Kannettavan esittely
Nyt testattava Blade on toinen versio, sillä alun perin Razer toi Bladen markkinoille jo vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Muotoilultaan laite oli vastaava nyt testattavan mallin kanssa, mutta konepellin alta löytyi Intelin kaksiytiminen 2,8 GHz:n kellotaajuudella toimiva Core i7-2640M -prosessori, kahdeksan gigatavua DDR3-1333-muistia ja NVIDIAn GeForce GT 555M -grafiikkapiiri kahden gigatavun GDDR5-näyttömuistilla. Kannettava myöhästyi vuoden 2011 lopulta, kun Razer päätti viime metreillä vaihtaa 320 gigatavun kiintolevyn 256 gigatavun SSD-asemaan.
Razer toimittaa Bladen hillityssä mustassa pahvilaatikossa, jonka laitaa kulkee saumakohdasta vihreä kaistale. Pakkauksen sisältä löytyy itse kannettavan ohella ohjelappusia, Razerin tarroja, näytön pyyhkimiseen tarkoitettu antistaattinen liina, Switchblade User Interface -kosketuspinnan päälle asennettavia suojatarroja sekä muuntaja.
Razer toi markkinoille Bladen toisen version (R2) viime vuoden lokakuussa, mutta valitettavasti sitä ei ole edelleenkään saatavilla Suomesta. Itse asiassa Razer ei ole julkaissut sitä vielä lainkaan Eurooppaan. Alkuperäisen Bladen hinta oli 2799 dollaria ja korkean hinnan myötä se ei missään vaiheessa onnistunut kasvattamaan suosiota kuluttajien keskuudessa ja jäi lähinnä Razerin esittelykoneeksi yrityksen omaamisesta. Toisen version osalta tilanne ei ole kovin paljon valoisampi, sillä 2499 dollarin hintalapulla se on edelleen hyvin hintava laite.
Razer on selvästi kiinnittänyt huomiota 120-wattiseen muuntajaan, sillä usein kannettavien mukana tulevat muuntajat ovat isokokoisia laatikoita. Bladen tapauksessa muuntaja on sulavalinjainen ja poikkeuksellisen ohut. Toisaalta 90 asteen kulmassa oleva virtaliitin ei ole kestävyyden kannalta kaikkein paras mahdollinen ratkaisu. Kannettava saapui Muropaketin testiin brittivirtaliittimellä. Kannettavan akku on kuusikennoinen ja 60 wattituntinen.
Bladen muotoilu on yksinkertaistettu, runko on valmistettu yhdestä kappaleesta ja pinnat ovat anodisoitua mustaa alumiinia. Pitääkseen painon mahdollisen alhaisena, alumiiniosat ovat paikoitellen ohuet ja varsinkin näppäimistön etualalla se tuntuu helposti, kun painalluksella runko antaa periksi ja pienellä vääntämisellä ristikulmista koko kannettavan saa vääntymään. Värimaailma pureutuu tukevasti mustaan, mutta sitä on piristetty vihreillä yksityiskohdilla. Aukaistuna vihreät yksityiskohdat ovat selvimmin nähtävissä näppäimistön taustavalaistuksessa ja virtanapissa.
Bladen näyttö on 17,3-tuumainen, 16:9-kuvasuhteen myötä 1080p-resoluutioinen (1920×1080) ja LED-taustavalaistu. Pinta on matta, joka helpottaa kannettavan käyttöä varsinkin kirkkaissa olosuhteissa. Käytössä on AUO B173HW01 V.5 -paneeli, joka tarjoaa kuvanlaadun suhteen perusvarmaa TN-laatua. Katselukulmat ovat kiitettävät ja värien toisto keskitasoa, mutta valovuotoa on havaittavissa jonkin verran ja varsinkin oikeassa laidassa vuodot ovat näkyvissä selvästi. Razer ei ole päätynyt käyttämään IPS-paneelia omien sanojensa mukaan vasteajan kasvamisen välttämiseksi, mutta osasyy on varmasti myös kustannuksissa, jotka nousisivat IPS-paneelilla.
Langattomien verkkoteknologioiden osalta tuettuna on Bluetooth 4.0 ja 802.11a-, b-, g- ja n-standardeja tukeva WLAN. Aiemman mallin pelkästä SSD-asemasta poiketen uudemmassa mallissa on käytössä sekä kiintolevy että SSD-asema. Ratkaisulla on pyritty tarjoamaan kiintolevyn suurempi tallennuskapasiteetti ja yhdistää se SSD-aseman nopeuteen. Kiintolevynä käytössä on Hitachin 500 gigatavun ja 7200 RPM:n HTS72505 ja SSD-asemana Lite-Onin LMT-64M3M, joka 64 gigatavun tallennuskapasiteetilla toimii välimuistina, johon tallennetaan useimmin käytettäviä tiedostoja nopeaa latausta varten. Välimuistiominaisuus on toteutettu NVELO:n DataPlex-firmwarella.
Näytön yläpuolelle on sijoitettu mikrofoni, ympäröivän valaistuksen tunnistin ja webbikamera, jonka tarkkuus on kaksi megapikseliä.
Näytön toinen puoli on yhdenmukainen muun muotoilun kanssa ja vihreän logon molemmilla puolilla on pienet kohoumat. Logo itsessään hohtaa vihreänä, kun näyttö on nostettu pystyasentoon – vastaavalla tavalla kuin omenalogo Applen kannettavissa tietokoneissa.
Kannettavalla on leveyttä 427 millimetriä, syvyyttä 277 millimetriä ja paksuutta 22,4 millimetriä. Painoa on 2,99 kilogrammaa. 17,3-tuumaisen näytön myötä kokoa ja painoa on sen verran paljon, ettei kannettava kulje kovin helposti mukana esimerkiksi olkalaukussa. Mutta toisaalta verrattuna muihin pelikannettavanimellä myytäviin kannettaviin verrattuna Blade on erittäin siro.
Pohjassa on Windows-tuoteavaimen ohella ilmanvaihtoritilät ja kaikissa kulmissa kumiset tassut. Ilmanvaihtoritilöiden kautta imetään viileää ilmaa laitteen sisään ja se puhalletaan ulos molemmilla puolilla olevien poistoaukkojen kautta. Lisäksi Razer on sijoittanut ilmanvaihtoritilän näytön saranan väliin, josta se ei näy juuri ulospäin.
Laitteen oikeassa laidassa on Kensington-lukkopaikka ja edellisessä kappaleessa mainittu lämpimän ilman poistoaukko.
Vastakkaiselta puolelta löytyy lämpimän ilman poistoaukko, virtaliitin, RJ45-verkkoliitin, HDMI-liitin, kolme vihreäksi värikoodattua USB 3.0 -liitintä sekä 3,5 millimetrin ääniliitin. Äänipuolesta on vastuussa Realtekin ALC275-äänipiiri ja käytössä on kaksi kaiutinta, jotka on sijoitettu virtanäppäimen yläpuolella lähelle näytön saranaa. Kaiuttimet tarjoavat keskivertaisen äänenlaadun, mutta suuremmilla äänenvoimakkuuksilla oli havaittavissa selvää särinää.
Muropaketin testiin saapuneessa kannettavassa oli käytössä brittinäppäimistö, mutta jos/kun Bladea saapuu myyntiin Suomeen, se on luonnollisesti saatavana suomenkieleen soveltuvalla näppäimistöllä. Erikoisuutena mukana on Switchblade User Intreface -niminen ominaisuus, joka rakentuu nelituumaisesta LCD-monikoskosketusnäytöstä ja kymmenestä Art. Lebedev Studion muutaman vuoden takaisesta Optimus Maximus -näppäimistöstä tutulla näytöllisestä näppäimestä.
Näppäimistöllä kirjoittaminen on miellyttävää, sillä näppäinten painaminen ei vaadi suurta voimaa, mutta painallustuntuma on selvä ja jämäkkä. Näppäimet on taustavalaistu vihreillä ledeillä ja niiden kirkkautta on mahdollista säätää tai kytkeä kokonaan pois käytöstä.
Ctrl-näppäin löytyy vasemmasta alakulmasta ja nuolinäppäinten vasemmalta puolelta löytyvällä Fn-näppäimellä voi ohjata funktionäppäimiä. Näiden yhteispainalluksella voi mykistää kaiuttimet, säätää äänenvoimakkuutta, vaihtaa näyttöä, siirtyä mediatoistossa eteen- ja taaksepäin sekä pysäyttää ja toistaa median, säätää näytön kirkkautta ja näppäimistön taustavalaistusta sekä käyttää Print Screen- ja Insert-näppäimiä.
Razer Bladessa on käytössä Core i7-3632QM -prosessori, joka perustuu 22 nanometrin prosessilla valmistettavaan Ivy Bridgeen. Käytössä on neljä fyysistä ydintä ja Hyper-Threding-teknologian myötä prosessori kykenee käsittelemään kahdeksaa säiettä yhtä aikaa. Kaikilla ytimillä on käytössä oma 256 kilotavun suuruinen L2-välimuisti sekä yhteinen ytimien kesken jaettu kuuden megatavun suuruinen L3-välimuisti.
35 watin TDP-arvollisen Core i7-3632QM:n peruskellotaajuus on 2,2 GHz (19 x 100 MHz), mutta kaikkia ytimiä rasitettaessa kellotaajuus nousee Turbo Boost -teknologialla 2,9 GHz:iin (29 x 100 MHz). 2,9 GHz:n kellotaajuudella CPU-Z osoitti käyttöjännitteeksi 0,971 volttia. Maksimissaan kellotaajuus nousee 3,2 GHz:iin.
Käytössä on kaksi neljän gigatavun DDR3-muistikampaa, joten yhteensä keskusmuistia on kahdeksan gigatavua. Se toimii 800 MHz:n (1600 MHz DDR) kellotaajuudella ja 11-11-11-28 1T -asetuksilla.
Core i7-3632QM -prosessoriin on integroitu HD Graphics 4000 -grafiikkaohjain, joka toimii 650 MHz:n kellotaajuudella ja Turbolla se nousee maksimissaan 1150 MHz:iin. Grafiikkaohjain käyttää DDR3-keskusmuistia, joten GPU-Z-ohjelma näyttää kellotaajuudeksi 800 MHz. Tuettuina ovat DirectX 11- ja OpenGL 4.0 -rajapinnat.
Lisäksi Bladesta löytyy GeForce GTX 660M -näytönohjain, joka perustuu Kepler-arkkitehtuuriin ja GK107-grafiikkapiiri toimii 835 MHz:n kellotaajuudella. Boost-kellotaajuus on 950 MHz ja 128-bittisen muistiväylän jatkona olevat GDDR5-muistipiirit toimivat 1250 MHz:n (5000 MHz QDR) kellotaajuudella. Muistia on käytössä pelkästään näytönohjaimella kaksi gigatavua. GK107:ssä on käytössä 384 CUDA-ydintä, 32 tekstuuriyksikköä ja rasterioperaatioita kyetään suorittamaan yhdessä kellojaksossa 16 kappaletta.
NVIDIAn erillisnäytönohjain ei ole koko ajan käytössä, vaan se aktivoituu 3D-ohjelmaa käytettäessä tarjoten parempaa suorituskykyä. 2D-tilassa käytetään prosessoriin integroitua vähemmän tehoa kuluttavaa grafiikkaohjainta. Optimus-teknologia mahdollistaa tietokoneen grafiikkalähdön dynaamisen vaihtamisen integroidun grafiikkaohjaimen ja erillisnäytönohjaimen välillä riippuen ajossa olevasta ohjelmasta.
