Uusimmat

Tarvitaanko tulevaisuudessa kaatopaikkoja? Jätteet hyötykäyttöön

04.06.2012 22:41 Aki Lehti

Jätehuollon toteuttaminen kustannustehokkaasti ja samalla kasvihuonepäästöjä hillitsevästi on suuri haaste. Esimerkiksi tehokkaampi hyötykäyttö vähentää päästöjä, mutta samalla kuljetusmatkat ja -määrät lisäävät kustannuksia ja synnyttävät myös päästöjä. Muun muassa kartonkia viedään hyötykäyttöön (kierrätyskartongin valmistukseen) sekä Suomeen että Ruotsiin. Jätehuoltosektorin kasvihuonepäästöjen osuus Suomen kokonaiskasvihuonepäästöistä on kolme prosenttia.

Jätteiden hyötykäytössä Suomi on Keski-Eurooppaa jäljessä. Kaatopaikoille viedään paljon kierrätettävää ainesta. Esimerkiksi vuonna 2009 Suomessa syntyi noin 85 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa. Siitä noin 61 prosenttia päätyi kaatopaikalle. Kotitalouksien ja palvelujen tuottamaa jätettä kokonaismäärästä oli 3 miljoonaa tonnia. Siitä joutui kaatopaikalle noin 1,4 miljoonaa tonnia, joka on vuodessa noin 260 kg henkilöä kohti. Jätteiden hyötykäytössä on paljon tehostamisen tarvetta ja mahdollisuuksia. Muun muassa kierrätys ja energiahyötykäyttö ovat molemmat toimivia tapoja vähentää kasvihuonepäästöjä.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on selvitetty muun muassa yhdyskuntajätteiden hyödyntämistä tulevaisuudessa. LUT Energian ympäristötekniikan tohtoriopiskelija Mari Hupponen on työskennellyt tutkijana hankkeessa, jossa selvitettiin jätehuollon alueellisen toimintastrategian kehittämistä tutkimuksen keinoin Etelä-Karjalassa. Kyseessä oli elinkaaritarkastelu, jossa tutkimus oli rajattu kotitalousjätteeseen. Tutkimuksessa etsittiin kasvihuonepäästöjen kannalta suositeltavinta vaihtoehtoa.

– Lappeenrannan uudet jätehuoltomääräykset ovat astuneet voimaan 1.3.2012. Jätehuoltomääräysten päivityksellä pystytään pienentämään ilmastonmuutosvaikutusta noin 11 prosenttia, tehostamalla hyötyjätteiden kiinteistökeräystä ja saamalla näin jätejakeita kaatopaikan sijasta hyötykäyttöön, kertoo Hupponen.

– Ilmastonmuutosvaikutusta saadaan pienennettyä lisää vastikään tehdyn energiahyötykäyttösopimuksen seurauksena, minkä johdosta vuodesta 2013 alkaen Lappeenrannan kotitalouksien kuivajätettä toimitetaan vähitellen kaatopaikan sijasta energiahyötykäyttöön. Kuivajätteen energiahyötykäyttö oli mukana tutkimuksen niin sanotussa ihannetilanteessa, jossa ilmastonmuutosvaikutus pieneni yli 200 %. Tämä on mahdollista, koska jätteiden hyötykäytöllä voidaan vähentää esimerkiksi muuten energian tuotannossa ja tuotteiden valmistamisessa syntyviä päästöjä. Merkittävimpänä ilmastonmuutosta pienentävänä tekijänä oli juuri kuivajätteen ohjaaminen kaatopaikan sijasta energiahyötykäyttöön.

– Tutkimuksen aikana verrattiin myös eri jätejakeiden aiheuttamia ilmastonmuutosvaikutuksia jätetonnia kohti. Kyseisestä tarkastelusta havaittiin, että pienmetallin pienestä jätemäärästä huolimatta metallin kierrätystehokkuus vaikuttaa yllättävän paljon jätehuollon kasvihuonekaasupäästöihin, joten kannattaa panostaa erityisesti siihen, että pienmetallia saadaan entistä enemmän kierrätykseen, Hupponen toteaa.

Etelä-Karjalan kuivajätteen koostumus vuonna 2010–2011. Kyseessä on jäte, joka menee tänä päivänä kaatopaikalle, mutta tulevaisuudessa energiahyötykäyttöön. Mari Hupposen tekemä kuva Nina Teirasvuon diplomityön ”Syntypaikkalajitellun sekajätteen koostumuksen sekä palamisteknisten ominaisuuksien selvitys Etelä-Karjalan alueella” ja lisälajittelujen pohjalta.

Kiinnostava kysymys onkin, tarvitaanko tulevaisuudessa ylipäätään kaatopaikkoja.

Suomi Cleantech-teknologian suurvalta

Lahden Energian uusi kaasutusvoimalaitos vihittiin käyttöön toukukokuussa. Myös Vantaan energia rakentaa tiukat ympäristövaatimukset täyttävää jätevoimalaa, joka alustavan aikataulun mukaan otetaan käyttöön vuonna 2014. Uusilla voimaloilla on tarkoitus hillitä ilmastonmuutosta, koska ne vähentävät ympäristöhaittoja sekä kaatopaikalle vietävän sekajätteen määrää.

– Suomi ei voi pelastaa maailmaa pelkästään omia päästöjään pienentämällä, toteaa elinkeinoministeri Jyri Häkämies (TEM-tiedote 8.5.2012). Häkämies puhui jätteiden tehokkaasta hyötykäytöstä Lahden Energian kaasutusvoimalaitoksen vihkiäisissä. Hänen mukaansa Suomi on cleantech-teknologian suurvalta.

– Suomessa on maailman huippuosaamista energiatekniikan järjestelmien kehittämisessä ja valmistamisessa, vahvistaa LUT Energian jätehuoltotekniikan professori Mika Horttanainen.

– Suomalaiset ovat hyödyntäneet jo vuosikymmeniä vaativia biopolttoaineita energian tuottamiseen hyvällä hyötysuhteella. Nyt tätä osaamista ollaan soveltamassa jätteiden energiahyötykäytössä esimerkiksi hyödyntäen termistä kaasutusta sähkön ja lämmön tuotantoon. Energia-alan lisäksi suomalaisilla laitetoimittajayrityksillä ja insinööritoimistoilla on erittäin korkeatasoista systeemiosaamista, jota voidaan hyödyntää jätteenkäsittelylaitosten ja kokonaisten järjestelmien suunnittelussa ja toimittamisessa.

– Laiteteknistä osaamista Suomessa löytyy energiantuotannon lisäksi mm. jätteiden robottilajitteluun, murskaukseen, tiivistämiseen, kompostointiin, bioetanolin ja -dieselin valmistukseen sekä biokaasun tuotantoon. Tulevaisuuden näkymät teknologioiden kehittämisessä, liiketoiminnan kasvussa ja ympäristövaikutusten pienentämisessä ovat huikeat. Alalle tarvitaan jatkuvasti uusia osaajia innovaatioita kehittämään ja toteuttamaan.

Ruokaa pitää hankkia vain tarpeen mukainen määrä!

Yksittäiset kotitaloudet voivat toimia ympäristön hyväksi lajittelemalla ja kierrättämällä omat jätteensä. Oikein lajiteltu jäte voidaan käyttää uudelleen raaka-aineena. Esimerkiksi biojätteen, kartongin, paperin, pienmetallin, lasin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyyn on hyviä ohjeita.

– Vieläkin tärkeämpää on opetella hankkimaan ruokaa vain tarpeen mukainen määrä sekä pitkään kestäviä ja kierrätyskelpoisia muita kulutustarvikkeita. Yksittäisen ihmisen vaikutus kokonaisuudessa on pieni, mutta me yksittäiset ihmiset kuitenkin lopulta yhdessä määräämme sen, mitä raaka-aineita maailmassa käytetään ja kuinka paljon ja saadaanko materiaalit uudelleen käyttöön tulevillekin sukupolville. Kestävässä kehityksessä on kysymys siitä, että annetaan lapsillemme ja heidän lapsilleen mahdollisuus hyvään elämään, painottaa Mika Horttanainen.

LUT Energian Ympäristötekniikan laboratorio

LUT Energian ympäristötekniikan laboratoriossa työskentelee viitisenkymmentä asiantuntijaa.

Ympäristötekniikan tutkimuksessa keskitytään yhdyskuntien ja teollisuuden järjestelmien tarkasteluun. Järjestelmistä tutkitaan olennaisia kehittämis- ja parannuskohteita ja -tapoja tekniikan, ympäristövaikutusten, talouden ja yritystoiminnan kannalta.

Ympäristötekniikan koulutusohjelma tarjoaa Suomen laaja-alaisimman kokonaisuuden yhdyskunnan ja teollisuuden ympäristötehokkuuden parantamiseen liittyvää osaamista. Koulutukseen kuuluu ympäristöjohtamisen ja -talouden sekä tekniikan opintoja, jotka painottuvat päästöjen hallintaan.

Aiheeseen liittyviä kiinnostavia linkkejä:

LUT Energia / ympäristötekniikka

Kaatopaikkakaasut energiaksiTähän kainalon sisältö

37. Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2012 Lappeenrannassa

17. Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät 20.-21.11.2012 Lappeenrannassa

Vuoden 2011 jätepäivien materiaalit ja esitykset (pdf)

 

TIETORUUTU: LUT Energia

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on Suomen suurin yliopistollinen energia-alan tutkija ja kouluttaja. Tutkimusryhmämme energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan aloilla toimivat yhtenäisessä LUT Energia -tutkimuskokonaisuudessa, ja tarjoavat poikkitieteellistä osaamista yhteistyökumppaneilleen.

Hallitsemme ympäristöystävällisesti koko energiaketjun energialähteistä loppukäyttöön: polttoaineet, energiantuotantoteknologiat, sähköverkot ja -markkinat sekä energiankäytön ja tuotantoprosessit. Energiatehokkaiden ratkaisujen löytäminen edellyttää laaja-alaista tutkimusta.

Tutkimustoimintamme on luonut pohjan useille maailmanlaajuisille menestystuotteille ja uudelle yritystoiminnalle. Osaamisestamme kertovat myös kymmenet myönnetyt patentit. Vuosittain meiltä valmistuu 130 energia-alan diplomi-insinööriä ja kymmenkunta tekniikan tohtoria, jotka sijoittuvat laajasti eri tehtäviin yliopistoista yrityksiin. Tulevaisuudessa maailma on entistä sähköisempi. Uusille osaajille löytyy alalta töitä ja haasteita.

Koulutusohjelmamme ovat energiatekniikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka. 

Hakuaika: 4.3.-3.4.2013 klo 16.15.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat