Suorituskykymittausten asetelma

03.01.2017 19:00 | Tapio Berschewsky

Suorituskykymittausten asetelma

Ajoimme Core i7-7700K -prosessorilla useita eri suorituskykymittauksia molemmilla emolevyillä. Ajoimme samat testit myös edellisen sukupolven Skylake i7-6700K:lla selvittääksemme uusien prosessorien todellisen eron vanhaan verrattuna.

Skylake-testikokoonpanossa käytimme samoja muisteja ja samaa näytönohjainta kuin Kaby Lakessa, mutta emolevynä oli Asuksen Z170 Pro Gaming/Aura.

Kaby Lake -testikokoonpanojen keskenäisestä samankaltaisuudesta huolimatta pieniä eroja nousi myös niiden välillä esiin, jopa ilman ylikellottamista. Melkein kaikissa benchmarkeissamme Asuksen emolevyllä Kaby Lake -tulokset olivat aavistuksen parempia kuin ASRockilla. Vertasimme tästä syystä ensisijaisesti Skylake-prosessorin suorituskykyä Asuksen emolevyllä tehtyihin Kaby Lake -mittauksiin.

Ylikellottamalla Kaby Lake -kokoonpanojen erot selvenivät, vaikka tässä kohdassa on syytä muistuttaa, että ylikellotustesteissä ei haettu maksimiarvoja, vaan tuloksilla pyrittiin ainoastaan suuntaa antaviin tuloksiin. Asuksen emolevy suoriutui kovemmalla kellotaajuudella paremmin ja oli myös vakaampi. Kellotimme molemmilla emolevyillä prosessorin ytimet 4,8 gigahertsiin. Asus oli näin sekä työpöydällä että kaikissa benchmarkeissamme täysin vakaa, mutta Prime95-rasitustestissä kone kaatui noin varttitunnissa ja lopetti reagoimisen.

ASRockin kanssa prosessorin 4,8 gigahertsiin taas kellottaminen kaatoi ensin Windows 10:n eri virheilmoituksilla muutamissa sekunneissa työpöydällä. Kaatuillessaan kone oli verkossa USB-WLAN-sovittimen avulla. Kun sovittimen poisti, myös ASRock selviytyi benchmarkeistamme 4,8 gigahertsin nopeudella. Tämä mahdollisesti kielii ASRockin USB-ajurin tai muun ohjelmiston keskeneräisyydestä. Valitettavasti Prime95-rasitustestissä 4,8 gigahertsiin kellotetulla prosessorilla ASRock leikkasi silti kiinni jo alle minuutissa ja lopetti reagoimisen kokonaan.

Asuksella saimme kaikki benchmarkit ajettua vielä prosessorin ollessa kellotettuna 4,9 gigahertsiin, mutta Prime95-rasitustestissä kone kaatui tällöin muutamissa sekunneissa. ASRockin kanssa kone ei päässyt edes työpöydälle asti 4,9 gigahertsiin kellotettuna. Koetimme kellottaa Asusta myös 5 gigahertsiin, mutta näissä olosuhteissa kone kaatui heti kevyempiäkin benchmarkeja ajettaessa.

Kaikissa Asus-kellotuksissa nostimme myös prosessorin uncoren eli prosessoriin integroidun northbridgen kerrointa vastaamaan prosessoria. ASRock tarjoaa saman mahdollisuuden, mutta sen nostaminen osoittautui epävakaaksi, ja kone kaatui silloin 4,8 gigahertsissa jo benchmarkeissa.

Jätimme siis lopulta ASRockin uncoren ylikellottamatta, joka yhdessä ASRockin raakileelta haiskahtavan ohjelmiston kanssa selittänee hyvin pitkälle sen aavistuksen verran huonomman selviytymisen benchmarkeissa.

Toisaalta Asuksen lämpöä tehokkaasti emolevyltä levittävä suojalevy saattaa olla osasyy sille, miksi samalla coolerilla Asuksen emolevyn kanssa prosessori saatiin toimimaan korkeammilla kertoimilla.

Ajoimme kaikki testit niin monta kertaa, että viisi parasta tulosta olivat kustakin pienen virhemarginaalin sisällä toisistaan. Lopulta tiputimme pois parhaan ja huonoimman tuloksen viidestä ja otimme kolmesta jäljelle jääneestä keskiarvon. Käytimme prosessorien vertailuun näitä keskiarvoja.

Sisältö

  1. Alkusanat
  2. Testikokoonpanot
  3. Emolevyt
  4. Suorituskykymittausten asetelma
  5. Suorituskykymittausten tulokset, Skylake vs. Kaby Lake
  6. Suorituskykymittausten tulokset, ylikellotustestit
  7. Loppuyhteenveto