Uusimmat

SimpleTech SimpleShare

08.03.2005 00:00 Muropaketin toimitus

Muropaketissa ei turhan paljon ole testailtu eri tallennuslaitteita ja viimeisin kiintolevyartikkeli sijoittuu vuoden 2003 keväälle. Tämänkertainen artikkeli tekee poikkeuksen ja testipenkkiin on saatu ainakin suomalaisille varmasti parhaiten DDR-muistikammoista tunnetun SimpleTechin SimpleShare-verkkokiintolevy. Verkkokiintolevyn toimintamahdollisuuksien esittelyä varten artikkeli sisältää myös nopean katsauksen samaisen valmistajan Secure Digital- ja MultiMediaCard-muistikorteilla päivitettävään Bonzai USB 2.0 Upgradeable Flash Drive -muistitikkuun.

Pakkaus & tavarat

SimpleShare toimitetaan normaalissa pahvilaatikossa, jota ympäröivät tuotetta käsittelevät tiedot ja käyttömahdollisuusesittelyt. Tuotteen etupuolelta käy selvästi ilmi, että kyseessä on SimpleTechin SimpleShare-tuotteen 250 gigatavun kiintolevyllä varustettu malli. Samaista tuotetta on saatavilla niin ikään 160 gigatavun kiintolevyllä, mutta pikaisella verkkokauppaselailulla Suomesta näyttäisi löytyvän ainoastaan 250 gigatavun mallia. Hintaa tuotteella on noin 390 euroa, joten aivan mistään halvasta tuotteesta ei ole kyse. Hinta ei kuluttajan silmissä varmasti myöskään laske, kun sitä vertaa normaaleihin sisäisiin 250 gigatavun kiintolevyihin, joita halvimmillaan saa reilulla 100 eurolla.

SimpleTech on pyrkinyt pitämään pakkauksesta löytyvien oheistavaroiden valikoiman ytimekkäänä, joten itse kiintolevyn lisäksi mukana tulee muuntaja, virtakaapeli, verkkokaapeli, kaksi kiintolevy pystyasentoon mahdollistavaa muovijalkaa, ohjekirja, rekisteröintikortti sekä tuotteen käyttöönottoa helpottava CD-levy.

SimpleTech SimpleShare

SimpleSharen kuoret on valmistettu alumiinista ja ne on värjätty vaalean harmaiksi. Alumiiniset kuoret ovat tukevan tuntuiset, mutta lisäksi ne jäähdyttävät muovikuoria tehokkaammin lämpimänä käyvää kiintolevyä. Luku- ja kirjoitustestien aikana olikin huomattavaa, että pintalämpötila nousi hieman reilun kädenlämpöiseksi. Lisäksi kuorien sivuilla on pyöreänmuotoisia painaumia sekä SimpleTech- ja SimpleShare-logot muutaman tummemman harmaan koristeluympyrän alapuolella. Ilman jalkoja tuotteella on painoa reilun kilogramman verran ja leveyttä 20,5; korkeutta 13,5 ja paksuutta 4,5 senttimetriä.

Käytön kannalta kriittiset liittimet ja napit on sijoitettu kaikki samaan paikkaan tuotteen takaosaan. Vasemmalta lueteltuna ensimmäisenä tulee vastaan liitin muuntajalle, seuraavana verkkoliitin, kaksi USB 2.0 -liitintä sekä reset- ja virtanapit. SimpleSharea ei voi liittää suoraan tietokoneeseen USB 2.0 -kaapelin avulla ja ainoa vaihtoehto on liitäntä joko ristiinkytketyn kaapelin kautta tai esimerkiksi kytkimen kautta suoraankytketyllä kaapelilla.

Tuotteen mielenkiintoinen puoli on sen laajennettavuus USB 2.0 -liittimien avulla ja oman 250 gigatavun kiintolevyn lisäksi rinnalle on mahdollista liittää kaksi mitä tahansa USB-liitäntää käyttävää tallennusmediaa. Toimivuutta testattiin valmistajan omalla USB-muistitikulla, mutta tallennuskapasiteetin voi kasvattaa esimerkiksi kahdella ulkoisella kiintolevykehikolla ja 400 gigatavun kiintolevyllä yli teratavuun. Tallennusmedioiden lisäksi USB 2.0 -liittimiin voidaan kiinnittää esimerkiksi tulostimia, jolloin ne ovat koko verkon käytettävissä ilman jonkin tietokoneen päälläolopakkoa.

Mukana tulevien mustien muovista valmistettujen jalkojen avulla kiintolevykehikko on mahdollista nostaa pystyasentoon, joka ilahduttanee kuluttajia, jotka aikovat pitää SimpleSharea näkyvällä paikalla työpöydällä. Pystyasento ei ainoastaan säästä arvokasta pöytätilaa, mutta tällöin tumman muovilevyn takaa näkyy myös paremmin ledit. Ledeistä ylimmäinen on keltainen ja ilmoittaa kiintolevyn saavan virtaa, keskimmäisenä oleva sininen ledi palaa, kun SimpleShare on toimintakunnossa ja alimmainen vihreä vilkkuu kiintolevyn aktiivisuuden osoituksena.

Alumiinikuoret ovat kiinni neljällä ruuvilla ja kuorien avauksen jälkeen voidaan havaita itse kiintolevyn olevan kiinnitettynä erillisen metallikehikon sisään. Erillisellä kehikolla kiintolevyn aiheuttamaa resonointia saadaan vähennettyä, mutta SimpleTechin kannattaisi harkita ruuvien väliin lisäksi kumiprikkoja. Itse kiintolevy on yhteydessä piirilevyyn lyhyillä Ultra ATA- ja virtakaapeleilla.

Metallikehikon sisältä paljastuva kiintolevy on normaali työpöytäkäyttöön tarkoitettu 3,5 tuuman kiintolevy. Hitachi Deskstar -mallisen 250 gigatavun kapasiteetin omaavan kiintolevyn kiekot pyörivät 7200 kierroksen minuuttivauhdilla ja kirjoitus- ja lukutilassa kiintolevy luonnollisesti pitää pientä rahinaa, mutta melu ei nouse lähellekään häiritsevää tasoa. Hiljaisuutta edistää myös se, ettei laitteessa ole tuulettimia.

Kiintolevyn lisäksi kuorien sisällä on piirilevy, jonka yläpuolelta ei turhan paljon piirejä ole. Takapäässä on IDE- ja virtaliittimen lisäksi ledit ja muutama kondensaattori. Vastaavasti etupäässä on kotelon takaosan liittimet sekä neljä kondensaattoria.

Piirilevyn alapuolella on enemmän piirejä ja pintaliitoskomponentteja, joista pää- eli NAS-piirin (Network Attached Storage) virkaa toimittaa Broadcomin valmistama BCM4780PKPB-piiri. BCM4780PKPB tukee sekä NFS- (Network File System) että CIFS-levyformaatteja (Common Internet File System) ja SimpleTechin ohjekirjan perusteella SimpleSharea onkin mahdollista käyttää Windows XP-, Windows 2000-, Windows 2003- ja Mac OS X -käyttöjärjestelmistä käsin.

Lisäksi piirilevyllä koreilee kaksi Hynixin 16 megatavun HY5DU281622ET-H-mallista DDR-muistipiiriä, kahdeksan megatavun Flash-muistipiiri: AMD:n valmistama AM29LV-641MH sekä muun muassa Acard ATP865-A -IDE-ohjain. Lisäksi ALin M5273 -USB 2.0 -ohjain on lähes pakollinen, sillä Broadcomin piiri itsessään tukee ainoastaan USB:n 1.1-versiota, jolla nopeudella tiedostojen siirtäminen USB-liittimiin kiinnitettyjen tallennusmedioiden välillä olisi tuskallisen hidasta.

Ohjauspaneeli

SimpleTech SimpleSharen asetuksia pääsee säätämään Windowseissa selaimen kautta kirjoittamalla osoitekenttään //SimpleShare, josta valikkoviidakon takaa löytyy säätömahdollisuuksia joka lähtöön. Ensimmäisenä vastaan tulevan Basic-valikon asetuksista saa säädettyä muun muassa järjestelmänvalvojan salasanat, aikavyöhykkeen ja palvelimet, joista laite hakee automaattisesti oikeat aika-asetukset.

LAN-kohdasta vastaavasti löytyy osoitteita koskevat säädöt ja valinnanvaraisesti IP-osoitteen voi joko hakea DHCP:n avulla tai säätää manuaalisesti käsin.

Jotta laite näkyy oikein Windowsin My Network Placesissa, joutuu Windows Setup -sivulta rukkaamaan muutamia asetuksia. Jos SimpleSharen haluaa näkymään tietyssä työryhmässä, tulee asetukset säätää kuten ylemmässä kuvassa.

Klikkaa linkkiä suurentaaksesi ylemmän kuvan

Selaimen avulla pystyy myös kätevästi tarkkailemaan itse kiintolevyn eri tietoja ja kuvassa näkyvä sininen palkki osoittaa kiintolevyn 240 gigatavun vapaan tilan ja 9,5 gigatavun käytetty tila näkyy vastaavasti palkin alareunan sinivalkoisena raidoituksena. Lukujen valossa Disk Pool Mapping -kohdassa näkyy kiintolevyn osioiden, joita tässä tapauksessa on ainoastaan yksi, kokonaistila, käytetty tila sekä kiintolevyn kokonaistila. Samaisessa paikassa Unallocated-kohdan 512 megatavun erillinen tila on USB-väylään liitetty SimpleTechin USB-muistitikku. Erillisellä sivulla on mahdollisuus tarkkailla myös erillisten tallennusmedioiden tietoja samaan tapaan kuin laitteen oman kiintolevynkin.

Samaisen sivun alalaidassa näkyy myös kiintolevyn ja erillisten tallennusmedioiden tarkempi malli, koko sekä sen hetkinen kunto. Jos kiintolevyyn esimerkiksi sattuu tulemaan bad sectoreita tärähdyksen takia, on ne mahdollista poistaa käytöstä Full Health Details -linkistä avautuvan sivun kautta.

Klikkaa linkkiä suurentaaksesi ylemmän kuvan

Share Mangement – Basic -sivulta kiintolevyn/kiintolevyjen jaettuja osioita on mahdollista jakaa, käsitellä ja uudelleennimetä. Samainen sivu antaa lisäksi mahdollisuuden säätää jakokohtaisesti CIFS- ja NFS-levyformaattien käytön.

SimpleShare pitää edellä käsiteltyjen sivujen lisäksi sisällään monia muitakin sivuja, joista voi säätää muun muassa tarkemmin printtereitä ja muita asetuksia. Periaatteessa kuitenkin, jos tietokoneet eivät ole tuttuja ja päämääränä on vain saada kiintolevy toimimaan verkossa, voi ajaa läpi mukana tulevan CD-levyn kautta asennusohjelman, joka asettaa muutamat tärkeimmät asetukset kyselyjen perusteella. Käytön kannalta on myös suositeltavaa Windows-käyttöjärjestelmissä asettaa SimpleShare näkymään verkkoasemana, jolloin laitteeseen pääsee käsiksi suoraan My Computersista. Mukana tulevasta asennusvihkosesta löytyy ohjeet tähän toimenpiteeseen sekä vastaavaan operaatioon Mac OS X -käyttöjärjestelmällä.

SimpleTech Bonzai 512 MB

SimpleTech toimitti samalla Muropaketin testipenkkiin normaaleista markkinoilla olevista USB-muistitikuista poikkeavan version. Bonzai USB 2.0 Upgradeable Flash Driven erikoisuus on sen nimensä mukaan päivitettävyys ja mukana tulleen 512 megatavun Secure Digital -muistikortin voi päivittää Secure Digital- ja MultiMediaCard-korteilla. Käytännössä päivitettävyydestä hyötyy, jos tulevaisuudessa haluaa 512 megatavun muistikortin tilalle suuremmalla kapasiteetilla varustetun kortin tai varastosta löytyy jo entuudestaan useampia muistikortteja, joita pystyy käyttämään hyväksi Bonzailla.

Tuotteen mukana toimitetaan pieni pahvivihkonen, josta löytyy käyttöohjeet lyhykäisyydessä sekä USB-kaapeli ja hihna, jolla muistitikun saa kulkemaan mukana vaikkapa kaulalla. Tuotetta on saatavilla Suomesta ilman muistikorttia noin 20 euron hinnalla, mutta valitettavasti hakukierros suomalaisissa verkkokaupoissa ei tuottanut tulosta metsästäessä muistikortillista versiota.

Bonzai USB 2.0 Upgradeable Flash Drive on nykytrendistä poiketen kohtalaisen suurikokoinen, mutta se selittyy pääosin laitteeseen kiinnitettävien muistikorttien koolla. Muistitikku on 70 mm korkea, 33 mm leveä ja 6,35 mm paksu ja painaa noin 20 grammaa. Vaalean harmaat muovikuoret ovat neutraalin väriset ja suurin ero muihin muistitikkuihin on alaosassa oleva läpinäkyvä muoviläppä, jonka takaa löytyy muistikortti. USB-liittimen suoja on luonnollisesti suojattu ja löytyy yläosasta myös vihreä ledi ilmaisemaan laitteen virransaantia ja aktiivisuutta.

Secure Digital- ja MultiMediaCard-muistit kortit asennetaan muistitikkuun yksinkertaisesti avaamalla läpinäkyvä muoviläppä ja työntämällä muistikortti tikkuun. Testeissä käytettiin kuvassa näkyvää 512 megatavun SimpleTechin omaa Secure Digital -muistikorttia.

Testitulokset

Siirtonopeustestit suoritettiin SimpleSharella ja Bonzai-muistitikulla normaalin työpöytäkoneen avustuksella ja laitteiden välissä oli verkkokaapelia yhteensä 12 metriä sekä D-Linkin 100/10 Mbps -kytkin.

Alla olevassa kaaviossa SimpleShare-tilanteessa testit on ajettu edellä mainitun kytkentäkaavion tapaan ja Bonzai Flash Drive -tilanteessa muistitikku oli kytkettynä SimpleSharen USB-liittimeen. Näissä tapauksissa rajoittavaksi tekijäksi jää lähinnä 100 megabitin verkko, joten muistitikun nopeutta testattiin lisäksi laite kytkettynä suoraan emolevyn USB-liittimeen.

SiSoft Sandra 2005:n File System Benchmarkilla SimpleShare saavuttaa seitsemän megatavun siirtonopeuden sekunnissa ja Bonzai kiinnitettynä SimpleShareen neljän ja suoraan emolevyyn kahdeksan megatavun siirtonopeuden sekunnissa.

Lisäksi siirtonopeuksia testattiin perinteiseen tapaan liikuttelemalla dataa suuntaan ja toiseen ja kirjaamalla siirtoon kuluneet ajat ylös. SimpleSharella siirrettiin kahden gigatavun edestä muutaman kymmenen megatavun kokoisia tiedostoja ja muistitikulla samaisten tiedostojen määrä laskettiin 480 megatavuun.

Kirjoitusnopeuksien puolesta SimpleShare saavuttaa 4,5 megatavun ja lukunopeuden 6,4 megatavun siirtonopeuden sekunnissa. Bonzain nopeudet jäävät neljään megatavuun sekunnissa, kun laite on kiinnitettynä SimpleShareen ja kykenee kasvattamaan emolevyyn kiinnitettynä kirjoitusnopeuden 8,3 megatavuun ja lukunopeuden 12,1 megatavuun sekunnissa.

Loppusanat

SimpleTech SimpleShare on kaikin puolin varsin onnistunut tuote ja kotikäytössä tuotteelle on vaikea keksiä kovin paljon parannettavaa. Tuotteen käyttöönotto on idioottivarmaa, eikä vaadi kaapelien kiinnittämisen lisäksi juuri lainkaan muuta säätämistä. Myös laitteen mahdollistama laajentaminen kahden USB-liittimen kautta on tulevaisuuden kannalta erittäin positiivinen ominaisuus. Muutaman miinuspuolenkin tuotteesta joutuu mainitsemaan, sillä gigabitin verkko-ohjaimet ovat yleistyneet emolevyissä erittäin nopeasti ja kytkimiäkin saa jo nykyään järkevällä hinnalla, mutta valitettavasti SimpleSharella nopeus jää 100 megabittiin. Toinen puoli liittyy tietoturvaan ja esimerkiksi nopeasti testattuna ilman palomuuria kiintolevylle alkoi ilmestyä muutaman tunnin käytön jälkeen erinäisiä exe- ja bat-tiedostoja.

SimpleSharen leviämistä normaalien kuluttajien keskuuteen rajoittaa kuitenkin varmasti eniten sen korkea hinta. Suomessa 250 gigatavun kiintolevyllisen mallin hinta liikkuu toistaiseksi lähes 400 eurossa, joten verkkokiintolevylle on syytä olla hyvät ostoperusteet, varsinkin kun normaalia vastaavaa sisäistä kiintolevyä saa reilulla 100 eurolla. Jos laitteelle kuitenkin löytyy vankat käyttöperusteet, ajaa SimpleShare asiansa täysin siinä mihin se on suunniteltukin.

SimpleSharen sivussa käsitelty Bonzai USB 2.0 Upgradeable Flash Drive on niin ikään mielenkiintoinen tuote, sillä markkinoille ei ole turhan montaa muistitikkua, jonka muistikapasiteetin voi jälkikäteen päivittää. Muistitikku on ehkä nykymittapuulla hieman isokokoinen, mutta tuote kulkee joka tapauksessa kätevästi taskun pohjalla eikä 20 gramman painokaan ole varmasti tälle este. Mielenkiintoista on myös tuotteen hinta, joka ilman muistikorttia on vain 20 euroa. Halvimmillaan 512 megatavun Secure Digital -muistikortteja saa reilulla 40 eurolla, joten hinta kasvaa hieman kiinteillä muistipiireillä varustettujen muistitikkujen ohi, mutta päivitettävyyden avulla kapasiteettia pystyy jälkikäteen kasvattamaan tarpeiden mukaan.

SimpleTechin tuotteita tuo Suomeen muun muassa Daimler Finland Oy ja Pericad Oy ja kuluttajien kannalta tuotteita voi bongata ainakin Verkkokaupan ja PC-Superstoren tuotevalikoimista.

>> Etusivulle

Ville Suvanto 8. maaliskuuta 2005