Uusimmat

Tilannekatsaus: AMD, ATI, Intel & NVIDIA

29.11.2006 13:50 Sampsa Kurri

Vuosi 2006 on tarjonnut rautarintamalla yllättävän paljon tapahtumia, joista yhtenä merkittävimmistä voidaan pitää Intelin uuden Core-arkkitehtuurin ja Core 2 -prosessoreiden julkaisua. Intel kunnostautui myös julkaisemaan markkinoille ensimmäisenä neliytimiset palvelin- ja työpöytäprosessorit, jotka ovat kuitenkin käytännössä kaksi tuplaydintä yhdistettynä samaan kotelointiin. Näytönohjainosastolla merkittävin tuotejulkaisu oli todennäköisesti NVIDIAn GeForce 8800 -tuoteperhe, joka toi mukanaan tuen uudelle DirectX 10 -rajapinnalle. Yritysmaailmassa eniten huomiota keräsi kesällä tapahtunut AMD:n ja ATI:n yhdistyminen. Tässä artikkelissa katsastamme suurimpien yrityksien (AMD, ATI, Intel ja NVIDIA) vuoden 2006 saavutuksia, nykyhetken tilannetta sekä lähitulevaisuuden suunnitelmia.

 

AMD

AMD:n kohdalla vuosi 2006 on ollut hiljainen tuotejulkaisujen osalta. Yritys on paininut prosessoreiden toimitusvaikeuksien kanssa, joka on näkynyt myös lehdistön suuntaan vaikeuksina toimittaa testikappaleita artikkeleita varten. Tammikuussa AMD siirtyi tehokäyttäjille tarkoitetuissa Athlon 64 FX -sarjan prosessoreissa kaksiytimiseen aikakauteen ja lanseerasi 2,6 GHz:n kellotaajuudella toimivan FX-60-mallin. Tämän jälkeen vuorossa oli toukokuussa siirtyminen DDR2-muistien aikakauteen ja uuteen AM2-prosessorikantaan. AM2-alustaan siirryttiin yhdessä 2,8 GHz:n kellotaajuudella toimivan FX-62-prosessorin julkaisun myötä, joka on edelleen AMD:n suorituskykyisin markkinoilla oleva työpöytäprosessori.

 

Koko kevään pinnalla olleet huhut varmistuivat 24. heinäkuuta, kun AMD kertoi järjestävänsä lehdistötilaisuuden merkittävästä yritysilmoituksesta. Amerikkalainen AMD sekä kanadalainen ATI yhdistyivät, minkä seurauksena ATI sulautettiin AMD:n organisaatioon ja uusi yhteisyritys jatkaa toimintaansa AMD:n nimen alla. Yhdistymisen tarkoituksena on parantaa AMD:n kilpailukykyä prosessorimarkkinoilla ja ATI:n puolestaan näytönohjain-, piirisarja- ja kulutuselektroniikkamarkkinoilla. Kaupan seurauksena AMD maksoi ATI:lle 4,2 miljardia dollaria käteisenä ja 57 miljoonaa AMD:n osaketta. Kaupan rahoittamiseksi AMD hankki 2,5 miljardin dollarin rahoituksen Morgan Stanley Senior Fundingilta. ATI:n ja AMD:n hallituksen jäsenet hyväksyivät kaupan ja ATI sulautettiin AMD:n organisaatioon hiljattain. Nykyään esimerkiksi www.ati.com ohjautuu AMD:n kotisivujen alle.

 

Yhdistymisen seurauksena organisaatiosta irtisanottiin 375 työntekijää, mihin syynä olivat päällekkäisyydet työtehtävissä. AMD:n työntekijöiden määrä nousi yhdistymisen myötä lähelle 15 000 henkilöä ja pääkonttoriksi valittiin Kaliforniassa sijaitseva AMD:n pääkonttori ja ATI:n pääkonttori Torontossa valjastetaan bisneskeskukseksi. ATIn toimitusjohtaja Dave Orton siirtyi ATI-osaston varatoimitusjohtajan rooliin ja vastaa suoraan AMD:n isoille pomoille Hector Ruizille ja Dirk Meyerille. Yrityskaupan jälkeen AMD on julkisuudessa keskittynyt organisaation uudelleenjärjestelyyn ja ilmoitti muun muassa lopettavansa vähävirtaisten Geode-prosessoreiden kehittämisen sekä pienikokoisten Personal Internet Computer -kokoonpanojen valmistuksen. Yrityskaupan ja muutosten myötä AMD ilmoitti tämän vuoden kolmannen vuosineljänneksen voitoksi 134 miljoonaa dollaria, joka on kolme kertaa viime vuotista parempi tulos.

 

Intelin julkaistua uuden Core-arkkitehtuurin, on myös AMD:n täytynyt valottaa tulevaisuuden suunnitelmiaan pitääkseen sijoittajat tyytyväisinä. Yritys esitteli kesällä Quadfather-koodinimellä tunnettavaa 4×4-alustaa, joka käsittää kaksi Athlon 64 FX -prosessoria samalla emolevyllä sekä neljä näytönohjainta tehokäyttäjien tarpeisiin. Kyseinen viritys on tarkoitettu Intelin neliytimisen Kentsfieldin kilpailijaksi. Hätäratkaisuksi monessa yhteydessä nimitetystä 4×4:stä on vasta viime aikoina vuotanut julkisuuteen tarkempia tietoja. AMD on ilmeisesti antanut Asukselle yksinoikeuden valmistaa 4×4-alustaan perustuvia emolevyjä. NVIDIAn nForce 680a SLI -piirisarjaan perustuvan emolevyn ominaisuuksiin kuuluu muun muassa kaksi Socket 1207 -kantaa pian julkaistaville uusille Athlon 64 FX-70 -sarjan prosessoreille, neljä DDR2-muistipaikkaa, neljä PCI Express X16 -liitäntää näytönohjaimille ja 12 SATA-liitäntää kiintolevyille. Massiivisen kokoinen emolevy perustuu eATX-standardiin.

 

Pidemmän aikajakson suunnitelmissa AMD:lla on K8L-arkkitehtuurin julkaisu. K8L:ään perustuva Barcelona-koodinimellinen neliytiminen työpöytäprosessori valmistetaan 65 nm:n SOI-tekniikalla ja sen suunnitelluksi TDP-arvoksi on ilmoitettu 95 wattia (Kentsfield 120 W). Barcelonan ominaisuuksiin kuuluu neljän ytimen lisäksi muun muassa kahden megatavun, ytimien kesken jaettu, L3-välimuisti, jokaisen ytimen oma 512 kilotavun L2-välimuisti sekä jokaista ydintä erikseen ohjaavat kellopiirit. Näin ytimien kellotaajuuksia pystytään säätelemään yksitellen kuormituksesta riippuen. K8-arkkitehtuuriin verrattuna K8L:ssä on tehty parannuksia SSE-ominaisuuksiin sekä IPC-tehokkuuteen (Instructions per Clock), joka on pyritty parantamaan Advanced branch prediction-, 32-byte instruction fetch-, Sideband stack optimizer- ja Out-of-order load execution -ominaisuuksilla. Lisäksi muun muassa TLB:ia on optimoitu suorituskykyisemmäksi. K8L-arkkitehtuuriin perustuvia prosessoreita voidaan odotella markkinoille vuoden 2007 puolivälissä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että Intelillä on noin puolen vuoden etumatka neliytimisten prosessoreiden markkinoilla.

 

ATI

ATI aloitti vuoden 2006 räväkästi ja lähes katastrofaalisesti myöhästyneen R520-grafiikkapiirin esittelyn jälkeen uusi R580-grafiikkapiiri näki päivänvalon tammikuussa Radeon X1900 XTX -näytönohjaimen julkaisun yhteydessä. R580 on paranneltu versio R520:sta, joka toi mukanaan 48 Pixel Shaderia ja 8 Vertex Shaderia. Radeon X1900- ja GeForce 7900 -näytönohjaimet kamppailivat melko tasaväkisesti aina kesäkuulle asti, kunnes NVIDIA esitteli kahden grafiikkapiirin GeForce 7950 GX2:n, joka nappasi itselleen kiistatta suorituskykyisimmän näytönohjaimen tittelin. ATI viilaili kesän ajan nopeuspäivitystä Radeon X1900 -sarjalle, joka tunnetaan koodinimellä R580+. Vihdoin elokuussa ATI julkaisi uutta GDDR4-muistia tukevan Radeon X1950 XTX -näytönohjaimen, joka saapui kauppojen hyllyille kuitenkin vasta syyskuussa. GDDR4-muistien ansiosta korotettujen muistikellojen lisäksi näytönohjaimen vakiojäähdytys suunniteltiin uusiksi. Suorituskykynsä osalta Radeon X1950 XTX osoittautui kuitenkin pienoiseksi pettymykseksi, eikä se pystynyt tarjoamaan kuin marginaalisen nopeuslisän Radeon X1900 XTX:ään verrattuna tai haastamaan kunnolla GeForce 7950 GX2:ta.

 

DirectX 10 -rajapintaa tukeva R600-koodinimellinen grafiikkapiiri myöhästyi vuoden 2006 loppupuolelle suunnitellusta julkaisusta ja uudeksi julkaisuajankohdaksi on huhuttu vuoden 2007 ensimmäistä neljännestä. Näytönohjaimesta ei ole toistaiseksi vielä tarkempia tietoja herunut, mutta nettiin on vuotanut muutamia kuvia itse grafiikkapiiristä. Kuvissa näkyvä R600-piiri on pinta-alaltaan noin 430 neliömillimetriä (20,23 * 21,17 mm) ja valmistusmenetelmästä riippuen spekulaatiot transistorimäärästä liikkuvat hieman yli 600 miljoonassa. Piiri on sijoitettu 45 asteen kulmaan kotelointiin nähden ja liitäntäpinnien lisääntynyt määrä takapuolella (2140 kpl) edellisen sukupolven R580-grafiikkapiiriin verrattuna saattaa viitata 512-bittiseen muistiväylään. Julkaistuissa kuvissa piirin päällä olevat tekstit ovat suurimmaksi osaksi sensuroitu, mutta näyttäisi siltä, että kuvissa esiintyy kaksi eri piiriä. Ensimmäinen piireistä on nimetty R600:ksi ja muista tiedoista näkyvillä on Roden-teksti (ATI:n sisäinen koodinimi?), valmistusmaa Taiwan sekä valmistusajankohta viikko 32/2006. Toisessa, ilmeisesti tuoreemmassa, piirissä on näkyvissä ATI:n logo sekä Engineering Sample -teksti. Kuvien julkaisijan mukaan R600:n salassapitosopimus (NDA) päättyy näillä näkymin 20. tammikuuta 2007.

 

Piirisarjapuolella ATI on viivästyttänyt Intelin Core 2 -prosessoreille tarkoitetun RD600-piirisarjan julkaisua jo useammalla kuukaudella. Jo kesäkuussa Computex 2006 -tapahtumassa ATI esitteli toimivaa versiota referenssiemolevystä kolmen näytönohjaimen fysiikkamallinnuksen yhteydessä, mutta virallista julkaisua ei ole vielä toistaiseksi kuulunut. RD600:n ominaisuuksiin kuuluu muun muassa muistiväylän ja prosessoriväylän itsenäinen ylikellottaminen, kattavat jännitesäädöt, hyvä väylänkesto sekä kolme fyysistä PCI Express X16 -liitäntää. Huhujen mukaan useat emolevyvalmistajat ovat päättäneet olla valmistamatta RD600-piirisarjaan perustuvia emolevyjä, mutta ilmeisesti ainakin Asukselta ja DFI:ltä on vielä toistaiseksi tulossa markkinoille RD600-emolevyt.

 

Myös ATI teki yrityskauppoja ennen AMD:en yhdistymistään ja osti 15 vuotta sitten perustetun suomalaisen mobiiligrafiikkaratkaisuja kehittävän Bitboys Oy:n. Yritysoston myötä ATI suunnitteli perustavansa Suomeen mobiiligrafiikan suunnittelukeskuksen, jonka ytimen muodostaa entinen Bitboys. Kaikki Bitboysin 43 työntekijää siirtyivät ATI:n organisaatioon ja Suomessa toimivaa yksikköä tukee ATI:n mobiiligrafiikkatiimi. Yhtiön uudeksi nimeksi kaavailtiin ATI Research Finlandia, mutta AMD:n ja ATI:n yhdistymisen jälkeen tarkempia yksityiskohtia kyseisestä projektista ei ole enää kuulunut. Kauppasummaksi ilmoitettiin 35,2 miljoonaa euroa.

”ATI:n laajentuminen Suomeen yrityskaupalla synnyttää ylivoimaisen toimijan mobiililaitteiden 3D IP -grafiikkaratkaisuissa, ja se on hieno osoitus suomalaisen teknologiaosaamisen arvostuksesta maailmalla. Kaupan myötä toimintamme resurssit ja vastuualueet kasvavat uudelle tasolle. Tavoitteenamme on kasvattaa Suomen yksikköä merkittävästi tämän vuoden aikana”, kertoi ATI Research Finland -yksikön johtaja Mikko Saari. ”Bitboysin osaaminen ja teknologia täydentävät loistavasti ATI:n nykyistä tuotetarjontaa. Laitteistopohjaisesta grafiikkakiihdytyksestä on tulossa arkipäivää matkapuhelimissa. Suomen asiantuntijoilla on olennainen rooli tämän kehityksen eteenpäin viemisessä globaalisti”, kommentoi puolestaan ATI:n Handheld-yksikön johtaja Paul Dal Santo.

 

AMD + ATI: Fusion

AMD:n ja ATI:n yhdistymisen seurauksena AMD on valottanut kahden yrityksen ensimmäisestä yhteisestä projektista, jossa yhteen piiriin on sulautettu prosessori ja grafiikkapiiri. Kyseinen projekti tunnetaan nimellä Fusion ja on tarkoitus julkaista vuoden 2008 lopulla tai seuraavan vuoden alussa. AMD pyrkii suunnittelemaan Fusion-prosessorit siten, että ne tarjoaisivat kuluttajille performance-per-watt-ajattelutavan mukaisesti entistä paremman hyötysuhteen nykypäivän prosessoriarkkitehtuureihin verrattuna. Fusion-prosessoreilla AMD jatkaa avointen alustojen edistämistä ja rohkaisee yrityksiä laajalla skaalalla tuottamaan uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka on suunniteltu optimoituina tiettyihin tehtäviin. AMD-pohjaiset Fusion-alustat tulevat jatkossa tukemaan erillisiä suorituskykyisempiä näytönohjaimia, fysiikkakortteja ja muita PCI Express -pohjaisia ratkaisuja, jotka vastaavat kuluttajien vaativia tarpeita. AMD aikoo integroida Fusionin kaikkiin tuoteosa-alueihin, mukaan lukien kannettavat tietokoneet, työpöytä-, työasema- ja palvelintietokoneet sekä kuluttajaelektroniikkalaitteet. Integroitu grafiikkaohjain tulee olemaan suunnattu käyttäjille, jotka eivät vaadi korkeaa 3D-suorituskykytasoa, ja erillisellä näytönohjaimella suorituskykyä voi päivittää omien tarpeiden mukaan.

 

Intel

Intel aloitti tämän vuoden sinnittelemällä viimeisillä Netburst-arkkitehtuuriin perustuvilla Pentium 4- ja Pentium D -sarjan prosessoreilla. Keväällä nähtiin kaksi tehokäyttäjille tarkoitettua 65 nm:n tekniikalla valmistettua Extreme Edition -mallia, jotka sisälsivät kahden ytimen lisäksi HyperThreading-ominaisuuden. Tämän ansiosta 3,46 GHz:n kellotaajuudella toimiva Pentium Extreme Edition 955 ja 3,73 GHz:n kellotaajuudella toimiva Pentium Extreme Edition 965 pystyvät suorittamaan yhtäaikaisesti neljää säiettä. Budjettiylikellottajien kannalta mielenkiintoinen tuotejulkaisu oli 2,66 GHz:n kellotaajuudella toimiva Pentium D 805, joka saapui markkinoille noin 130 dollarin hintalapulla varustettuna ja ylikellottui melko helposti neljän gigahertsin tuntumaan. Kannettavien tietokoneiden saralla tilanne näytti hieman valoisammalta ja markkinoille saapui suositun Dothan-koodinimellisen Pentium M -prosessorin seuraaja Yonah, joka nimettiin Intel Coreksi. Yonahin myötä Intel siirtyi myös kannettavissa tietokoneissa kaksiytimiseen aikakauteen ja onnistui pitämään lämmöntuoton sekä tehonkulutuksen siedettävällä tasolla ja suorituskykykin oli kiitettävä.

 

14. heinäkuuta Intel julkaisi vihdoin jo syksyn 2005 IDF-tapahtumassa esitellyn seuraavan sukupolven prosessoriarkkitehtuurin, joka myöhemmin nimettiin Coreksi. Uudella arkkitehtuurilla yritys suuntaa pois pelkästä korkean kellotaajuuden tavoittelusta ja panostaa jatkossa suorituskyvyn ja tehonkulutuksen tasapainotteluun. Julkaisun yhteydessä esiteltiin viisi Core 2 -prosessoria, jotka toimivat 1066 MHz:n väylätaajuudella. Kolme mallia perustuu Conroe-ytimeen ja nämä on varustettu neljän megatavun L2-välimuistilla, kun taas kahden megatavun L2-välimuistilliset mallit kulkevat koodinimellä Allendale. Core 2 Extreme X6800 edustaa Intelin tämän hetken kärkeä ja se toimii 2,93 GHz:n kellotaajuudella. Extreme-malleissa ei ole lainkaan kerroinlukkoa. Muut kaksi Conroe-prosessoria ovat malliltaan Core 2 Duo E6700 ja E6600 ja ne toimivat 2,67 ja 2,4 GHz:n kellotaajuuksilla. Halvemmat Allendalet kulkevat mallinimillä Core 2 Duo E6400 ja E6300 ja niiden kellotaajuudet ovat 2,13 ja 1,86 GHz. Suorituskykynsä, lämmöntuoton ja tehonkulutuksensa puolesta Intelin Core 2 -prosessorit ovat syksyn aikana keränneet kuluttajien keskuudessa suosiota ja pakottanut AMD:n laskemaan Athlon 64 X2 -prosessoreiden hintoja reilulla kädellä vastaamaan Intelin tarjontaan. Alun toimitusvaikeuksien jälkeen Core 2 -prosessoreiden saatavuus on ollut hyvä.

 

Kuukautta myöhemmin Intel esitteli Merom-koodinimellä tunnettavat mobiilikäyttöön tarkoitetut Core 2 -prosessorit. Meromit ovat lähes suoraan verrattavissa Conroe- ja Allendale-koodinimellisiin prosessoreihin ja kaikki mallit tukevat virtuualisointia sekä 64-bittisten ohjelmien ajoa. Intel nimesi Meromit hieman sekavasti myös Core 2 Duoiksi, mutta mallinimet alkavat T-kirjaimella. Meromit toimivat 667 MHz:n väylätaajuudella ja niiden jäähdytyksen suunnittelussa käytettävä TDP-arvo on 34 wattia. Tuoteperheeseen julkaistiin viisi prosessoria, jotka ovat T7600, T7400, T7200, T5600 ja T5500. Kolme ensimmäisenä mainittua mallia sisältävät neljä megatavua L2-välimuistia ja toimivat 2,33; 2,16 ja 2,0 GHz:n kellotaajuudella. Vastaavasti kahdessa jälkimmäisessä L2-välimuistin määrä on puolitettu kahteen megatavuun ja kellotaajuudet ovat 1,83 ja 1,66 GHz.

 

Intel nopeutti alkuperäisiä suunnitelmiaan neliytimisten prosessoreiden suhteen ja esitteli marraskuussa palvelin- ja työasemakäyttöön tarkoitetut Clowertown-koodinimellisen Xeon 5300 -sarjan prosessorit ja Kentsfield-koodinimellisen Core 2 Extreme -prosessorin. Xeon 5300 -prosessoriperheeseen Intel julkaisi kaksi 1066 MHz:n väylätaajuudellista mallia, E5310:n ja E5320:n, jotka toimivat 1,60 ja 1,86 GHz:n kellotaajuudella. 1333 MHz:n väylätaajuudelliset E5345- ja X5355-mallit toimivat 2,33 ja 2,66 GHz:n kellotaajuudella. Kaikissa neljässä mallissa L2-välimuistia on yhteensä kahdeksan megatavun verran. Kentsfield on hyvin vastaavanlainen, kuin Clovertown, ja L2-välimuistia on tässäkin mallissa kahdeksan megatavua. Väylätaajuus on 1066 MHz ja tämän hetken ainoa neliytiminen työpöytäprosessori, Core 2 Extreme QX6700, toimii 2,66 GHz:n kellotaajuudella. Heti ensi vuoden alussa Intelin suunnitelmissa on julkaista lisää neliytimisiä Core 2 Quad -prosessoreita.

 

Vaikka yrityksen tämän vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli kahdeksan miljardia dollaria ja tilikauden voitto 885 miljoonaa dollaria, ovat summat 13 prosenttia liikevaihdon osalta ja 57 prosenttia tilikauden voiton osalta alhaisemmat, kuin viime vuonna samaan aikaan. Useamman epäonnistuneen vastaavan vuosineljänneksen seurauksena Intel aloitti tämän vuoden huhtikuussa sisäisen analyysin, jonka tarkoituksena on löytää keinoja yrityksen tehokkuuden lisäämiseen. Toimenpiteiden seurauksena heinäkuussa irtisanottiin 1000 johtajaa. Syyskuussa Intelin toimitusjohtaja Paul Otellini ilmoitti, että yritys vähentää 10 500 työpaikkaa vuoden 2007 puoliväliin mennessä. 7500 työsuhteista irtisanotaan vuoden 2006 aikana ja loput 3000 ensi vuonna. Irtisanomisten seurauksena Intel odottaa säästävänsä kaksi miljardia dollaria vuonna 2007. Irtisanomiset koskevat johtoa, markkinointi- sekä IT-henkilöstöä. Tutkimusten mukaan Intelin markkinointihenkilöstön lukumäärä suhteutettuna myyntihenkilöstöön on kilpailijoihin verrattuna liian korkea. Intelillä on maailmanlaajuisesti noin 100 000 työntekijää, joten 10 500 työpaikan leikkaus vastaa 10 prosenttia työvoimasta.

 

Ensi vuonna Intel tähtää siirtymiseen entistä pienempään 45 nm:n valmistustekniikkaan. Huhujen mukaan Intel olisi tuomassa Pentium 4 -aikakauden Netburst-arkkitehtuurista tutun HyperThreading-ominaisuuden takaisin Bloomfield-koodinimellä tunnettavaan työpöytäprosessoriin, jonka julkaisuajankohdaksi on suunniteltu vuoden 2008 puoliväliä. Bloomfield perustuu Nehalem-arkkitehtuuriin ja sen ominaisuuksiin kuuluu neljän ytimen lisäksi prosessoriin integroitu muistiohjain sekä uusi 1366-pinninen Socket B -kanta. Neljän ytimen ohella Bloomfield tukee kehittynyttä HyperThreading-ominaisuutta, jonka ansiosta prosessorilla pystytään suorittamaan yhtäaikaisesti kahdeksaa säiettä.

 

NVIDIA

NVIDIAn vuosi 2006 pyörähti käyntiin synkissä merkeissä. Arvosteluissa hyvin pärjänneen 512 megatavun muistilla varustetun GeForce 7800 GTX:n saatavuus oli käytännössä ympäripyöreä nolla ja pahin kilpailija ATI julkaisi heti tammikuussa markkinoille Radeon X1900 XTX -näytönohjaimen. Maaliskuussa tilanne näytti kuitenkin jo huomattavasti valoisammalta uusien GeForce 7900 -näytönohjainten saavuttua markkinoille. Pari kuukautta myöhemmin NVIDIA heitti lisää vettä myllyyn ja esitteli kahden grafiikkapiirin GeForce 7950 GX2 -näytönohjaimen, joka on käytännössä kaksi näytönohjainta niputettuna SLI:n avulla yhteen PCI Express X16 -väylään. Syksyn aikana NVIDIA julkaisi markkinoille kuluttajahintaiset GeForce 7950 GT ja 7900 GS-näytönohjaimet ja valmisteli kulisseissa uuden G80-koodinimellä tunnettavan grafiikkapiirin julkaisua.

 

G80:een perustuva GeForce 8800 -tuoteperhe esiteltiinkin marraskuun alussa kahden mallin turvin, jotka ovat GeForce 8800 GTX ja GeForce 8800 GTS. G80 on markkinoiden ensimmäinen DirectX 10 -tuellinen (Shader Model 4.0) grafiikkapiiri, joka perustuu Unified Shader -arkkitehtuuriin, jossa Pixel ja Vertex Shaderit on yhdistetty yhdeksi laskentaprosessoriryppääksi. Operaatioita laskevat yhteensä 128 Stream-prosessoria, jotka on jaettu kahdeksaksi 16 prosessorin ryppääksi. NVIDIA valmistuttaa G80:t TSMC:n tuotantolinjoilla 90HS-prosessilla, ja 480 neliömillimetrin kokoinen piiri koostuu 681 miljoonasta transistorista. Luku on yli kaksinkertainen verrattuna edellisen sukupolven G71-grafiikkapiiriin, jossa transistoreita on 278 miljoonaa. Suorituskykyisemmässä GeForce 8800 GTX:ssä grafiikkapiiri on asetettu toimimaan 575 MHz:n kellotaajuudella, kun taas GDDR3-muistit toimivat 900 MHz:n (1,8 GHz DDR) kellotaajuudella. Muistia on 768 megatavua ja ne ovat kuusikanavaisen, 384 bittiä leveän muistiväylän jatkona. GeForce 8800 GTX:n Stream-prosessorit toimivat 1,35 GHz:n kellotaajuudellaHalvempi GeForce 8800 GTS toimii 500 MHz:n kellotaajuudella, muistia on 640 megatavua ja ne toimivat 800 MHz:n kellotaajuudella (1,6 GHz DDR). Muistiohjain on ainoastaan 320 bittiä leveä ja samalla Stream-prosessoreiden määrä on tipautettu 96 kappaleeseen. GeForce 8800 GTS:n Stream-prosessorit toimivat 1,2 GHz:n kellotaajuudella.

 

AMD:n alustoille NVIDIA julkaisi toukokuussa AM2-kantaa tukevan nForce 590 SLI -piirisarjan, joka lanseerattiin pienin muutoksin myös Intelin Socket 775 -prosessoreille. Intel-alustalla nForce 590 SLI kohtasi kuitenkin vakavia ongelmia, kun piirisarja ei venynyt ylikellotustesteissä kuin noin 325 MHz:n väylätaajuudelle. Yhdessä uusien GeForce 8800 -sarjan näytönohjainten kanssa NVIDIA julkaisikin optimoidun nForce 680i SLI -piirisarjan, joka on suunniteltu varta vasten saavuttamaan korkeampia väylätaajuuksia (+500 MHz). Samalla 680i SLI tuo mukanaan myös Intel-aluistoille kauan kaivatun virallisen SLI-tuen kahden PCI Express X16 -liitännän turvin.

 

Ensi vuoden puolella NVIDIAlta on luvassa G84- ja G86-koodinimellisiin grafiikkapiireihin perustuvat näytönohjaimet, jotka on tarkoitettu budjetti- ja kuluttajahintaluokkiin. Tarkempia yksityiskohtia ei ole vielä selvillä, mutta näytönohjaimet julkaistaan oletettavasti GeForce 8200- ja 8600-mallinimillä ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myöhemmin keväällä NVIDIA todennäköisesti julkaisee päivitetyn version GeForce 8800 -sarjasta (GeForce 8850?), jonka grafiikkapiiri valmistetaan pienemmällä 80 nm:n tekniikalla.

 

Yritysrintamalla NVIDIA kunnostautui ATI:n tapaan hankkimaan suomalaista 3D-osaamista ostamalla mobiiliin grafiikkateknologiaan erikoistuneen Hybrid Graphics Oy -ohjelmistotalon. Hybridin avoimiin standardeihin perustuvat teknologiat mahdollistavat 2D- ja 3D-grafiikan mobiililaitteissa ja sulautetuissa järjestelmissä. Sopimuksen mukaan Hybrid Graphics siirtyi kokonaisuudessaan NVIDIANnomistukseen, mutta jatkaa edelleen tuotteidensa myyntiä ja markkinointia itsenäisenä tytäryhtiönä Hybrid-nimen alla. Hybrid Graphicsin toimitusjohtaja Mikael Honkavaara kertoi lehdistötiedotteessa, että yhdistyminen NVIDIAan antaa Hybridille mahdollisuuden kiihdyttää kasvua ja jatkaa kehityksen kärjessä uusien grafiikkaratkaisujen luojana, kehittäjänä ja toimittajana. NVIDIAn toimitusjohtaja Jen-Shun Huang puolestaan kommentoi: ”Yhdistäessämme voimamme Hybridin kanssa, voimme tarjota mobiililaitteisiin laajan valikoiman ratkaisuja ohjelmistoista grafiikkapiireihin. Näin voimme osaltamme vauhdittaa grafiikan käytön yleistymistä mobiililaitteissa”.

Lokakuussa Wall Streetillä levisi huhu, jonka mukaan Intel olisi aikeissa ostaa NVIDIAn. Samana päivänä NVIDIAn osakekurssi nousi noin kahdeksalla prosentilla ja arviolta 20 miljoonaa NVIDIAn osaketta vaihtoi omistajaa. Ostoilmoitusta ei kuitenkaan koskaan kuulunut ja analyytikot ovatkin olleet sitä mieltä, että NVIDIA on liian kallis hankinta Intelille. NVIDIAn pörssiarvo on tällä hetkellä noin 10 miljardia dollaria, joten yrityskauppa tulisi maksamaan Intelille huomattavasti enemmän, kuin mitä AMD maksoi ATI:sta ($5,4 miljardia). Viikko ostohuhujen jälkeen spekuloitiin, että yritykset todennäköisesti muodostavat keskenään strategisen allianssin.