Käyttöominaisuudet
Käyttöominaisuudet
Ulkoiselta olemukseltaan MSI GT62VR 7RE Dominator Pro on juuri niin ”kannettava” pelikone kuin muidenkin valmistajien tehomallit ovat. Tehokas prosessori ja näytönohjain vaativat niin paljon jäähdytystilaa ja virtaa, ettei konetta yksinkertaisesti pysty käyttämään sylissä pitkiä aikoja.
Jos koneen haluaisi ottaa mukaan, kannattaa sitä varten varata käytännössä oma reppu. Itse koneen lisäksi virtajohto on rakenteeltaan hyvin tanakka, mikä lisää tilatarvetta. Läppäri sopii kyllä allekirjoittaneen reppuun, joka on suunniteltu enintään 15,6 tuuman yrityskannettaville, mutta päätaskuun ei jäänyt yhtään liikaa tilaa virtalähteen lisäksi.
Rakenne tuntuu ensituntumalta omituiselta, sillä näyttö on todella ohut, vain murto-osa koneen kokonaispaksuudesta. Ellei näyttöä muista nostaa aivan keskeltä, se tuntuu taipuisalta.
Muutoin rakenne on yhteen sanaan tiivistettynä hämäävä. Koneen runko on paksu, mutta kyseessä ei ole yhtään niin painava laite kuin mitä paksuudesta voisi kuvitella. Tämä johtunee siitä, että jäähdytykselle on jätetty runsaasti tilaa, ja rungossa on sen takia tyhjää tilaa. Itse runko tuntuu laadukkaalta ja jämäkältä, eivätkä mitkään pinnat tai kulmat taipuile turhaan suuntaan tai toiseen.
Koneen ulkonäkö ei viesti kannettavuutta. Takapuolta korostavat virtaliittimen ja USB-C-liitännän lisäksi järeän kokoiset tuuletusaukot, jotka pitävät 4K-grafiikkaa puskevat komponentit viileinä. Takaa löytyy myös HDMI-, verkko- ja Mini-DisplayPort-liitännät.
Koneen yleisilme on tyylikäs ja pelikäyttöön brändätyksi tuotteeksi jopa mukavan hillityn musta, poislukien tosin kannen iso MSI-logo ja punaiset tyylittelyt. Valitettavasti vain kiiltävä metallipinta kerää kaikki mahdolliset sormenjäljet ja likatahrat, eikä niiden puhdistaminen ole mikään pikkuvaiva.
Etupuolella järeää yleisilmettä jatkavat eteenpäin suunnatut kaiuttimet ja täysikokoinen näppäimistö. Suurikokoinen tasohiiri on tarpeen vaatiessa yllättävän mukava käyttää, ja kytkimissä on hyvä tuntuma.
Valitettavasti tasohiiri on aseteltu niin, ettei sitä vahingossakaan tule käytetyksi pelatessa. Se on sijoitettu todella vasemmalle ja on näin liian lähellä tärkeitä WASD-näppäimiä. Jos on sellainen pelaaja, jonka käsi lepää oletuksena välilyönnin ja XCV-näppäimien lähettyvillä, tulee tasohiirtä klikattua jatkuvasti vahingossa peukalolla tai kämmensyrjällä.
Toiselta sivulta löytyy kolme USB 3.0 -liitäntää ja vasemmalta sivulta vielä yksi USB 2.0 -liitäntä ääniliitäntöjen viereltä.
Jäähdytys on hoidettu viisaasti niin, etteivät ranteet ja sormet joudu näytönohjaimen tai prosessorin grillattaviksi. Kuumuutta ei itse huomaa, sillä kaikki lämpö johdetaan pikaisesti taakse ja ulos, tosin äänekkäästi. Tuuletin pitää lujaa ja pienen kokonsa myötä korkeaa ääntä, jota kannattaa piiloutua kuulokkeiden avulla.
Näppäimistö on tuntumaltaan parhaita, joihin olen törmännyt kannettavissa. Näppäimet klikkaavat riittävästi ja on helppo tietää, osuuko näppäimeen vai ei – mikä ei aina ole itsestään selvää kannettavien kanssa. Pohjoismaalainen ei tosin arvosta ”*”-näppäimen isoa kokoa tai leveää mutta matalaa enteriä.
Vaikka kyseessä ei ole mikään mekaaninen näppäimistö, kytkimet antavat paremman tuntuman kuin monet ei-mekaaniset pelinäppäimistöt. Hifistelijä sijoittaa luonnollisesti kunnon Cherry-kytkimiin, mutta kaupoissa on useita monien kymmenieninkin eurojen pelinäppäimistöjä, jotka ovat Dominator Pro’n näppäimistöä selvästi huonompia käyttää. Näppäimet todella klikkaavat, ja painallusmatkaakin on saatu mekaaniseen näppäimistöön tottuneelle mukavasti.
Pääasia tässä pelikannettavassa on sen 4K-näyttö. Olin testit alottaessa skeptinen sen suhteen, riittääkö GTX 1070:ssä tarpeeksi puhtia siihen, että 4K-pelaaminen olisi järkevää. Hetken Fallouttia ja Deus Ex:ää pelattuani havaitsi, että 15,6-tuumaisella näytöllä jo pelkkä 4K-resoluutio riittää saamaan pelit näyttämään hyviltä ja efektit voivat olla kohtuullisen alhaisillakin asetuksilla.
Tämä johtuu korkeasta pikselitiheydestä, joka on tässä tapauksessa 282,42 ppi. Se on huomattavasti enemmän kuin monissa yleisissä Full HD- tai QHD-näytöissä, joten reunanpehmennystä tai muita raskaita efektejä ei tarvitse samalla tavoin.
GeForce GTX 1070 on näytönohjaimena kuitenkin sen verran säyseä, että isompikokoiseen ulkoiseen 4K-näyttöön kannettavaa ei kannata kytkeä yhtä upean kuvan toivossa, vaan mielummin käyttää 1080p- tai 1440p -resoluution näyttöjä korkeammilla asetuksilla.
Jos potku ei riitä 4K-resoluutioon ollenkaan, näyttää onneksi myös Full HD -tarkkuus hyvältä kannettavan ruudulta. Se on puolet 4K-resoluutiosta, joten näyttö skaalaa tämän hyvin. Tämän myötä kannettavalle saa hieman lisää ikää sen jälkeen, kun GTX 1070 -näytönohjain putoaa 4K-kelkasta.
Jos pelaa valot päällä, näyttöä täytyy käytännössä käyttää korkeimmalla kirkkaudella. Paikoitellen toivoo, että kirkkautta olisi käytettävissä vielä pari pykälää lisääkin. Yön pimeille tunneille kirkkautta luonnollisesti riittää tarpeeksi. Näytön heijastuksen esto on toteutettu hyvin, sillä näyttö ei heijastele turhia kirkkaassakaan sisävalaistuksessa.
Katselukulmat ovat juuri niin kunnossa kuin IPS-paneelilta on lupa odottaakin. Mustat ovat syviä ja väritoisto on muutenkin hyvällä tasolla. Kirkkaimmalla asetuksella tosin huomaa, ettei kyse ole AMOLED-näytöstä, vaan mustiinkin kohtiin tulee ylimääräistä valoa.
Koneen omat kaiuttimet ovat yleisesti läppäriluokassa kohtuulliset, mutta paremman kokemuksen varsinkin basson puolesta saa jo parinkympin ulkoisilla 2.0-kaiuttimilla. Ääniä pitää ilman kuulokkeita pelatessa laittaa hieman kovemmalle, sillä tuulettimet osaavat käydä suhteellisen kovilla kierroksilla, ja rungon metalli toistaa tätäkin ääntä hyvin.
Ääniä hallitaan Nahimic 2 -ohjelmistolla, johon on sisällytetty esiasetusprofiilit, mahdollisuus valita kytketyn äänilaitteen tyyppi, taajuuskorjain sekä säädöt bassolle ja diskanteille. Kaiuttimien ääneen ei saa aikaa suurta muutosta edes ohjelmiston kautta, mutta kuulokkeihin riittää sääntövaraa. Bassoa on helppo saada nostettua liikaa.
Ohjelmiston ominaisuuksiin kuuluu myös virtuaalinen tilaääni, joka luo kohtuullisen efektin peleihin, mutta musiikki tai elokuva lähinnä kärsivät ominaisuuden käytöstä. Pelkkä softa ei pärjää vertailussa Astro 40 -kuulokkeisiin, jotka käyttävät ohjelmistoa ja ulkoista vahvistinta tilaääniefektin luomiseen.
Paksua pelikannettavaa ostaessa ei peliasento ole heti niin luonnollinen kuin olettaisi. Koneen todella paksu runko tarkoittaa sitä, että näppäimistö on todella paljon normaalia korkeammalla. Tuolille tai pöydälle kannattaa siis varata tarpeeksi säätövaraa, jotta ranteet saa konetta käyttäessä lepäämään mukavassa asennossa. Toisaalta kun asento löytyy, on käyttö hyvän näppäimistön myötä mukavaa.
Jos kannettavaa yrittää käyttää sylissä, täytyy olla valmis siihen, että polvet lämpenevät reippaasti. Kone ei paina liikaa ollakseen istuma-asennossa sylissä, mutta lämpö on ohjattu mahdollisimman lähelle näytön ja rungon liitoskohtaa ranteiden suojaamiseksi, joten koneen ollessa sylissä kohdistuu kaikki tämä kaikki käyttäjän polviin.
