Radeon HD 3800 -näytönohjaimet (RV670)
Muropaketti tutustui marraskuussa julkaistussa GeForce 8800 GT – Uusi kuningas kuluttajaluokassa? -artikkelissa kahteen G92-grafiikkapiiriin perustuvaan GeForce 8800 GT -näytönohjaimeen. GeForce 8800 GT:t ovat onnistuneet kääntämään kuluttajien kiinnostuksen puolelleen erittäin hyvällä suorituskyvyllä suhteutettuna näytönohjaimien hintaan, mutta myös AMD:lla on sanansa sanottavanaan. Uumoilimme jo tuolloin AMD:n RV670-koodinimelliseen grafiikkapiiriin perustuvista näytönohjaimista, jotka ovat AMD:n tarjoamat kilpailijat kuluttajamarkkinoilla, ja tässä artikkelissa perehdytään AMD:n referenssimalliseen Radeon HD 3870- ja Radeon HD 3850 -näytönohjaimeen.
Artikkeli pyöräytetään vauhtiin tutustumalla RV670-grafiikkapiirin ominaisuuksiin, minkä jälkeen siirrytään tutkimaan pintapuolisesti Radeon HD 3870- ja Radeon HD 3850 -näytönohjaimia. Artikkelin loppupuolella suorituskykyä mitataan kahdessa eri ryppäässä, joista ensimmäisessä mukana ovat Radeon HD 3870, Radeon HD 2900 XT, Leadtekin ja Asuksen GeForce 8800 GT sekä MSI:n GeForce 8800 GTX ja GeForce 8800 GTS 320 MB. Toisessa ryhmässä mukana ovat Radeon HD 3850, Radeon HD 3870 ja MSI:n GeForce 8600 GTS. Lisäksi artikkelista löytyvät tehonkulutus-, lämpötila- ja melunmittaukset sekä ylikellotustulokset.
RV670:n ominaisuudet
Radeon HD 3800 -tuoteperheen näytönohjaimet perustuvat uuteen RV670-koodinimelliseen grafiikkapiiriin, joka valmistetaan Radeon HD 2900 XT:n 80 nanometrin ja 2600- sekä 2400 -tuoteperheiden 65 nanometrin sijaan TSMC:n 55 nanometrin prosessilla. RV670 tukee myös DirectX 10.1-, CrossFireX-, PowerPlay- ja UVD-tekniikoita.
Radeon HD 3800 -tuoteperheen myötä AMD on ottanut käyttöön uuden neljän numeron nimeämisjärjestelmän. Numerosarjan ensimmäinen numero, esimerkiksi 3870:stä 3, viittaa sukupolveen, toinen numero eli 8 tuoteperheeseen ja kaksi viimeistä numeroa eli 70 tarkempaan malliin. Aiemmin käytössä olleet XT- ja Pro-liitteet vastaavat numerosarjan kahta viimeistä numeroa eli 70:ää ja 50:ttä.
Radeon HD 2900 XT:n R600-grafiikkapiiri valmistetaan 80 nanometrin prosessilla, jolla 700 miljoonaa transistoria on ahdettu 408 neliömillimetrin alueelle. Radeon HD 3800 -tuoteperheen RV670:n 55 nanometrin valmistusprosessi on kustannustehokkaampi ja 666 miljoonaa transistoria vaatii piikiekolta tilaa ainoastaan 192 neliömillimetriä. Käytännössä siis 100 miljoonaa transistoria vaatii R600:lla tilaa 58,3 neliömillimetriä, mutta RV670:llä ainoastaan 28,8 neliömillimetriä.
DirectX 10.1 rajoittuu Windows Vistan yksinoikeudeksi ja tarkemmin sanottuna vielä Service Pack 1:lle, joka julkaistaan nykyisten tietojen mukaan tammikuussa. DirectX 10.1 vaatii toimiakseen kokonaan uutta rautaa alle, eivätkä DirectX 10 -näytönohjaimet ole näin ollen eteenpäin yhteensopivia uuden standardin kanssa. Päivitys ei tuo mukanaan kovinkaan paljon uutta ja tekee ainoastaan joistain DirectX 10:n valinnaisista ominaisuuksista pakollisia. Näitä ovat muun muassa 16-bittisen liukulukusuodatuksen sijaan 32-bittinen suodatus ja nelinkertainen reunojenpehmennys. DirectX 10:n Shader Model 4.0:n sijaan tuettuna on Shader Model 4.1.
PCI Express 2.0 -spesifikaation myötä PCI Express -väylän taajuus nousee viiteen gigahertsiin, kun aiempi PCI Express 1.1 -spesifikaatio määrittelee 2,5 GHz:n taajuuden. Samalla PCI Express x16 -väylän teoreettinen kaistanleveys tuplaantuu kahdeksasta gigatavusta 16 gigatavuun sekunnissa. 2.0-versiossa on myös useita parannuksia protokolliin ja ohjelmistotason arkkitehtuuriin.
Radeon HD 2900 XT:n julkaisun yhteydessä R600-grafiikkapiirin puuttuva UVD-tuki (Unified Video Decoder) aiheutti paljon sekaannuusta, koska tuki löytyi myöhemmin markkinoille saapuneista halvemmista RV610- ja RV630-grafiikkapiireihin perustuvista Radeon HD 2400- ja 2600-tuoteperheen näytönohjaimista. RV670 tukee RV610:n ja RV630:n tavoin UVD:tä ja kykenee hoitamaan näin ollen H.264- ja VC-1-koodekeilla pakattujen elokuvien koko purkuprosessin. Tämä siirtää purkuprosessin prosessorilta näytönohjaimelle, ja mahdollistaa näin ollen teräväpiirtoelokuvien toistamisen tietokoneessa, joka on varustettu vanhemmalla prosessorilla.
Asiasta kiinnostuneiden on syytä lukaista Muropaketin julkaisema Katsaus HD-DVD-tekniikkaan -artikkeli, jossa aihealuetta käsitellään läheisesti NVIDIAn ja AMD:n näkökulmasta. Mukana on myös prosessorin käyttöaste- ja tehonkulutusmittauksia, sekä huomattavan paljon tarkempi käsittely tekniikoihin.
Neljän grafiikkapiirin ratkaisut eivät saaneet DirectX 9 -aikoina tuulta alleen, koska tällöin ei kyetty renderöimään kuin maksimissaan kolme framea eteenpäin. DirectX 10:n myötä tilanne on muuttunut ja nyt frameja voidaan renderöidä etukäteen enemmän, jolloin useamman grafiikkapiirin kokoonpanosta saadaan puristettua enemmän hyötyä irti. AMD:n ratkaisu tähän on CrossFireX, joka vaatii alleen neljä näytönohjainta ja AMD:n piirisarjaan, eli tässä tapauksessa 790FX:ään, perustuvan emolevyn neljällä PCI Express x16 -liittimellä. Kuten arvata saattaa, 1+1-laskutoimitus tuottaa lopputulokseksi hyvin kalliin kokoonpanon. Suorituskyvyn ohella CrossFireX:n etuna on tuki maksimissaan kahdeksalle näytölle.
