AMD täytti 45 vuotta, katsaus yhtiön historiaan
AMD eli Advanced Micro Devices on täyttänyt 45 vuotta. Yrityksen pitkään taipaleeseen on mahtunut useita ala- ja ylämäkiä, mutta se on sinnitellyt tähän asti läpi tiukkojenkin aikojen. Tulevaisuus tulee näyttämään, mihin yhtiön taival vie, mutta tässä uutisartikkelissa käymme lyhyesti läpi AMD:n historian etenkin x86-prosessoreiden parissa.
Jerry Sanders III, Ed Turney, John Carey, Sven Simonsen, Jack Gifford, Frank Botte, Jim Giles ja Larry Stenger perustivat AMD:n 1. toukokuuta 1969. Yhtiön ensimmäiset tuotteet olivat logiikkalaskureita, kunnes vuonna 1975 se laajensi tuotekirjoaan muistipiireihin. Samana vuonna AMD julkaisi myös kloonin Intelin 8080-mikroprosessorista. Oman mainintansa ansaitsee myös AMD:n hyvin suosituksi osoittautunut Am29000-RISC-prosessoriperhe, jota yhtiö valmisti 80-luvun loppupuolelta 90-luvun puoleen väliin asti.
Kunnon sykäyksen eteenpäin x86-prosessoripuolella AMD sai vuonna 1982, kun yhtiö allekirjoitti sopimuksen Intelin kanssa 8086- ja 8088-prosessoreiden tuotannosta. Sopimuksen myötä AMD julkaisi myöhemmin myös 80186- ja 80286-kloonit. Am386:n kohdalla tie meinasi nousta pystyyn Intelin irtisanoutuessa sopimuksesta todeten sen kattaneen prosessorit vain 286:een asti, mutta oikeustaistelun jälkeen AMD sai luvan jatkaa Intel-klooniensa valmistusta. Am386:tta seurasi myöhemmin Am486 ja 486-yhteensopiva mutta selvästi nopeampi Am5x86.
Klooniprosessoreiden aikakauden jälkeen AMD julkaisi vuonna 1995 ensimmäisen itse suunnittelemansa x86-prosessoriytimen, K5:n. Sen myötä tutuiksi tulivat myös myöhemmin käytössä olleet PR-arvot, eli prosessorin markkinointi kilpailijan megahertseihin suhteutetulla arvolla oikeiden megahertsien sijaan. K5:ttä seurasi NexGen-kauppojen myötä saatu Nx686:een perustuva K6 vuonna 1997 sekä 3DNow!-SIMD-laajennukset tuoneet K6-2 ja K6-III vuosina 1998 ja 1999. K6-perhe oli kokonaisuudessaan yhteensopiva Intelin Pentium-prosessoreiden käyttämän Socket 7 -kannan kanssa, mutta K6-2 ja K6-III suunniteltiin ensisijaisesti käytettäväksi nopeampaa FSB-väylää tukevan Super Socket 7:n kanssa.
AMD:n ensimmäinen yleisesti Intelin kilpailevia tuotteita nopeampana pidetty prosessori oli vuonna 1999 julkaistu Slot A -kantainen K7 eli Athlon, joka oli myös ensimmäinen x86-prosessori, joka saavutti maagisen gigahertsin rajapyykin. K7:ää jatkojalostettiin useaan otteeseen ja sen nimi vaihtui kolmannen version kohdalla Socket A -kantaiseksi Athlon XP:ksi ja Athlon MP:ksi käyttötarkoituksesta riippuen. Athlonista luotiin myös halvempi Duron-brändi kilpailemaan Intelin Celeron-prosessoreiden kanssa.
AMD:n seuraava arkkitehtuuri, K8, toi ensimmäisenä 64-bittiset laajennukset x86-käskykantaan vuonna 2003. AMD64-laajennus oli myös ensimmäinen AMD:n luoma x86-laajennus, jonka myös Intel otti käyttöönsä. Ensimmäiset K8-arkkitehtuuriin perustuvat Opteron-, Athlon 64- ja Athlon 64 FX -prosessorit käyttivät Socket 754- ja Socket 940 -kantoja. Myöhemmin eri variaatioiden muodossa julkaistiin Athlon 64-, Athlon 64 X2-, Athlon 64 FX-, Sempron-, Opteron- ja Turion 64 -nimillä. Socket 939 -kanta korvasi aluksi kuluttajaprosessoreissa 754- ja 940-kannat. Myöhemmin käyttöön otettiin AM2-kanta, joka on päivittyny taaksepäin yhteensopivilla AM2+-. AM3- ja AM3+-kannoilla. AMD:lla oli työn alla myös K8:n seuraaja, K9, mutta se jätettiin lopulta julkaisematta. Peruutetun K9:n jälkeen AMD muutti nimeämiskäytäntöään. Uuden vuonna 2007 julkaistun arkkitehtuurin yleisnimeksi valittiin AMD Family 10h, vaikka K10-nimeäkin on nähty käytettävän joissain yhteyksissä. Family 10h:n prosessoreja julkaistiin paitsi jo aiemmin tutuilla Athlon-, Sempron- ja Opteron-nimillä, myös uudella Phenom-nimellä.
Ennen Family 10h:ta AMD teki kenties sen tulevaisuuden kannalta merkittävämmän yrityskaupan, kun näytönohjaimistaan tuttu ATI liitettiin osaksi AMD:ta vuonna 2006. Kaupan seurauksia AMD:n tuotteiden puolella saatiin odottaa vielä pitkään, mutta suunta oli selvä: prosessorit ja näytönohjaimet tulisivat löytymään tulevaisuudessa samalta piiriltä. Aluksi Fusion-nimellä kutsuttu projekti koki virallisesti päivänvalon vähävirtaisen Brazos-alustan ja työpöytäpuolella Llano-APU-piirin merkeissä vuonna 2011. Llano perustui Family 10h:n Stars-prosessoriytimeen ja Evergreen-koodinimellisen grafiikkapiiriperheen VLIW5-arkkitehtuurin grafiikkaohjaimeen. Brazos-alustan APU-piirit perustuivat puolestaan tuoreisiin Bobcat-prosessoriytimiin ja VLIW5-grafiikkaohjaimeen.
Family 10h:ta seurasi vuonan 2011 julkaistu Bulldozer-arkkitehtuuri, joka on edelleen jatkojalostettuna käytössä AMD:n tehokkaimissa FX-prosessoreissa ja APU-piireissä. Bulldozer eroaa merkittävästi AMD:n aiemmista prosessoreista, sillä perinteisten ytimien sijasta käytössä on nyt prosessorimoduleita, joista kukin näkyy käyttöjärjestelmälle kahtena loogisena prosessorina. Yksi moduuli rakentuu kahdesta kokonaisluku- ja yhdestä liukulukuytimestä. Bulldozerin myötä AMD myös palautti vanhan FX-brändinsä käyttöön, mutta ilman aiempia etuliitteitä. Bulldozerin seuraaja oli paranneltuun arkkitehtuuriin perustuva Piledriver, joka on toistaiseksi myös viimeinen AMD:n tehokkaimmissa FX-prosessoreissa käytettävä arkkitehtuuri. Piledriver-arkkitehtuurin myötä AMD jatkoi myös APU-linjaansa Trinity- ja Richland-APU-piireillä, joissa grafiikkaohjain siirtyi aiemmasta VLIW5-arkkitehtuurista uudempaan VLIW4-arkkitehtuuriin.
Bulldozerin rinnalle AMD kehitti vähävirtaisiin APU-piireihin tarkoitetun Bobcat-prosessoriytimen. Bobcat-arkkitehtuurin APU-piirit käyttävät Llanon tapaan VLIW5-grafiikkaohjainta. Jatkokehitettyyn Bobcat-arkkitehtuuriin perustuvat myös sen seuraajat Jaguar ja Puma+. Jaguar-prosessoriytimiä käyttävät APU-piirit olivat ensimmäisiä AMD:n nykyistä GCN-näytönohjainarkkitehtuuria käyttävät APU-piirit.
AMD:n Fusion-konseptin jatkoksi tarkoitettu HSA- eli Heterogeneous System Architecture on toistaiseksi käytössä vain Bulldozer-arkkitehtuurin viimeisintä versiota, Steamrolleria käyttävissä APU-piireissä. Tänä vuonna lanseeratuissa Kaveri-koodinimellisissä APU-piireissä on käytössä Steamroller-prosessoriarkkitehtuurin ohella GCN-grafiikka-arkkitehtuuri. Kaveri-APU-piirejä on odotettu julkaisusta lähtien myös kannettavien puolelle, mutta AMD on antanut odotuttaa niiden julkaisua ilman virallista aikataulua. HP:lta vuotaneiden tulevien kannettavien speksien perusteella odotus on kuitenkin päättymässä pian.
(Lähteet: AMD, Wikipedia)
