Testikokoonpano & suorituskyky
Testikokoonpano varustettiin Intelin vakiona 2,66 GHz:n ja Turbo Mode -ominaisuudella maksimissaan 3,2 GHz:n kellotaajuudella toimivalla neliytimisellä Lynnfield-koodinimellisellä Core i5-750 -prosessorilla, Intelin P55-piiriin perustuvalla Asus P7P55D Deluxe -emolevyllä, AMD ATI Radeon HD 5670 -näytönohjaimella, neljällä gigatavulla Corsairin DDR3-1333-muistia ja 64-bittisellä Windows 7 Ultimate -käyttöjärjestelmällä.
HDDBOOStiin asennettiin Intelin 80 gigatavun X25-M-SSD-asema ja perinteisenä kiintolevynä käytettiin Western Digitalin Caviar Black WD1001FALSia.
- Intel Core i5-750 (2,66 GHz, Turbo Mode 3,2 GHz)
- Asus P7P55D Deluxe (Intel P55)
- AMD ATI Radeon HD 5670 (775/1000 MHz)
- 2x Corsair 2 Gt DDR3-1333 (7-7-7-20 1T)
- SilverStone SST-HDDBOOST
- Intel X25-M 80 Gt SATA II
- Western Digital Caviar Black WD1001FALS 1 Tt SATA II
- Western Digital Caviar SE 320 Gt SATA
- Antec TruePower Quattro 850 W
- LG DVD-ROM
- Fujitsu-Siemens Scenicview P24 (1920×1200)
- Microsoft Windows 7 Ultimate 64-bit
- AMD Catalyst 10.2
Suorituskyky
HDTach-testiohjelma osoittaa hyvin HDDBOOSTin toimivuuden, sillä kuvaajasta näkyy selvästi, miten lukunopeus on ensimmäisen noin 80 gigatavun ajan selvästi koholla ja heti sen jälkeen tapahtuu selvä romahdus. Käyttäytymiseen on yksinkertainen syy, sillä testeissä käytetty SSD-asema oli 80 gigatavun kokoinen ja kyseiset tiedot luettiin nopeammalta SSD-asemalta.
Testit suoritettiin HDDBOOSTilla, jolloin käytössä oli Western Digitalin teratavun kiintolevy sekä Intelin SSD-asema, jonka tiedot oli synkronoitu ennen testien ajamista. Vertailukohtana käytettiin pelkästään Western Digitalin asemaa, jolloin testitulokset selventävät sen seikan, onko HDDBOOSTiin ja SSD-asemaan järkevää panostaa nopeuslisän toivossa.
Ensimmäisenä testiohjelmana käytettiin HDTachia, jolla kirjattiin ylös purske-, keskimääräinen lukunopeus-, saantiaika- ja prosessorin käyttöastetulokset. Erot ovat käytännössä minimaalisen pienet, mutta osoittavat keskimääräisen lukunopeuden ja saantiajan olevan hieman paremmat HDDBOOSTilla. Toisaalta purskemittauksessa pelkällä kiintolevyllä saavutettiin parempi tulos ja prosessorin käyttöaste pysyi kolme prosenttiyksikköä alhaisempana.
Seuraavaksi testit ajettiin HDTune Prolla, jolla saavutetut tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin HDTachilla. Keskimääräinen lukunopeus nousee HDDBOOSTilla viidellä Mt/s:lla ja maksimi lähemmäs 70 Mt/s:lla, mutta minimi pysyy samana. Saantiaika laskee hieman HDDBOOSTilla, mutta purskenopeus on HDTachin tavoin pelkällä kiintolevyllä parempi, 6 Mt/s.
Kopiointitesteissä isona tiedostona käytettiin 9,8 gigatavun suuruista tiedostoa, joka kopioitiin levyosiolta toiselle. Pienissä tiedostoissa käytettiin kansiota, jossa oli 843 megatavun edestä erisuuruisia pienehköjä tiedostoja. Isoa tiedostoa kopioidessa pelkkä kiintolevy pärjää 10 sekuntia paremmin, mutta pienissä tiedostoissa tilanne kääntyy ympäri ja HDDBOOST kiilaa kahden sekunnin erolla kärkeen.
Testit paketoitiin mittaamalla Windowsin käynnistymiseen ja sammutukseen sekä Crysis: Warheadin kentän lataamiseen kulunut aika. Windowsin käynnistys luonnistuu HDDBOOSTilla yhdeksän sekuntia pelkkää kiintolevyä nopeammin, mutta sammutuksessa molemmat ratkaisut päätyvät tasatilanteeseen. Crysis: Warheadin kentän latauksessa HDDBOOST pärjää jälleen hieman paremmin ja eroa syntyy kolme sekuntia.
