLUS Gold -sertifikaatin vaatimukset hyötysuhteen osalta ja se tarjoaa maksimissaan 50 ampeeria (600 W) yhden 12 voltin linjan kautta. Jäähdytyksestä vastaava 80 mm tuuletin pyörii kierrosalueella 0-2290 RPM, eli se pysyy sammuksissa aina 45 asteen lämpötilaan asti. Muropaketin hintavertailun mukaan SX600-G maksaa edullisimmillaan 128 euroa.

  • Intel Core i7-2600K @ 3,4 GHz
  • Asus P8H77-I (Intel H77 -piirisarja)
  • Kingston HyperX KHX1600C8D3K3/6GX 2 x 2 Gt
  • Asus NVIDIA GeForce GTX 580
  • Intel SSDSA2MH080G1GN 2,5″ SSD 80 Gt SATA 3Gb/s
  • WD Caviar SE16 320 Gt SATA>/li>
  • Silverstone SX600-G 600W
  • Fractal Design Node 304 (verrokki), Fractal Design Node 202, Silverstone Fortress FTZ01
  • Noctua NH-L9i
  • Windows 7 Professional 64bit
  • Prime95 27.9 (8 worker threads, In-place large FFTs)
  • Furmark 1.16.0 (Burn-in mode)
  • CrystalDiskMark 3.0.3b
  • Intel Extreme Tuning Utility 4.3
  • CPUID HWmonitor 1.28

Verrokkikoteloksi mittauksiin valitsimme Muropaketin aiemmissa mini-ITX-vertailuissa hyvin pärjänneen ja toimituksen suositukset saaneen Fractal Design Node 304 -kotelon. Node 304:n ulkomitat ovat 250 x 210 x 374 mm ja se painaa 4,9 kg. Kotelossa on kuusi 2,5/3,5 tuuman levypaikkaa ja jäähdytys on toteutettu kolmella tuulettimella (2×92 mm ja 1×140 mm). Muropaketin hintavertailun mukaan Node 304 on saatavilla edullisimmillaan noin 90 euron hintaan.

Prosessorin, näytönohjaimen ja kiintolevyn lämpötiloja seurattiin ohjelmallisesti Intel Extreme Tuning Utility- ja CPUID HWmonitor -ohjelmien avulla. Lisäksi piirisarjan jäähdytysprofiilin lämpötilaa mitattiin ulkoisen Meterman TMD90 -lämpömittarin ja K-tyypin termoelementtien avulla. Kuvaajaan suorittimen lämpötilaksi on merkitty neljän ytimen keskiarvo. Molemmat kotelot testattiin sekä vaaka- että pystyasennossa, josta johtuen kuvaajasta löytyy merkinnät ”V” ja ”P”. Kokoonpanoa rasitettiin Prime 95-, FurMark sekä CrystalDiskMark-testiohjelmien avulla. Testiympäristön lämpötila liikkui noin 23 asteen tuntumassa. Melumittaukset toteutettiin tuttuun tapaan Velleman DVM805 -desibelimittarilla.

Melumittaukset ja subjektiivinen meluarviointi

Tuttuun tapaan kotelon jäähdytysratkaisun meluntuottoa mitattiin Velleman DVM805 -desibelimittarilla kolmesta eri suunnasta: kotelon edestä, vasemmalta sivulta sekä takaa. Desibelimittari asennettiin kiinni kamerajalkaan ja sijoitettiin niin, että mittapää osoitti koteloa kohti noin 50 cm etäisyydellä ja 70 cm korkeudella 20 astetta vaakatasosta alaviistoon suunnattuna.

Mittaukset suoritettiin öisessä hiljaisessa huoneistossa, jolloin taustameluksi mitattiin 34 desibeliä. Mittaustulokset on pyöristetty lähimpään desibeliin mittalaitteen mittaustarkkuudesta johtuen. Tuulettimille virtaa antamassa käytettiin Silverstonen täyspassiivijäähdytteistä NightJar 520W -virtalähdettä, joka oli asetettu ATX-liittimeen kytketyllä diagnostiikkayksiköllä toimimaan itsenäisesti ilman tietokonekokoonpanoa.

Koska Fractal Design Node 202:n mukana ei toimiteta lainkaan tuulettimia, jäivät tämänkertaiset melumittaukset varsin lyhyiksi. Toisin sanoen taustamelusta poikkeavia mittaustuloksia saatiin aikaiseksi ainoastaan Silverstonella, jolle teimme mittaukset sekä pysty- että vaaka-asennossa.

Fortress FTZ01:n mukana toimitetaan siis kaksi kiinteänopeuksista 120 x 15 mm tuuletinta, joille valmistaja ilmoittaa spekseiksi 1500 RPM ja 18 dBA. Tuulettimet pitävät korkeaa tasaista hurinaa, joka on havaittavissa hiljaisessa huoneessa muutaman metrin päähän. Lisäksi tuulettimista on havaittavissa tasaista pientä ilmavirran huminaa. Vaikka mittausten mukaan tuulettimien tuottama melutaso ei ole erityisen korkea, saattaa äänen korkeanuottinen sävy häiritä joitain käyttäjiä. Mittaustuloksissa sivusta mitatuissa lukemissa on havaittavissa luonnollinen ero, sillä pystyasennossa hyvin avonainen tuulettimella varustettu paneeli sijoittuu vasempaan kylkeen, kun taasen vaaka-asennossa sama paneeli jää piiloon kotelon pohjaan. Hiljaisuutta suosivan kannattaa siis pitää koteloa vaakatasossa.

Lämpötilamittaukset

Lämpötilamittauksissa huomioitiin vain rasitusolosuhteet, sillä silloin kotelon ilmankierrolla on hallittavaan suurin lämpökuorma. Suurimmalla lämpökuormalla jäähdytyksen todelliset kyvyt ja mahdolliset rajat tulevat luonnollisesti parhaiten esiin.

Prosessorin lämpötilassa koteloiden välillä muodostui noin kuuden asteen ero Silverstonen hyväksi. Maininnan arvoisena seikkana havaitsimme Noden rasitustestien aikana prosessorilta pari throttlauspiikkiä, joka kertoo sen toimineen ylikuumentumisen rajoilla. Asiaan saattoi olla oma vaikutuksensa prosessorin ympäristön yleisellä korkealla lämpötilalla, sillä aiemmissa kotelotesteissämme throttlausta ei ole havaittu vielä yli 80:kaan asteen lämpötiloissa.

Myös näytönohjaimen lämpötilan osalta Fortress iski mittariin selvästi kilpakumppaniaan matalammat lämpötilat. Vaaka-asennossa eroa on merkittävät kahdeksan astetta ja pystyasennossa se kasvaa vieläkin suurempaan 12 asteeseen. Fortressissa näytönohjaimen jäähdytystä on avustamassa yksi raitista ilmaa tarjoileva 120 mm tuuletin, mutta sekään ei yksistään selitä koteloiden välistä isoa eroa.

Piirisarjan osalta koteloiden väliset erot nousivat kaikista suurimmiksi, sillä piirisarjan jäähdytyssiilin lämpötila nousi Nodessa kolmisenkymmentä astetta korkeammaksi. Syynä eroon on Noden poikkeuksellisen korkeiden lämpötilojen ohella myös FTZ01:n poikkeuksellisen matalat lämpötilat, jotka johtuvat suoraan emolevylle kotelon ulkopuolista ilmaa puhaltavasta 120 mm tuulettimesta.

Kiintolevyn lämpötilaa ei päästy mittaamaan Noden tapauksessa, koska sen sisältä ei löydy lainkaan paikkaa mittauskohteena olleelle 3,5 tuuman levylle. Fortressissa levyn lämpötilat nousivat testijaksolla keskimääräistä ylemmäs, mutta ei kuitenkaan hälyttävän korkeiksi.

Node 202:lla havaitusta pienestä prosessorin throttlaamisesta johtuen päätimme lisätä hieman kotelon tuuletusta ja ajaa testit uudestaan yhdellä Fortressista lainatulla Silverstonen 120×15 mm tuulettimella varustettuna. Sijoitimme tuulettimen näytönohjainosaston taaempaan tuuletinpaikkaan puhaltamaan ilmaa kotelon sisään, koska Nodesta ei löydy mahdollisuutta asentaa tuuletinta emolevyosastoon.

Näytönohjaimen kaveriksi asennetun lisätuulettimen avulla saimme laskettua grafiikkapiirin lämpötilaa merkittävät kuusi astetta ja myös prosessorin lämpötilaa pari astetta. Piirisarjan lämpötilaan tuuletin ei sen sijaan valitettavasti tuonut juurikaan helpotusta, joka on ymmärrettävää, sillä näytönohjainosaston tuuletin ei pääse vaikuttamaan suoranaisesti emolevyosaston aktiiviseen jäähdytykseen.

Yhteenvetona koteloiden välillä mitattiin yllättävän suuria lämpötilaeroja, vaikka aktiivisen ja passiivisen jäähdytyksen välillä olikin odotettavissa eroavaisuuksia. Node 202:n passiiviratkaisu on äänetön, mutta aiheuttaa samalla kokoonpanolle selvästi kovemman lämpörasituksen kuin Fortress FTZ01. Noden suurin puute on lisätuuletinpaikan puuttuminen emolevyosaston puolelta, etenkin testikokoonpanon kaltaisen kohtalaisen kovalla lämmöntuotolla varustetun prosessorin kanssa. Ilmanottoaukkoon on onneksi mahdollista viritellä kiinni tuuletin, jos lämpötilat meinaavat karkailla mahdottomiksi. Fortressin jäähdytysteho yllätti sen sijaan positiivisesti ja se ylsi jopa matalampiin lämpötiloihin kuin aiemmin verrokkina ollut Node 304. Pystyasennosta näyttäisi olevan Fortressissa etua erityisesti näytönohjaimen lämpötilan suhteen. Kääntöpuolena FTZ01 ei ole erityisen hiljainen, joskaan ei myöskään kohtuuttoman äänekäs kotelo.

 

Sisältö

  1. Paritestissä Fractal Design Node 202 ja Silverstone Fortress FTZ01
  2. Fractal Design Node 202
  3. Silverstone Fortress FTZ01
  4. Numeroiden mukaan, testikokoonpano, lämpötila- ja melumittaukset
  5. Yhteenveto
Keskustelu

Pikkuvirhe jäänyt alkuun kummittelemaan aiemmasta koppa-arvostelusta? "Lopulta vertailupariksi valikoitui siis Fractal Design Node 202 ja Silverstone Fortress FT05"

Laquel

Pikkuvirhe jäänyt alkuun kummittelemaan aiemmasta koppa-arvostelusta? "Lopulta vertailupariksi valikoitui siis Fractal Design Node 202 ja Silverstone Fortress FT05"

Juu, ajatukset on näemmä ollut alussa vielä edellisen testin tuotteissa :) Korjaan tuon kunhan pääsen taas työkoneen ääreen.

EDIT: Korjattu!

Käsitinkö nyt väärin vai eikö tosiaan suuremmat lämpötilat tehnyt node 202 äänekkäämpää koteloa mitä tuo silverstonen vastaava oli? Nyt jäi semmoinen kuva että node 202 on passiivinen kiuas, eikä gpu/cpu coolerien suurempi työtaakka nosta kotelon äänentasoja… :D

Shokata

Käsitinkö nyt väärin vai eikö tosiaan suuremmat lämpötilat tehnyt node 202 äänekkäämpää koteloa mitä tuo silverstonen vastaava oli? Nyt jäi semmoinen kuva että node 202 on passiivinen kiuas, eikä gpu/cpu coolerien suurempi työtaakka nosta kotelon äänentasoja… :D

Tämä on muuten ihan validi pointti. Ainakin silentpcreviewssä huomioidaan myös miten kovaa näyttiksen jäähy joutuu pyörimään eri kokoonpanoissa ja sen vaikutus lämpöihin. Tietty jos käyttäisi koko ajan samaa kierroslukua prossun ja näyttiksen jäähyille niin sekin olisi OK.

Laquel

Tämä on muuten ihan validi pointti. Ainakin silentpcreviewssä huomioidaan myös miten kovaa näyttiksen jäähy joutuu pyörimään eri kokoonpanoissa ja sen vaikutus lämpöihin. Tietty jos käyttäisi koko ajan samaa kierroslukua prossun ja näyttiksen jäähyille niin sekin olisi OK.

Eikö tuuletinprofiilien säätö näissä kopissa vaikuttaisi heikentävästi noden sisällä olevaan kokoonpanoon, jolloin suorituskyky ei olisi enää täysin vertailukelpoinen? Jos siis halutaan että kokoonpanot tuottaa samanverran melua. Itse olisin halunnut node 304 korvaajan tuosta uutukaisesta, mutta ei taida rasituksessa äänentasot pysyä enää hanskassa. 304 siis on lähes äänetön myös rasituksessa.

@Shokata
Meinasin vaan että jos vaikka haluttaisiin vertailla kopan jäähdytyskykyä niin laittaisi vaikka näyttiksen jäähyn 50% (tms.) kierroksille ja prossujäähyn vaikka 9V niin siitä näkisi kummassa kopassa osat jäähtyvät paremmin kun asetukset ovat samat.

Sitten jos melua halutaan vertailla niin kuin tuolla SPCR:ssä niin tekee kuten he eli katsotaan miten paljon se näyttis vaikka joutuu sillä profiililla mikä siinä on työskentelemään että lämmöt pysyisivät kurissa (heillä se on alle 90 celsius).

Tuossa 304 nodessahan on näihin verrattuna se etu melun kannalta että saa ison tornijäähyn ja ATX powerin eikä näissä varmaan millään päästä samoihin lukemiin. Tietty osat kannattaa valita siten että ei ole joku 250W näyttis ja tappiin kellotettu prossu jos tämmöistä haluaa.

Shokata

Käsitinkö nyt väärin vai eikö tosiaan suuremmat lämpötilat tehnyt node 202 äänekkäämpää koteloa mitä tuo silverstonen vastaava oli? Nyt jäi semmoinen kuva että node 202 on passiivinen kiuas, eikä gpu/cpu coolerien suurempi työtaakka nosta kotelon äänentasoja… :D

En nyt ihan täysin ymmärtänyt ensimmäistä lausettasi, mutta mehän testaamme aina kotelon vakiojäähdytysratkaisun melutason ilman tietokonekokoonpanoa. Lämpötilatesteissä prosessoricooleri pyöri vakionopeudella ja näytönohjaimen automaattisäätöisen tuulettimen nopeudessa ei ollut koteloiden välillä montaa prosenttiyksikköä eroa. Tuo äänitason nouseminen lämpötilojen myötähän riippuu siis täysin käyttäjän valitsemista komponenteista ja jäähdytysratkaisuista ja vaihtelee siten tapauskohtaisesti.

Juha Kokkonen

En nyt ihan täysin ymmärtänyt ensimmäistä lausettasi, mutta mehän testaamme aina kotelon vakiojäähdytysratkaisun melutason ilman tietokonekokoonpanoa. Lämpötilatesteissä prosessoricooleri pyöri vakionopeudella ja näytönohjaimen automaattisäätöisen tuulettimen nopeudessa ei ollut koteloiden välillä montaa prosenttiyksikköä eroa. Tuo äänitason nouseminen lämpötilojen myötähän riippuu siis täysin käyttäjän valitsemista komponenteista ja jäähdytysratkaisuista ja vaihtelee siten tapauskohtaisesti.

Ymmärrän kyllä, että ette testaa melutasoja valmiissa kokoonpanossa, mutta noin yleisesti referenssinä olisi ollut kiva tietää, kumpi näistä koteloista on hiljaisempi vaikka 15min pelisession aikana. Sen sijaan, että testataan passiivisen kotelon melutasoja. Itse odotin arvostelulta ainoastaan sitä, miltä kone kuulostaa kun se on käytössä, oli kokoonpano mikä tahansa.

Edit. Kyseinen testaustapa on loistava isommissa koteloissa (atx/m-atx), kun kotelon suurin äänenlähde voi olla kotelon tuulettimet. En jaksa vaan uskoa että kyseisessä formaatissa tämä pitää paikkansa, jolloin 202 passiivisuutta ei voi pitää mitenkään positiivisena asiana.

Kiitokset artikkelista, voisin suunnata katseet tuohon ehdottamaanne silverstonen halvempaan koteloon. :)

Shokata

Ymmärrän kyllä, että ette testaa melutasoja valmiissa kokoonpanossa, mutta noin yleisesti referenssinä olisi ollut kiva tietää, kumpi näistä koteloista on hiljaisempi vaikka 15min pelisession aikana. Sen sijaan, että testataan passiivisen kotelon melutasoja. Itse odotin arvostelulta ainoastaan sitä, miltä kone kuulostaa kun se on käytössä, oli kokoonpano mikä tahansa.
Kiitokset artikkelista…

Rasitustesteissämme kummassakin kotelossa selvästi hallitsevin ääni tuli näytönohjaimesta, joka peitti muun melun alleen. Uskallan väittää, että rasituksessa kumpaakin koteloa käytettäessä testikokoonpanomme melutaso oli sama.
Kiitos palautteesta. On aina hyvä kun herätetään vähän keskustelua aiheesta. Aina välillä löytyy kohtia joissa on varaa parantaa.

Jutussa mainitaan että "Fortress FTZ01:n suositushinta on 147,5 euroa ja Muropaketin hintavertailusta se löytyy yhdestä kaupasta 140 euron hintaan.", mutta ainakaan tällä hetkellä sitä ei löytynyt hintavertailusta lainkaan?

GPO

Jutussa mainitaan että "Fortress FTZ01:n suositushinta on 147,5 euroa ja Muropaketin hintavertailusta se löytyy yhdestä kaupasta 140 euron hintaan.", mutta ainakaan tällä hetkellä sitä ei löytynyt hintavertailusta lainkaan?

Kyllä se sieltä löytyy: http://hinta.fi/haku?q=ftz01

GPO

No niipäs löytyykin, en näköjään osannut hakea. Kun hain koko nimellä, sana "Fortress" ilmeisesti tuotti tyhjän tuloksen.

Huomasin saman. Liittyy jotenkin siihen, miten Jimm's on listannut tuotteen tietokannassaan.

On se hienoa kun nyt vasta ruvettu markkinoille puskemaan noita kohtuuhintaisia HTPC koteloita joihin saa tuon normaalin näytönohjaimenkin sivuttain kiinni. Eipä kauheasti ollut markkinoilla ennen steam-machinea ainakaan budjettiluokassa/kohtuuhintaisina.

Tuli kasailtua kyllä tuo oma HTPC jo aikoja sitten eikä ihan heti ole päivityskään mielessä.

Kiitos hyvästä arvostelusta, antoi minulle paljon hyödyllistä tietoa, vaikkakin Node 202 oli jo tilauksessa. Nyt näin 2+ vuotta myöhemmin voi todeta, että komponenttien energiatehokkuus on kohentunut suotuisasti näiden pienten koteloiden kannalta. Itse tilasin AMD Ryzen 1700:n, jossa TDP-arvo on 65w, ja Noctua on kohentanut 15mm paksuisten kotelotuuletinten tarjontaa. Samoin 3,5 tuumaisten kiintolevyjen merkitys on vähentynyt entisestään, eli aika on tehnyt hyvää erityisesti Node 202:lle.

Muropaketin uusimmat