UUSIMMAT

Tarvitaanko tulevaisuudessa kaatopaikkoja? Jätteet hyötykäyttöön

04.06.2012 22:41 | Aki Lehti

Jätehuollon toteuttaminen kustannustehokkaasti ja samalla kasvihuonepäästöjä hillitsevästi on suuri haaste. Esimerkiksi tehokkaampi hyötykäyttö vähentää päästöjä, mutta samalla kuljetusmatkat ja -määrät lisäävät kustannuksia ja synnyttävät myös päästöjä. Muun muassa kartonkia viedään hyötykäyttöön (kierrätyskartongin valmistukseen) sekä Suomeen että Ruotsiin. Jätehuoltosektorin kasvihuonepäästöjen osuus Suomen kokonaiskasvihuonepäästöistä on kolme prosenttia.

Jätteiden hyötykäytössä Suomi on Keski-Eurooppaa jäljessä. Kaatopaikoille viedään paljon kierrätettävää ainesta. Esimerkiksi vuonna 2009 Suomessa syntyi noin 85 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Siitä noin 61 prosenttia päätyi kaatopaikalle. Kotitalouksien ja palvelujen tuottamaa jätettä kokonaismäärästä oli 3 miljoonaa tonnia. Siitä joutui kaatopaikalle noin 1,4 miljoonaa tonnia, joka on vuodessa noin 260 kg henkilöä kohti. Jätteiden hyötykäytössä on paljon tehostamisen tarvetta ja mahdollisuuksia. Muun muassa kierrätys ja energiahyötykäyttö ovat molemmat toimivia tapoja vähentää kasvihuonepäästöjä.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on selvitetty muun muassa yhdyskuntajätteiden hyödyntämistä tulevaisuudessa. LUT Energian ympäristötekniikan tohtoriopiskelija Mari Hupponen on työskennellyt tutkijana hankkeessa, jossa selvitettiin jätehuollon alueellisen toimintastrategian kehittämistä tutkimuksen keinoin Etelä-Karjalassa. Kyseessä oli elinkaaritarkastelu, jossa tutkimus oli rajattu kotitalousjätteeseen. Tutkimuksessa etsittiin kasvihuonepäästöjen kannalta suositeltavinta vaihtoehtoa.

– Lappeenrannan uudet jätehuoltomääräykset ovat astuneet voimaan 1.3.2012. Jätehuoltomääräysten päivityksellä pystytään pienentämään ilmastonmuutosvaikutusta noin 11 prosenttia, tehostamalla hyötyjätteiden kiinteistökeräystä ja saamalla näin jätejakeita kaatopaikan sijasta hyötykäyttöön, kertoo Hupponen.

– Ilmastonmuutosvaikutusta saadaan pienennettyä lisää vastikään tehdyn energiahyötykäyttösopimuksen seurauksena, minkä johdosta vuodesta 2013 alkaen Lappeenrannan kotitalouksien kuivajätettä toimitetaan vähitellen kaatopaikan sijasta energiahyötykäyttöön. Kuivajätteen energiahyötykäyttö oli mukana tutkimuksen niin sanotussa ihannetilanteessa, jossa ilmastonmuutosvaikutus pieneni yli 200 %. Tämä on mahdollista, koska jätteiden hyötykäytöllä voidaan vähentää esimerkiksi muuten energian tuotannossa ja tuotteiden valmistamisessa syntyviä päästöjä. Merkittävimpänä ilmastonmuutosta pienentävänä tekijänä oli juuri kuivajätteen ohjaaminen kaatopaikan sijasta energiahyötykäyttöön.

– Tutkimuksen aikana verrattiin myös eri jätejakeiden aiheuttamia ilmastonmuutosvaikutuksia jätetonnia kohti. Kyseisestä tarkastelusta havaittiin, että pienmetallin pienestä jätemäärästä huolimatta metallin kierrätystehokkuus vaikuttaa yllättävän paljon jätehuollon kasvihuonekaasupäästöihin, joten kannattaa panostaa erityisesti siihen, että pienmetallia saadaan entistä enemmän kierrätykseen, Hupponen toteaa.

Etelä-Karjalan kuivajätteen koostumus vuonna 2010–2011. Kyseessä on jäte, joka menee tänä päivänä kaatopaikalle, mutta tulevaisuudessa energiahyötykäyttöön. Mari Hupposen tekemä kuva Nina Teirasvuon diplomityön ”Syntypaikkalajitellun sekajätteen koostumuksen sekä palamisteknisten ominaisuuksien selvitys Etelä-Karjalan alueella” ja lisälajittelujen pohjalta.

Kiinnostava kysymys onkin, tarvitaanko tulevaisuudessa ylipäätään kaatopaikkoja.

Suomi Cleantech-teknologian suurvalta

Lahden Energian uusi kaasutusvoimalaitos vihittiin käyttöön toukukokuussa. Myös Vantaan energia rakentaa tiukat ympäristövaatimukset täyttävää jätevoimalaa, joka alustavan aikataulun mukaan otetaan käyttöön vuonna 2014. Uusilla voimaloilla on tarkoitus hillitä ilmastonmuutosta, koska ne vähentävät ympäristöhaittoja sekä kaatopaikalle vietävän sekajätteen määrää.

– Suomi ei voi pelastaa maailmaa pelkästään omia päästöjään pienentämällä, toteaa elinkeinoministeri Jyri Häkämies (TEM-tiedote 8.5.2012). Häkämies puhui jätteiden tehokkaasta hyötykäytöstä Lahden Energian kaasutusvoimalaitoksen vihkiäisissä. Hänen mukaansa Suomi on cleantech-teknologian suurvalta.

– Suomessa on maailman huippuosaamista energiatekniikan järjestelmien kehittämisessä ja valmistamisessa, vahvistaa LUT Energian jätehuoltotekniikan professori Mika Horttanainen.

– Suomalaiset ovat hyödyntäneet jo vuosikymmeniä vaativia biopolttoaineita energian tuottamiseen hyvällä hyötysuhteella. Nyt tätä osaamista ollaan soveltamassa jätteiden energiahyötykäytössä esimerkiksi hyödyntäen termistä kaasutusta sähkön ja lämmön tuotantoon. Energia-alan lisäksi suomalaisilla laitetoimittajayrityksillä ja insinööritoimistoilla on erittäin korkeatasoista systeemiosaamista, jota voidaan hyödyntää jätteenkäsittelylaitosten ja kokonaisten järjestelmien suunnittelussa ja toimittamisessa.

– Laiteteknistä osaamista Suomessa löytyy energiantuotannon lisäksi mm. jätteiden robottilajitteluun, murskaukseen, tiivistämiseen, kompostointiin, bioetanolin ja -dieselin valmistukseen sekä biokaasun tuotantoon. Tulevaisuuden näkymät teknologioiden kehittämisessä, liiketoiminnan kasvussa ja ympäristövaikutusten pienentämisessä ovat huikeat. Alalle tarvitaan jatkuvasti uusia osaajia innovaatioita kehittämään ja toteuttamaan.

Ruokaa pitää hankkia vain tarpeen mukainen määrä!

Yksittäiset kotitaloudet voivat toimia ympäristön hyväksi lajittelemalla ja kierrättämällä omat jätteensä. Oikein lajiteltu jäte voidaan käyttää uudelleen raaka-aineena. Esimerkiksi biojätteen, kartongin, paperin, pienmetallin, lasin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyyn on hyviä ohjeita.

– Vieläkin tärkeämpää on opetella hankkimaan ruokaa vain tarpeen mukainen määrä sekä pitkään kestäviä ja kierrätyskelpoisia muita kulutustarvikkeita. Yksittäisen ihmisen vaikutus kokonaisuudessa on pieni, mutta me yksittäiset ihmiset kuitenkin lopulta yhdessä määräämme sen, mitä raaka-aineita maailmassa käytetään ja kuinka paljon ja saadaanko materiaalit uudelleen käyttöön tulevillekin sukupolville. Kestävässä kehityksessä on kysymys siitä, että annetaan lapsillemme ja heidän lapsilleen mahdollisuus hyvään elämään, painottaa Mika Horttanainen.

LUT Energian Ympäristötekniikan laboratorio

LUT Energian ympäristötekniikan laboratoriossa työskentelee viitisenkymmentä asiantuntijaa.

Ympäristötekniikan tutkimuksessa keskitytään yhdyskuntien ja teollisuuden järjestelmien tarkasteluun. Järjestelmistä tutkitaan olennaisia kehittämis- ja parannuskohteita ja -tapoja tekniikan, ympäristövaikutusten, talouden ja yritystoiminnan kannalta.

Ympäristötekniikan koulutusohjelma tarjoaa Suomen laaja-alaisimman kokonaisuuden yhdyskunnan ja teollisuuden ympäristötehokkuuden parantamiseen liittyvää osaamista. Koulutukseen kuuluu ympäristöjohtamisen ja -talouden sekä tekniikan opintoja, jotka painottuvat päästöjen hallintaan.

Aiheeseen liittyviä kiinnostavia linkkejä:

LUT Energia / ympäristötekniikka

Kaatopaikkakaasut energiaksiTähän kainalon sisältö

37. Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2012 Lappeenrannassa

17. Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät 20.-21.11.2012 Lappeenrannassa

Vuoden 2011 jätepäivien materiaalit ja esitykset (pdf)

 

TIETORUUTU: LUT Energia

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on Suomen suurin yliopistollinen energia-alan tutkija ja kouluttaja. Tutkimusryhmämme energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan aloilla toimivat yhtenäisessä LUT Energia -tutkimuskokonaisuudessa, ja tarjoavat poikkitieteellistä osaamista yhteistyökumppaneilleen.

Hallitsemme ympäristöystävällisesti koko energiaketjun energialähteistä loppukäyttöön: polttoaineet, energiantuotantoteknologiat, sähköverkot ja -markkinat sekä energiankäytön ja tuotantoprosessit. Energiatehokkaiden ratkaisujen löytäminen edellyttää laaja-alaista tutkimusta.

Tutkimustoimintamme on luonut pohjan useille maailmanlaajuisille menestystuotteille ja uudelle yritystoiminnalle. Osaamisestamme kertovat myös kymmenet myönnetyt patentit. Vuosittain meiltä valmistuu 130 energia-alan diplomi-insinööriä ja kymmenkunta tekniikan tohtoria, jotka sijoittuvat laajasti eri tehtäviin yliopistoista yrityksiin. Tulevaisuudessa maailma on entistä sähköisempi. Uusille osaajille löytyy alalta töitä ja haasteita.

Koulutusohjelmamme ovat energiatekniikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka. 

Hakuaika: 4.3.-3.4.2013 klo 16.15.

Keskustelu

Ei tarvii olla ees mkn ydinfyysikko älytäkseen että zeithgeist movementinkin esittämä malli jossa käytönnössä jokainen käsittelee itse jätteensä on kaikista toimivin.

Kysymys kuuluukin että halutaanko tällaista toimintaa tukea. Nyky-yhteiskunnassa kun tuntuu olevan että jonkun pitää aina hyötyä siitä rahallisesti mitä toinen tekee. Eli sen täytyy olla suomeksi ”taloudellisesti kannattavaa” eli rikkaiden pitää saada vitusti voittoja halvalla. Että moinen toiminta saataisiin peruskuluttajien ulottuville helposti.

Tietenkin jokainen voi olla tässä asiassakin pioneeri ja ryhtyä itse tekemään jo asian eteen jotain. Toki aikaa vaivaa ja energiaa sekin vaatii. Ja rahaa tottakai. Tosin kaikilla ei ole välttämättä kuitenkaan tähän mahdollisuutta (kommuuneissa asuvat siis. Kerrostalot yms…) Omakotitaloissa asustelevillahan on ollut mahdollisuus jo vaikuttaa tähän mm hankkimalla biokomposti aikoja sitten. Ja liekö että sellainen komposti on jopa pakollinen nykypäivänä jos oikein muistan… Siis omakotiasujilla.

Kyllä se on niin että vaikka kierrättämistä pitäisi tehostaa. Niin harva haluaa tehdä sitä ilmaiseksi. Ei ole kannustinta asiaan, eikä tulevaisuuden merkitys ole samanarvoinen kaikille ihmisille.

Tällä hetkellä me kaikki maksamme roskien pois hakemisesta riippumatta missä tai millä lailla asumme. Se summa ei aina näy suoraan mutta se on siellä. Nyt halutaan että me kuluttajat lajitellaan ne roskat ilman että saamme siitä mitään korvausta.

Yhtiöt jotka käyttää tätä lajiteltua roskaa hyödyksi tekee sillä liiketaloutta. Jolloin tavallaan kaikki tavalliset kuluttajat ovat palkattomia lajittelutyöntekijöitä näille yrityksille.

Jos halutaan että jätteiden kierrätys lähtee todella toimimaan niin kuluttajien pitää saada jossain muodossa taloudellista etua jätteidensä lajittelemisesta. Muuten homma ei tule koskaan toiminaan riittävällä laajuudella.

Toinen asia on että yritykset pyrkivät nykyään tahallisesti nopeutamaan liiketalouden kiertonopeuttaan. Jotta yrityksellä olisi jatkossakin riittävästi työtä ja tuotantoa. Tämä tapahtuu yleensä tahallisesti vanhentuvilla asioilla, nopeasti hajoavilla tuotteilla, turhilla kylkiäistuotteilla, tuotteiden yhteensopimattomuuksilla tai turhana vanhan tuotteiden korvaamisella uudella ilman todellista tarvetta. Tämä on järkyttävää materiaalien tuhlausta.

Kovin näissä kierrätys-menetelmissä laitetaan arvo sille että ”tulevaisuudella” on jotain merkitystä kaikille meille kuluttajille. Näin ei todellisuudessa ole, meillä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä ja elämäntilanteita. Itse en kierätä koska siitä ei ole minulle mitään etua. Ei nyt eikä tulevaisuuden kannalta.

@2

No eihän sitä tankkaamassa pitäisi käydä jos voitaisiin vihdoin tehdä massasiirto sähkötekniikkaan. 90 luvulta asti ollut esim jenkeissä erittäin hyviä autoja ja latauspaikkoja jonka oljy yhtiöt tappoivat.

Tällä päivällä ja tekniikalla massasiirto resurrseista että liikenne käy päämääräisesti sähköllä. (Lentokoneet eri asia mutta tulevaisuudessa nekin) ja alkaa massiivinen planeetan laajuinen rakennustyö että saadaan tarpeeksi energiaa. Töitä tulee ja öljyä säästyy tolkuttoman paljon, myös tuitteiden hinnat yleisesti laskisi koska liikenteen ja teollisuuden ei pidä tapella öljystä.

Ja siis itsekkin tietysti kierrätän ja kierrätysyritys jopa hankkinut roskahuoneeseen paperisia pusseja mihin voi biojätteen laittaa. Tuokin on jo tarpeeksi koska biopussit maksavat kuitenkin paljon ja kierrötetystä tuotteesta on pussit tehty.

Mieti esim paljonko muovipussien tekemiseen vuosittain menee. Jos kaikki vaikka ottavat repun mukaan kauppaan ja hankkivat isoja kestäviä pusseja imompia kauppareissuja varten niin öljyähän säästetään jo tuolla erittäin paljon.

Ainut järkevä vaihtoehto jätteelle on polttaa se ja tehdä siitä energiaa. Kaasunpesut on nykyään niin kehittynyttä.

täyttä roskaa ja paskaa.

”osta ruokaa vain tarpeellinen määrä”

tuo kertoo paljon tuosta,kuitenkin bussiness ajattelun peittävästä ajattelusta,jossa vihreitä arvoja käytetään verhona rahan hankkimiseen lain nojalla.

hienoa tekstiä ja grafiikkaa,sekä mnoimuotoisia prosentteja yms.
roskaa!

kohta olemme kynttilän valossa,,,tai ei,päreen valossa ja saat ostaa määrätyn määrän ruokaa kuussa,ja kaikki jätteet ja vähänkin rahallista arvoa olevat materiaalit peset ja puhdistat ja pakkaat siisteihin pinoihin,jotka haetaan pois,ja maksat siitä 10 kertaa enemmän kuin nyt. ei ,ei ja ei

teen tuon jos se ei maksa mitään.

tätä jäte businestahan on ollut jenkeissä 20 luvulta lähtien.siinä puhuu suuret rahat.

varmaa on että ne jotka materiaalin,eli siis jätteet korjaavat ja myyvät pois,tienaavat hirveitä summia,ja syövät kuin siat,joka kuukausi,joka päivä.

vähän niinkuin nyky riisto porvarit,niistä pitää päästä eroon.

Kyllä se niin on että ei ihmiset kierrätä ilmaiseksi tai että heidän pitää jopa maksaa siitä tai joutuu viemään kierrätysjätteitä kauemmaksi. Vasta sitten kun ne kierrätyspisteet ovat siellä kotipihassa ja saa jonkun alennuksen jätehuollosta siitä hyvästä että kierrättää, tällöin homma alkaa toimimaan. Nyt vain ekoistit kierrättää eli tekee ilmaiseksi työtä yhtiöille jotka tekee ”businestä” kierrätyksellä.

@4
Sitä vartenhan on ainakin täällä Pohjanmaalla yleisiä lasinkeräys yms. pisteitä, ilmaiseksi.

@kmlaine
Eihän siinä mitään ongelmaa olekkaan jos asuu kerros- tai rivitalossa kun ne pöntöt on siinä pihalla. Omakotitalossa täytyy maksaa itse jos haluat että roskayhtiö hakee muuta kuin sekajätettä.

No kyllä mä nyt voin vähän yrittää lajitella roskia omiin astioihinsa ilman että mulle siitä pitäis maksaa. Ei se nyt oo niin kova vaiva erotella muutamaan eri astiaan omia shittejä.

@1 Totta tosiaan tuo että kierrättäminen ei välttämättä rahallisesti kannata.
Firma jossa olen töissä saa raaka-aineen mukana pakkaus muovia (en muista mitä laatua se on mutta ihan perus ohutta pakkaus muovia), joka pistetään paaliin ja paaleja on tällä hetkellä noin rekkakuorma varastossa. Kyseinen muovihan on (tietääkseni) lähes öljyn arvoista poltto-ainetta mutta kukaan ei suomessa halua kyseistä tavaraa vastaanottaa ilman maksua saati että maksaisi siitä..
Tällä logiikalla kun käyn tankkaamassa huoltoasemalla niin minulle maksetaan siitä.

Pitäisi meille maksaa kierrätyksestä.

Joo kuulostaa varmaan oudolta mutta tuo kaatopaikka maksu on järjettömän korkea ja täynnä hevon******. Yritykset kuitenkin tienaavat tolkuttomat määrät rahaa sillä että me kierrätämme ja saamme vain lämmintä kättä.

Mielummin vaikka että Pihan X roskiksesta Y yhtiä kerää pahvit. Ja sen painon mukaan yhtiä maksaa Z määrään rahaa taloyhtiölle joka vähentää kokosumman talouden vuokrista jaettuna joka huoneiston vuokran määrällä.

Ja jos on monta yritystä. U, I & O hakee biojätteet, metallit ja muovit niin sitten kaikki yksitellen maksavat maksunsa. Eihän rokienkeräysaoitihin pidä muuta tehdä kun pistää vaaka pohjalle ja kone joka katsoo joka roskienhaon jälkeen paljonko painoa on tullut lisää ja lisän määrän kirjaa koneelle automaattisesti ja konttorilta laitetaan tilille rahat.

Muropaketin uusimmat