Loppuyhteenveto
Linuxilla pelaaminen on ollut pienen porukan hupia lähinnä siitä syystä, ettei sille ole tarjolla kovinkaan laajaa kirjoa AAA-luokan pelejä. Helmikuussa virallisesti julkaistun Steamin toivotaan kohentavan tilannetta, mutta edessä on vielä useita haasteita ratkottavana ennen kuin Linuxia voidaan pitää peruskuluttajalle vaihtoehtona pelialustaksi.
Linuxin asentaminen oli vielä 10 vuotta sitten huomattavan paljon hankalampaa kuin nykypäivänä ja esimerkiksi Ubuntun asentaminen on tehty äärimmäisen helpoksi. Tosin jos se on tarkoitus asentaa Windowsin rinnalle, tilanne monimutkistuu. Tällöin Windows on syytä asentaa ensin ja Linux sen jälkeen. Ongelmana ovat myös UEFI-emolevyt, jotka ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia ja Muropaketin testipenkissä jouduimme taistelemaan päivän verran ennen kuin saimme boottivalikon toimimaan. Lisäksi ajureiden asentaminen on monimutkaisempaa kuin Windowseissa, mutta netissä on suoria ohjeita, miten asennus tapahtuu. Asennus on mutkatonta niin kauan, kun kaikki menee nappiin. Vikatilanteessa lopputuloksena voi olla käyttöjärjestelmä, joka ei käynnisty graafiselle työpöydälle, jolloin käyttäjä joutuu säätämään asetuksia komentoriviltä.
Steamin asentaminen tapahtuu helpoiten Ubuntun Ubuntu Software Centeristä, eikä operaatiossa ole suurempia ihmeellisyyksiä verrattuna Windows-puolen asennukseen. Sama koskee myös Steamin käyttöliittymää, joka on yksi yhteen Windows-version kanssa. Steamista asennettavien pelien asennus tapahtuu niin ikään vastaavalla tavalla kuin Windowsissa.
Linux-Steamin yksi selvä heikkous on ainakin tällä hetkellä AAA-luokan hittipelien puuttuminen valikoimasta. Mukana on vanhempia kuuluisia pelejä, kuten Half-Life ja Counter-Strike: Source, mutta näistä on aika ajanut ohi. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että mukana on useita loistavia pelejä, kuten esimerkiksi paljon kehuja saanut Kerbal Space Program ja World of Goo. Tulevaisuus näyttää, miten valikoima tulee kehittymään tulevaisuudessa, mutta OS X:n pelivalikoima hittipeleineen lupaa hyvää.
Pelien toimivuudessa oli pientä parantamisen varaa, sillä Team Fortress 2:ssa ja Day of Defeatin beetaversiossa peli ei automaattisesti edennyt latausruutua pidemmälle. Näppäinrämpytysten jälkeen molemmissa peleissä päästiin päävalikkoon ja itse peliin. Seuraavilla käynnistyskerroilla riitti, kun odotti latausta tarpeeksi pitkälle ja painoi Esc-näppäintä. Team Fortress 2:ssa havaittiin kerran erittäin ikäviä tekstuuriongelmia, mutta ongelmat poistuivat, kun peli käynnistettiin uudelleen. Molemmat pelit pyörivät moitteitta korkeimmilla mahdollisilla asetuksilla ja Team Fortress 2:lla mitattu suorituskyky oli kilpailukykyinen Windows 7:llä saavutettuun tulokseen.
Loppujen lopuksi Ubuntu 12.10:llä pelaaminen Steamin kautta saatiin toimimaan hyvin ja suorituskyky oli kiitettävällä tasolla. Steamin toiminnassa itsessään ei ollut moitteiden sanaa ja pelien lataaminen tapahtui esimerkillisesti. Linux-pelaamisen laaja-alaisemman yleistymisen kannalta suurinta päänvaivaa tuottaa pelivalikoiman ohella itse käyttöjärjestelmä. Kun kaikki menee nappiin, asennukset tapahtuvat näppärästi, mutta vikatilanteessa kokemattomalta Linux-käyttäjältä vaaditaan suuria ponnisteluja.
