Tuotteen esittely
Tuotteen esittely
Muropaketin testiin saapunut Intel Core i7-12700KF on 12 ytimellä ja 20 säikeellä varustettu 12. sukupolven Intel Core -prosessori. Muiden Intelin Alder Lake -sukupolven prosessorien tavoin myös Core i7-12700KF -malli koostuu suorituskykyisistä ytimistä (P-cores, Performance-cores) ja energiatehokkaista ytimistä (E-cores, Efficiency-cores). Intel Core i7-12700K ja -12700KF -prosessoreilla P-ytimiä on kahdeksan kappaletta, ja E-ytimiä neljä kappaletta. Koska vain P-ytimet tukevat Intelin Hyperthreading-ominaisuutta, on säikeiden määrä siis 20.
Erilaisten ydinten yhdistäminen samalla prosessorille on työpöytämaailmassa täysin uusi veto Inteliltä. Ilmiö on kuitenkin entuudestaan jo tuttu mobiiliprosessoreista. Niissä pieniä energiatehokkaita ytimiä on yhdistetty samalle prosessorille tehokkaampien ja virtaa enemmän käyttävien ytimien kanssa. Näin perusaskareet onnistuvat hyvin pienellä virrankulutuksella, mutta tarvittaessa suorituskykyä löytyy myös vaativampiin askareisiin.
Työpöytäkäytössä ei kuitenkaan energiatehokkuudella ole lainkaan yhtä paljoa merkitystä kuin mobiililaitteilla, joilla akunkesto on ensiarvoisen tärkeää. Mitä järkeä on siis hukata prosessorilta tilaa energiatehokkaille ytimille?
Windows 10 -käyttäjän mielestä ei välttämättä yhtikäs mitään.
Jotta ohjelmat ja pelit voivat parhaalla mahdollisella tavalla hyötyä uudesta arkkitehtuurista, tarvitaan jonkinlainen rajapinta kertomaan, minkä prosessoriytimen pitäisi hoitaa mikäkin tehtävä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty Intel Thread Director. Se ohjaa tärkeät paljon suorituskykyä vaativat tehtävät tehokkaille P-ytimille ja jättää vähemmän aikakriittiset taustatehtävät E-ytimille.
Tällä on kiistaton hyöty paitsi energiatehokkuuden, myös suorituskyvyn kannalta. Kun taustaprosesseille on varattu omat E-ytimet, ne eivät vahingossakaan hidasta P-ytimillä tapahtuvaa tärkeämpää laskentaa.
Valitettavasti Intel Thread Director on tuettuna ainoastaan Windows 11 -käyttöjärjestelmällä. Tämä aiheuttaa ongelmia Microsoft Windows 10 -käyttäjille, jotka vaihtelevat vakavuudeltaan.
Windows 10 -käyttöjärjestelmä toimii sikäli Alder Lake -sukupolven prosessorien kanssa, mutta esimerkiksi tämän artikkelin suorituskykymittauksia ajettaessa peräkkäisten mittaustulosten välillä oli huimia eroja – käyttöjärjestelmä ajoi suorituskykymittauksia energiatehokkailla E-ytimillä tehokkaiden P-ydinten sijaan. Ongelmat ovat manuaalisesti ratkaistavissa, mutta vastaavat ongelmatilanteet pelikäytössä eivät välttämättä näyttäydy täysin yhtä selkeinä. Samalla vastaavien ongelmien etsintä aiheuttaa varmasti harmaita hiuksia kokeneemmallekin konkarille.
Jotain tilanteesta kertoo sekin, että esimerkiksi Gigabyten Z690 -emolevyillä on toiminnallisuus E-ydinten pois päältä kytkemiselle. Tämä onkin suositeltavaa, mikäli Alder Lake -prosessoria käyttää Windows 10 -kokoonpanossa. Kyseistä ominaisuutta ei kuitenkaan käytetty tämän artikkelin suorituskykymittauksissa. Kaikki Intel Z690 -piirisarjaan perustuvat emolevyt eivät välttämättä tue tätä ominaisuutta, ja testien tulosten haluttiin kuvaavan peruskäyttöä.
Vaikka energiatehokkuus ei ole erityisen tärkeää työpöytäkäytössä virrankulutuksen kannalta, on tästä huomattavia hyötyjä lämmöntuoton kannalta. Intel on muutaman edeltävän sukupolven ajan puristanut prosessoreistaan enemmän tehoa ulos lähinnä virrankulutusta lisäämällä. Varsinkin kahden edellisen sukupolven Core i7- ja Core i9 -prosessorit ovat käyneet todella kuumana ja virrankulutus on huidellut jopa yli kolmessasadassa watissa.
Intel Core i7-12700K -prosessorin P-ytimien peruskellotaajuus on 3,6 gigahertsiä ja yksittäisen ytimen boost-kellotaajuus on 4,9 gigahertsiä. E-ytimien peruskellotaajuus taas on 2,7 gigahertsiä ja boost-kellotaajuus 3.8 gigahertsiä. Prosessori voi kuitenkin Intel Turbo Boost Max 3.0 -teknologian avulla saavuttaa jopa 5 gigahertsin kellotaajuuden, mikäli olosuhteet sen sallivat.
Prosessorilla on 25 megatavua L3 Smart Cache -välimuistia, ja L2-välimuistia on 12 megatavua. Kaikki Alder Lake -sukupolven työpöytäprosessorit tukevat kahta muistikanavaa ja DDR5-muisteja 4800 megahertsiin asti. Alder Lake -sukupolven työpöytäprosessoreilla on käytössä 16 PCIe 5.0 -kanavaa ja 4 PCIe 4.0 -kanavaa. Integroidulla näytönohjaimella varustetuilla K-prosessorimalleilla näytönohjaimena toimii Intel UHD 770 1450–1550 megahertsin nopeudella prosessorimallista riippuen.
Intelin 12-sukupolven työpöytäprosessoreihin kuuluu Core i7-12700K -mallien lisäksi Core i5-12600K ja Core i9-12900K, sekä näiden KF-versiot. Core i9-12900K on varustettu kahdeksalla P-ytimellä ja kahdeksalla E-ytimellä ja Core i5-12600K taas kuudella P-ytimellä ja neljällä E-ytimellä.
Uudet Alder Lake -sukupolven prosessorit käyttävät täysin uutta aikaisempaa suurempaa LGA 1700 -kantaa. Uusi kanta on selvästi edeltäjäänsä LGA 1200 -kantaa pidempi, mutta edelleen samat 37,5 millimetriä leveä.
Suoritinkannan kasvaneesta koosta johtuen myös prosessorijäähdyttimen kiinnikkeiden läpivientien paikkoja emolevyllä on jouduttu siirtämään. Tästä syystä vanhat prosessorijäähdyttimet eivät ole sellaisenaan yhteensopivia LGA 1700 -kantaisten emolevyjen kanssa. Osa jäähyvalmistajista, kuten esimerkiksi Noctua, on kuitenkin valmistautunut lähettämään LGA 1700 -yhteensopivat kiinnitystarvikkeet ilman lisämaksua tiettyjen aikaisempien jäähdytinmallien omistajille.
Alder Lake -sukupolven myötä muutokset emolevyillä eivät ole jääneet pelkkään uuteen kantaan.
Uuden prosessorisukupolven myötä uusilta emolevyiltä löytyy myös uutta Intel Z690 -piirisarjaa ja tuki uusille DDR5-muisteille. Uuden muististandardin murroksessa tarjolla on kuitenkin Z690-piirisarjan emolevyjä myös DDR4-tuella, sillä uusi DDR5-standardi ei ole taaksepäin yhteensopiva.
LUE LISÄÄ TESTISSÄ KÄYTETYSTÄ EMOLEVYSTÄ: Ensitutustuminen Gigabyte Z690 Aorus Pro -emolevyyn – Uusi sukupolvi herättää paljon lupauksia
