Loppuyhteenveto
Yhteenveto
Intel Core i7-7700K -prosessorin suorituskyky on hyvä, mutta ei vielä huimaa päätä. Prosessorissa suurin yllätys oli se, että emme saaneet sitä kellotettua vakaasti viiteen gigahertsiin kummallakaan emolevyllä. Emme varsinaisesti lähteneet yrittämään ennätyksiä, sillä käytimme pelkkää ilmajäähdytystä ja ajoimme testit Fractal Define R5 -kotelon sisällä, mutta tulos oli silti lievä pettymys.
Muutamien ennakkotestien perusteella vaikuttaisi siltä, että i7-7700K:n suurin ongelma on lopulta itse ydinten ja sen lämmönlevittäjän välillä käytetty tahna. Prosessorin korkkaamalla ja tahnan vaihtamalla sen saisi luultavasti kellotettua vakaana selvästi nopeammaksi.
Skylakeen verrattuna Kaby Lake otti kuitenkin selvän kaulan. Kellotaajuuden ero näillä kahdella prosessorilla on vain 5 prosenttia, mutta jokaisessa mittauksessamme Kaby Lake oli yli 10 prosenttia nopeampi. Parhaimmillaan vauhtiero oli jopa lähes 16 prosenttia. Aivan Intelin omaan 12–19 prosentin arvioon suorituskykyjen välisistä eroista emme päässeet, mutta on uskottavaa, että joillakin muilla benchmarkeilla testattuna ero voisi kasvaa 19 prosenttiin asti.
Emolevyjen välillä ero oli selkeästi Asuksen puolella. Samoissa olosuhteissa Asuksen emolevyllä sai Kaby Lake -prosessorin käymään suurin piirtein yhtä vakaasti 100 megahertsia korkeammalla kellolla. Lisäksi Asuksen kanssa myös uncoren kellottaminen sujui vakaasti.
Asuksen puolesta puhuu myös sen fyysinen jämäkkyys sekä hyvät ominaisuudet niin peruskäyttäjän kuin ylikellottajan kannalta. Mahdollisuus käynnistää kone suoraan emolevyn napeista monipuolisesti eri tavoin sekä omat napit CMOSin asetusten resetoinnille ja BIOSin päivitykselle olivat erittäin tervetullut lisä.
ASRockin etu Asukseen nähden oli sen tarjoamat kaksi ylimääräistä SATA 3 -liitäntää, mutta modernien tallennusratkaisujen liitäntöjä kokonaisuutena tarkastellessa asetelma tasottui. Molempiin saa käytännössä kiinni kuusi SATA 3 -levyä ja sen lisäksi yhden PCIe X4 -moodissa olevan M.2-levyn ilman ristiriitoja.
ASRock jäi suorituskyvyltään hiukan jälkeen, ja sen ylikellotukseen liittyvä epävakaus, kun käytettiin muissa yhteyksissä sinänsä varsin hyvin toimivaa USB-WLAN-sovitinta, tekee siitä vaikean suositella ainakaan ennen ensimmäisiä ohjelmistopäivityksiä. Siinä ei myöskään ole suoraan emolevyllä mitään painikkeita koneen hallintaan, mikä ei ole omiaan helpottamaan varsinkaan ylikellottamista.
Hankinnan arvoinen?
Selvittämämme ero vastaavan Skylake- ja Kaby Lake -prosessorimallin välillä perustuu raskaasti suoritinta itseään käyttäviin keinotekoisiin kuormiin. Se kertoo siitä, millaisen eron Kaby Lake -päivitys tuottaa pääosin prosessoria hyödyntävien ohjelmien suorituskyvyssä. Hyötyohjelmien suhteen päivitys Kaby Lakeen on testiemme perusteella harkittavan arvoinen sijoitus, mutta ei missään nimessä kriittisen tärkeä päivitys.
Pelien tai muiden raskaasti näytönohjaimen laskentaa käyttävien ohjelmien suhteen ero Skylakeen on pienempi. Julkaisemme myöhemmin tällä viikolla myös pelikokoonpanoihin tarkoitettujen Z270-emolevyjen testin, jossa käsittelemme näytönohjainta rasittavien benchmarkien avulla sitä, millaisen edun pelaaja saa Kaby Lakeen päivittämisestä.
Kaby Lakessa erityisen hyvää on sen laajentuneiden PCI Express -väylien määrä sekä tuki tuleville Optane-levyille. Parjattavaa taas löytyy erityisesti kahdesta asiasta. Virallisen tuen puute vanhemmille Windowseille on näistä isompi. Pienempi taas koskee sitä, että Intel ei vieläkään ole siirtynyt parempaan tahnaan ytimen ja lämmönlevittäjän välillä.
Jos päättää päivittää kokoonpanonsa Kaby Lakeen, kahdesta tässä testaamastamme emolevystä selvästi parempi oli Asuksen Maximus IX Formula. Siitä ei juuri huonoja puolia löytynyt, ja se oli oikeastaan kaikessa vähintään askeleen kilpailijansa edellä. Emolevyjen hintoja ei ollut vielä tämän artikkelin julkaisuhetkellä saatavilla, mutta mikäli verrataan samojen valmistajien vastaaviin Skylake-malleihin, Asus on näistä kahdesta testatusta emolevystä myös merkittävästi kalliimpi.
