UUSIMMAT

Intel panostaa 50 miljoonaa kvanttitietokoneiden kehitykseen

04.09.2015 17:57 | Petrus Laine | 17

Intel on ilmoittanut panostavansa 50 miljoonaa dollaria kvanttitietokoneiden kehitykseen. Intelin kanssa projektiin osallistuvat Deftin teknillisen yliopiston QuTech ja hollantilainen tutkimusorganisaatio TNO.

Lehdistötiedotteen mukaan nyt sovittu kehitysyhteistyö tulee kestämään seuraavat kymmenen vuotta. Rahallisen panostuksen lisäksi Intel tulee panostamaan projektiin myös omia insinöörejään sekä paikanpäällä tehtävään tutkimustyöhön että etätukeen. Intel uskoo, ettei yksikään yksittäinen yritys pysty ratkaisemaan kehittyneen kvanttilaskennan salaisuuksia, vaan että oikean kehityspolun avaimet löytyvät tämänkaltaisista yhteistyöprojekteista.

Ps. Torilla tavataan, Intel käytti kvanttilaskennan infograafissaan suomalaisia 50 eurosentin kolikoita :)

Intel, Lehdistötiedote

Keskustelu

Torilla tavataan. Intelhän voisi jakaa Keskustorilla ilmaisia i7 Extreme-prosessoreita halukkaille… ;)

Sepeservu

Torilla tavataan. Intelhän voisi jakaa Keskustorilla ilmaisia i7 Extreme-prosessoreita halukkaille… ;)

Tod.näköisesti sekään ei tuottaisi niin pitkää jonoa kuin ilmaisten 10l ämpärien jakaminen Tokmannin avajaisissa.

Joka paikassa selitetään, mitä kubitti tekee, mutta en ole vielä kertaakaan nähnyt selitystä siitä, miten niitä oikeasti hyödynnetään.

Naurettavan pieni panostus yritykseltä joka käyttää miljardeja tuotekehitykseen. Onpahan hypessä mukana.

Hetkonen oliko vasta uutin siitä että nämä QuTech ja TNO olisivat tehneet jo kvantti laskentapiirin ja aikoivat alkaa vuokraamaan kvantilaskenkapasiteettia tutkimustarkoituksiin.

Muuten kun ottaa huomion sen minkäsuuruinen summa 50 miljoona on Intelille niin toi 50 centin kolikko kuva sen 50 miljoonan euron merkitystä Intelin kannalta erittäin hyvin eli tämä oli Inteliltä todella minimaalinen panostus tutkimuskohteeseen jonka lopputulokset tulevaisuudessa korvaa merkittävän osan Intelin x86 prosessori ja laskentakortti markkinoista täysin uudenlaisella ratkaisulla eli onko tämä tulkittava niin että Intel olettaa että kvantilaskenta ei ole merkittävä kilpailutekiä vielä hyvin moniin kymmeniin vuosiin, koska jos intel olettaisi jotain merkittävää tapahtuvan tällärintamalla seuraavan parinkymmenen vuoden aikana se panostaisi tähän tutkimukseen miljardeja eikä miljoonia.

Tässähän nyt uutisoidaan jostain yksittäisesti tutkimushankkeesta, jonka tekevät yhteistyössä yliopiston ja tutkimuslaitoksen kanssa. Mahdollisesti firman sisällä on pyörimässä erilliset kehityshankkeet.

Tuupertunut

Joka paikassa selitetään, mitä kubitti tekee, mutta en ole vielä kertaakaan nähnyt selitystä siitä, miten niitä oikeasti hyödynnetään.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin Kvanttilaskennasta olisi todellapaljon hyötyä sellaisissa tehtävissä joissa laskutoimitus on erittäimonimutkainen ja tulos ja/tai syötte olisivä enemmän tai vähemmän epätäsmällisiä muuttujia, eli kysymysmys olisi mutku jos ehkä tai eisittenkään ja vastaus olisi että saattaaolla suurinpiirtein.

Mutta jos syötteinä on täsmällisiä arvoja ja vastaukseksi pitäisi saada kyllä tai ei niin Kvanttilaskenta on surkea kun vastaus on aina vähän epävarma joten sen laskennnan joutuisi tekemää todellamontakertaa ja silloinkin lopputuloksen keskiarvo olisi vain enemmän luotettavampi mutta ei koskaan selvä kyllä tai ei.

Eli kun pitäisi mallintaa kaottista systeemiä kuten maapallon ilmasto Kvanttilaskenta voisi olla tosi hyvä väline.

Jos taas pitäisi laskea ison monikansallisen firman Tulos ja Tase Kvanttilaskenta olisi todella surkea ratkaisu siihen.

Siis tämä on vain asiasta kiinnostuneen amatöörin tulkinta aiheesta, jos joku asiasta tietävä on sitämieltä että puhun puutaheinää korjatkaa.

Eli itseasiassa kun ajattelin niin Kvanttitietokone voi hyvin antaa vastaukseksi 42 vaikka ei ole hajuakaan siitä mikä on täsmälleen se kysymys mihin tuo 42 on tarkka vastaus, eli Syvämietteen täytyy olla Kvanttitietokone ja on täysinmahdotonta koskaan ratkaista mikä on se kysymys täsmälleen on.

IcePen, kvanttitietokone ei korvaa mitään, se laskee ihan omia ongelmiaan, joita on hyvin hidas laskea normaalilla tietokoneella, mutta ei laske mitään normaaleja juttuja ollenkaan. Eli tämä ei ole syrjäyttämässä x86 tai mitään muutakaan perinteistä CPU:ta. Kvanttitietokone laskee hyvinkin eksakteja ongelmia, kuten mikä on korkein vuori miljoonan vuoren tai miljardin vuoren joukossa hyvin nopeasti, ja antaa myös listan sadasta korkeimmasta nopeasti. Tai ongelmia mikä on lyhin reitti 100 kaupungin väliä kulkea, mikä on äärimmäisen hidas laskea normaalilla koneella. Normaalin tietokoneen pitäisi verrata kaikkien vuorien korkeuksia keskenään ja valita korkeimmat, mutta kvanttitietokone antaa tuloksen heti samantien. Kvanttitietokoneen ohjelmointi on vaikee, koska ongelmat pitää muuntaa tietynlaisiksi jotta ne voidaan laskea. On jo olemassa DWave kone, joka osaa laskea jotain, en tiedä onko se "täysi" kvanttitietokone vai onko se vain ikäänkuin tietyn subsetin (ongelmien osajakauman) hallitseva kone. Toisaalta en tiedä eikä kukaan oikeastaan tiedä onko se lopulta nopeampi, koska on hyvin aikaa vievää ensinnäkin kehittää se ohjelma, mikä ongelman ratkaisee ja jokaiseen ongelmaan pitää kehittää oma "koodinsa". Ja kuinka nopea se on sitten toistamaan laskennan uudella datasetillä? Ei ehkä ole nopea siinä.

Tuupertunut

Joka paikassa selitetään, mitä kubitti tekee, mutta en ole vielä kertaakaan nähnyt selitystä siitä, miten niitä oikeasti hyödynnetään.

Helpottas varmaan jos lukis muutakin kuin muron tiivistelmän :cool: http://www.intel.com/newsroom/archive/Quantum_Computing.png 4. kohta kertoo muutamalla lauseella suunnilleen sen mihin tietokone lehti käyttti monta sivua selittämiseen sillon yli 5 vuotta sitten kun sitä vielä jaksoin tilata.

Täytyy toivoa, että tuo kolikon käyttö enteilee ko. tutkimuksessa käytetyn cryostaatin valmistusmaata, olisihan se ihan kiva tehdä Intelille alihankintaa.

Tällä hetkellä kvanttitietokonetutkimus on vielä melko pienimuotoista, mutta toivotaan jyrkkää kasvua, niin pysyy itsellä leipä pöydässä helpommin. Mitä nyt olen itse näiden kvanttitietokoneihmisten kanssa jutellut, niin vielä on paljon työnsarkaa ennen noiden esittelyä päivittäiseen käyttöön, mutta melko moni iso tietotekniikan alalla toimiva firma tutkii ja kehittää kvanttitietokonetta tai siihen liittyviä oheislaitteita.

@Nut, sanotaan niin, että on yrityksiä, jotka ovat jo "laskeneet" kvanttitietokoneella asioita ja ne on tarkistettukin todeksi, mutta tosiaan ongelmana tuntuisi olevan algoritmien kehittäminen noille koneille, pitää aika pitkään tehdä algoritmeja jo todeksi todetuille asioille ja suorittaa niitä monia kertoja, että voidaan olla varmoja tulevan "vastauksen" todenperäisyydestä. Voisin veikata, että tuolla koodauspuolella tulee olemaan monia kertaluokkia enemmän töitä kuin varsinaisella kvanttisirun ja elektroniikan valmistuspuolella.

Kvanttitietokone olisi kyllä omiaan laskemaan esim. navigaatioreittejä tieliikenteessä reaaliaikaisella liikennemäärätiedoilla ja myös lentoreittien laskemiseen reaalisäätiedoilla. On myös monia muita tutkimusalueita tieteessä joihin tuollainen kone olisi omiaan, mutta niistä voi puhua vasta kun ko. tutkijat julkaisevat tuloksensa.

Itse mielellään näkisin muropaketissa lisääkin tällaisia artikkeleita, toki jos tarkkoja ollaan, niin eihän tällä ole mitään tekemistä normikäyttäjien kanssa vielä pitkään, mutta mitä enemmän ihmiset kiinnostuvat kvanttitietokoneista, sitä enemmän niiden kehitys saa lisähuomiota ja vauhtia ja sitä nopeammin saadaan aikaiseksi toimivia laitteita. Toki kotiin tuollaista tietokonetta ei kannata hankkia varmaankaan koskaan, tuo D-Wavenkin kone on sen verran iso ja tyyris, ettei ihan jokaisella tule tuollaiseen olemaan varaa vielä ainakaan pariinkymmeneen vuoteen.

Miten ne kykyenee eristämään tuon tietokoneen ympäristöstään täydellisesti? Kokeen tekijän täytyy tehdä koe olematta itse osa omaa koettaan.

Koodin tuottaminen on iso haaste jo perinteisissä tietokoneissa varsinkin kun nykyään suositaan hyvin väljiä ylemmän tason koodikieliä, jotta "koodaajia" saataisiin koulutettua enemmän. Väljyys tarkoittaa alempaa hyötysuhdetta, joissakin tapauksissa erittäin alhaista hyötysuhdetta helpommin ymmärrettävän koodin takia.

Onko ihmisen aivot kvanttitietokone? Siinä olisi hyvä todiste, että pelkkä rauta ei riitä mihinkään, kun katsoo ihmisten käytöstä ympäri maailmaa. Koodia pitää kehittää ja paljon.

Juujika

Miten ne kykyenee eristämään tuon tietokoneen ympäristöstään täydellisesti? Kokeen tekijän täytyy tehdä koe olematta itse osa omaa koettaan.

Tuo kvanttisiru asennetaan kryostaatin sisään, ja esim. D-Waven kohdalla käytetään kuivacryostaattia, joten siru on säteilysuojien sisällä, lähes täydellisessä tyhiössä ja melkein absoluuttisessa nollapisteessä, yleensä vielä nuo laitteet on suljettu melko täydelliseen faradayn häkkiin, eli ei tuonne kauheasti häiriöitä pääse.

Onhan tuollainen laite melkoinen eri insinöörien ja fyysikoiden yhteistyön tulos, ei ihan perus it-tyypit ymmärrä oikein noista laitteista mitään, vaikka kuitenkin niin kryostaatti kuten myös tuo kvanttisiru ja sitä ohjaava elektroniikka toimivat fysiikan lakien mukaan.

Azu-nyan

Koodin tuottaminen on iso haaste jo perinteisissä tietokoneissa varsinkin kun nykyään suositaan hyvin väljiä ylemmän tason koodikieliä, jotta "koodaajia" saataisiin koulutettua enemmän. Väljyys tarkoittaa alempaa hyötysuhdetta, joissakin tapauksissa erittäin alhaista hyötysuhdetta helpommin ymmärrettävän koodin takia.

Ei nyt mitenkään itse uutiseen liity ja en nyt oikein ymmärrä, mitä ihmettä yrität kuvata. Ei ohjelmointikieliä sen vuoksi ole kehitetty, että saataisiin kouluihin enemmän sakkia. Vaan ihan yleisen tuottavuuden ja ylläpidettävyyden vuoksi, kun sovellukset alkavat olemaan erittäin isoja kokonaisuuksia ja tässä ei mitenkään ole helpottanut raudan monimutkaistuminen. Ei se kuitenkin tarkoita sitä, että tarve tuottaa koodia myös matalammalla tasolla olisi täysin kadonnut tai suorituskykyistä koodia ei enään suosittaisi tarvittaessa (väljyyksistä höpöttäminen on jotain hyvin hämmentävää ).

Suurempi haaste se olisi toimivan ja turvallisen sovellusten kannalta, jos yhtäkkiä alettaisiin suosimaan matalamman tason kieliä kaikissa tekemisissä.

Azu-nyan

Onko ihmisen aivot kvanttitietokone? Siinä olisi hyvä todiste, että pelkkä rauta ei riitä mihinkään, kun katsoo ihmisten käytöstä ympäri maailmaa. Koodia pitää kehittää ja paljon.

Mitä tarkoitat tuolla vertauksella ihmisten käytökseen? Miksi yksi bitti olisi jotenkin huonompi tai parempi kuin jokin toinen?

AntiLumo

Tuo kvanttisiru asennetaan kryostaatin sisään, ja esim. D-Waven kohdalla käytetään kuivacryostaattia, joten siru on säteilysuojien sisällä, lähes täydellisessä tyhiössä ja melkein absoluuttisessa nollapisteessä, yleensä vielä nuo laitteet on suljettu melko täydelliseen faradayn häkkiin, eli ei tuonne kauheasti häiriöitä pääse.

Kiitti, tuota osuutta ei ole näiden uutisten yhteydessä koskaan käsitelty.

Muropaketin uusimmat