UUSIMMAT

Tohtoria pännii pänttääminen – Opiskellaanko kokeita vai elämää varten?

25.03.2013 11:52 | Aki Lehti | 4

LUT energiaLappeenranta GP-kilpailu  on yksi suurista opiskelijoiden projekteista, joissa suorituksen saa osallistumalla projektin eri vaiheisiin suunnittelemalla ja rakentamalla sähköauton elektroniikkaa, sähkömoottoritekniikkaa, mekaniikkarungon ja ohjauksen ratkaisuja, olemalla tapahtuman järjestäjä ja markkinoija tai toimimalla esimerkiksi fysioterapian opiskelussa lihaskuntopuolenkuntotestaajana ja valmennuksen suunnittelijana.

Lukenut mies

Itseäni kokeisiin pänttääminen alkoi pänniä joskus viidentoista vanhana kultaisella 80-luvulla, kun jouduin opettelemaan ulkoa monenlaista tietoa pelkästään testejä varten. Opettajaa tuntui kiinnostavan lähinnä se, että pystyin sanatarkasti toistamaan jonkin yksityiskohtaisen tiedon, jonka hän oli oppikirjan sivun 57 alemman kuvan kuvatekstistä poiminut. Montakaan opettajaa ei sen sijaan kiinnostanut, ymmärsinkö asian tai osasinko jotain.

Nuori kapinallinen kulki lopulta kuitenkin järjestelmän mukana, vanheni ja istui tuhansia tunteja kokeissa ja tentteissä ja niihin valmistautuen vuodesta 1977 aina vuoteen vuoteen 2004. Ylioppilaslakki painettiin päähän 1990, tohtorinhattu 2004 ja välissä annettiin elektroniikan diplomi-insinöörin paperit kouraan vuonna 1997.

Joku sanoo, että lukenut mies. Mutta osaako se mitään…

Opetellaan ulkoa

Me suomalaisessa koulujärjestelmässä mukana roikkuneet olemme tehneet kirjallisia kokeita vuosien varrella niin monia, että tätä toimintamallia osaamisen mittarina ei osata edes kyseenalaistaa. Jonkinlaista osaamisen mittaamista tietysti matkan varrella tarvitaan, jotta varmistetaan tietyn minimitason osaamistavoitteiden saavuttaminen ja voidaan antaa palautetta oppijalle. Tässäkin sorrutaan helposti tavoittelemaan arvosanoja eikä välttämättä aitoa oppimista.

Suomen lukiolaisten liiton Lukio 2.0 –tutkimuksen koostesivujen  ensimmäiset sanat menevät näin:

” Lukiolaisten mielestä lukiossa pitäisi siirtyä sirpaletiedon pänttäyksestä tiedon konaisvaltaisempien hallintataitojen opiskeluun”

Ja tarina jatkuu:

”…. kritisoivat lukiolaiset ylioppilastutkinnon tapaa korostaa ulkoa opetellun osaamista: 82 % näkee, että tutkinnon tulisi mitata tiedon soveltamisen taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa ulkoa opiskellun tiedon sijaan.”

Myös minä jatkoin ulkoa opettelemista monilla kursseilla 90-luvun alussa yliopistossa opiskellessani. Välillä aiheutti tuskaa niellä kiukku siitä, että en saanut hyvää arvosanaa, koska ratkaisin annetun (keksityn) ongelman, mutta en tehnyt sitä opettajan mielestä paremmalla solmupistemenetelmällä, vaikka päädyin samaan ratkaisuun.

LUT energia
Lukeminen ja tiedon etsiminen kuluu opiskeluun, mutta kirjojen kanssa puuhailu ei ole ainoa osa insinöörin osaamista.

Haasteita opettajille ja opiskelijoille – Tenttimisen pakko

Yksi kummallinen jäänne historiasta on suomalaiseen ylioppilastutkintoon liittyvät kokeet, jotka mittaavat osaamista melko yksipuolisesti. Millaisia valmiuksia, tietoja tai taitoja voi mitata suljetulla kirjallisella kokeella? Tai millaisissa työ- tai arkielämän ongelmanratkaisutehtävissä suljetaan saliin, jossa täytyy olla hiljaa epämiellyttävässä pulpetissa valvovan silmän alla.  Kello käy, salissa olijat tuijottavat vakavina omaa paperia ja yrittävät ratkoa monimutkaisia ja keinotekoisia ongelmia ulkomuistitiedon varassa, ilman tietoverkon tarjoamaa informaatiota. Jos hyvin käy, muisti pelaa tai arvaukset ovat osuneet oikeaan ja ulkoa opetellut tärpit saa raapusteltua paperille.

Osaaminenkaan ei aina takaa hyvää tulosta, vaan vain viidelle prosentille koko maan vastaajista annetaan paras arvosana ja viidelle huonoin, ja muut väännetään tähän väliin. Riippumatta kokeiden tekijöiden osaamisesta!

Monien opettajien kommentitkin kertovat heidän pitävän itse koetta lukion opiskelun keskiössä:

“– Tässä asiassa mennään aivan nurin päin. Ensin pitäisi olla valmis opetussuunnitelma ja sitten vasta uudistettaisiin tutkintoa. Täytyyhän meidän opettajien ja oppilaiden tietää mihin tähdätään ja millainen koe on edessä…”

Huolen tietysti ymmärtää, sillä jos osaamista mitataan lopulta vain yksittäisen kokeen avulla, niin se käytännössä määrää mitä kannattaa opetella. Lähtökohta koulutuksen järjestämiseen pitäisi kuitenkin kokeen sijasta olla joku järkevä (osaamis)tavoite, ja tästä näkökulmasta ylioppilaskoe nykymuodossaan joutaisi mielestäni romukoppaan.

Jos opiskelijan osaaminen pitää arvioida, niin nykytietämyksen ja pedagogisen tutkimuksen mukaan jatkuva arviointi on loppukoetta parempi tapa. Miksi meillä on lukion päättökoe, vaikka osaamista on jo arvioitu matkan varrella? Vai eivätkö lukion kurssiarvosanat kerro osaamisesta mitään, ja tarvitaan vielä erillinen koe?

LUT energia
Esiintyminen on tärkeä osa Insinöörin taitoja, ja sitä harjoitellaan opintojen eri vaiheissa. Kuva ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tekemistä posteriesityksestä Elektroniikan perusteet -kurssilla.

Mitä asian eteen on tehty

Onneksi yliopistokoulutus on muuttunut voimakkaasti omista opiskeluajoista ja opettajien pedagogista koulutusta on lisätty huomattavasti. Ylioppilastutkintoakin uudistetaan parhaillaan. hälyn saattelemana, ja ylioppilastutkintolautakunnasta kolmasosa sai hiljattain potkut.

Katsotaanpa mitä oppimisen ja osaamisen arvioinnin eteen on tehty Lappeenrannassa. Seuraavassa keskityn etenkin oman aihealueeni, elektroniikan opetukseen, johon vaikutteita on otettu myös urheiluvalmennuksesta.

Yksi voimakkaasti lisääntyvä suunta käytännönläheisessä opetuksessa ovat erilaiset projektikurssit LUT:ssa, jossa luokkaopetuksesta on siirrytty enemmän työelämän kaltaisiin käytännön ongelmien ratkaisuun. Pelkän teorian ja tekniikan lisäksi samalla opitaan monia työ- ja arkielämässä tärkeitä taitoja ja valmiuksia.

Konkreettisesti: jos pitää kouluttaa pyörän tai ruudin keksiviä insinöörejä, niin laitetaan teekkarit hommiin ja katsotaan mitä tulee. Matkan varrella opettajat antavat tukea ja apua, ”couchausta”, vinkkejä sekä linkkejä teoriaan ja käytännön kokemukseen. Aina ei välttämättä tule valmista tuotetta, mutta tässäkin matka itsessään on tärkeämpi kuin päätepiste.

Monilla kursseilla opiskelijat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan käytännön laitteita. Kuvan piirilevy suunnitelmineen on syntynyt opiskelijatyönä.

Yksi esimerkki projektikurssien tuloksista onkin vilahtanut jo aiemmassa muroartikkelissa. Kurssin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa digitaalisella vahvistimella varustettu kannettava poppikone bilekäyttöön. Kurssiin on ripoteltu tasaisesti teoriaa ja käytäntöä, mutta työ itsessään on suoritus, eikä erillistä koetta ole tarve järjestää. Tekijöitä motivoi suuresti kurssin yhtenä päämääränä oleva konkreettinen tuote, joka jää tiimin omaan käyttöön.  Laitteen lisäksi kurssin suorittaneet tekijät saavat monipuolista elektroniikan suunnittelun ja tuotekehityksen osaamista, harjaantuvat ryhmä- ja projektityötaidoissa sekä syventävät osaamistaan teknistieteelliseen raportointiin. Tälläkin kurssilla tehty työ laitettiin wikisivustoille toisten opiskelijoiden ja muiden asiasta tietoa hakevien käyttöön.

Suljettujen wiki- ja webbialustojen lisäksi monella LUT:n kurssilla käytetään suoraan Wikipediaa harjoitustyön palautustapana. Enää ei tehdä keksittyjä ja tyhjänpäiväisiä kirjallisia raportteja vain opettajaa varten, vaan opiskelijoiden työpanos saadaan koko maailman hyötykäyttöön. Samalla opitaan suhtautumaan kriittisesti lähteisiin, olemaan tarvittaessa eri mieltä asioista ja altistamaan oma työ yleiselle kritiikille.

Kokonaan kurssilla alkunsa saaneista wikipedian artikkeleista ovat esimerkiksi tälläkin hetkellä työn alla olevat Bode-diagrammi, siirtofunktio tai EMC-direktiivi.

Opiskelijoidemme tulokset ovat päässeet myös kansainvälinen tiedeyhteisön tutkijoiden tietoisuuteen. Viime vuonna teholähdetekniikan projektityö -kurssin yhtenä osana oli loppuraportti tieteellisen artikkelin muodossa.

Mittaustekniikan tiimin tekemä artikkeli hyväksyttiin esitettäväksi Yhdysvalloissa pidettävässä tieteellisessä I2MTC 2013- konferenssissa Minneapolisissa. Tekijöista kaksi on diplomi-insinööriksi opiskelevia perusopiskelijoita ja yksi tekniikan tohtorin tutkintoon tähtäävä jatko-opiskelija. Projektitiimin työskentelystä löytyy lisätietoa tiimin wikialustalta.

Myös tänä vuonna yksi suurimmista opiskelijaprojekteista on Lappeenranta GP, jossa kilpaillaan sekä lihasvoimalla että sähköajoneuvoilla. Tässä työtä tehdään LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tässä käytännössä opiskelijoiden järjestämässä tapahtumassa on monia kilpailun järjestelyyn, osallistumiseen ja valmistautumiseen liittyviä projekteja niin tekniikassa, taloudessa ja markkinoinnissa kuin vaikkapa fysiikan mittauksessa ja treenissä. Lopulta kilpailu kulminoituu Wapun alla suureksi yleisötapahtumaksi, jossa työn tulokset näkyvät; mukana olleet ovat oppineet monia uusia asioita ja saaneet uusia ystäviä ja työkavereita pelkän suorittamisen lisäksi.

Kaikille avoimessa kisassa on vielä tilaa sähköajoneuvojen kategoriassa, lähdetkö mukaan!?

—————

Kirjoittaja Mikko Kuisma on elektroniikan tutkijan ja opettajan tehtävissä tällä hetkellä LUT Energialla toimiva tekniikan tohtori. Kuisma on toiminut opettajana ja yliopiston opetuksen kehittämistehtävissä vuodesta 1995. Hän täydentää tällä hetkellä myös urheiluvalmentajan opintojaan ja on toiminut ampumaurheilussa valmentajan tehtävissä maajoukkuetasolla asti.
 

TIETORUUTU: LUT Energia

Energiamurros on tässä ja nyt. Sitä tarvitaan työkaluksi, kun seuraavien vuosikymmenien aikana energiatalous maailmanlaajuisesti muuttuu täysin. Muutos on jo alkanut. Sen ilmentymiä ovat muun muassa uusiutuvan energian esiinmarssi, hajautetun energiantuotannon lisääntyminen, sähkön varastointiin ja kysynnän joustoon liittyvät tutkimus- ja kehitystoimet sekä Aasian nopeasti kasvavaan energiankulutukseen vastaaminen. Uusille osaajille löytyy siis töitä ja haasteita.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on Suomen suurin yliopistollinen energia-alan tutkija ja kouluttaja. Tutkimusryhmämme energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan aloilla toimivat yhtenäisessä LUT Energia -tutkimuskokonaisuudessa, ja tarjoavat poikkitieteellistä osaamista yhteistyökumppaneilleen. Kaikilla koulutusohjelmillamme on kansainvälinen laatuleima, joka takaa koulutuksen korkean tason.

Energiatehokkaiden ratkaisujen löytäminen edellyttää laaja-alaista tutkimusta. Hallitsemme ympäristöystävällisesti koko energiaketjun energialähteistä loppukäyttöön: polttoaineet, energiantuotantoteknologiat, sähköverkot ja -markkinat sekä energiankäytön ja tuotantoprosessit.

Tutkimustoimintamme on luonut pohjan useille maailmanlaajuisille menestystuotteille ja uudelle yritystoiminnalle. Osaamisestamme kertovat myös kymmenet myönnetyt patentit. Vuosittain LUT Energian kolmesta koulutusohjelmasta (energia-, sähkö- ja ympäristötekniikka) valmistuu 120 diplomi-insinööriä ja viitisentoista tekniikan tohtoria, jotka sijoittuvat laajasti eri tehtäviin yliopistoista yrityksiin.

Energia-alan diplomi-insinööriksi?

LUT Energian Koulutusohjelmat ovat energiatekniikka, sähkötekniikka jaympäristötekniikka. Diplomi-insinööriksi voit hakea valtakunnallisen tekniikanyhteisvalinnan kautta.
 

Hakuaika on 4.3.-3.4.2013 klo 16.15.

Keskustelu

Enpä vois enempää samaa mieltä olla!

Minä oon itekkii ollu miljoonia ellen tsiljoonia kertoja pulassa sen takia, että joku nippelitieto pitäisi osata ulkoa luetella. Sen vuoksi oon erittäin kriittisesti suhtautunut arvosanoihin ja sen mukaan ammattitaidon määrittämiseen. Hyvä numero ei takaa ammattitaitoa tai osaamista, vaan sen että muistat ulkoa jotain täysin epäolennaista työelämän kannalta.

Mutta nyt kun on itse tehnyt asioita tavoite mielessä, eli toimiva laite tms. Olen oppinut lyhyessä ajassa enemmän kuin koko koulutusaikana, on pitänyt tiedostaa teoriat ja muut tiedot, jotta homma skulaa.

Koulutustausta toistaiseksi: Peruskoulu, lukio, tietotekniikan insinööriopinnot jäi kesken ja valmistuin metsätalousinsinööriksi.

Tehtyjä asioita: Osana rakentamassa toimivaa ohjelmaa android käyttöjärjestelmälle, toimiva sovellus javalla tietokoneelle, ralliauton sähköistys ja palkkatyönä vähän metsätalouden toimia. Ja varmasti lukemattomia muita pienempiä asioita.

Hiiteen koko pänttäyskoehärdellit ja todellista soveltamista tilalle!!

Samaan sarjaan menee turhanpäiväisen paskan opettaminen laitoksissa ja aloilla missä niillä ei tee mitään.

P-A-K-K-O-R-U-O-T-S-I on täydellinen esimerkki tästä.

Ja jos joku alkaa spekuloimaan tuota kohdallani niin voin kertoa seuraavaa:

Aikaisemmat koulutukset ruotsista: 2-asteen ammatillinen ruotsi sähköalan perustutkintoon liitettynä: Ei mtn hyötyä.

Valtion virallinen kielitutkinto suoritettuna joka rinnastetaan virkamies ruotsiin: Ei mitään hyötyä

Suoritan tällä hetkellä kolmatta ammattiani, joka on sekin toisen asteen ammatillinen tutkinto tosin tällä kertaa kaupanalalle ja tulen työllistymään erittäin suurella todennäköisyydellä itäsuomeen ja opiskelujen aikana olisin erittäin motivoitunut lukemaan yllättäen venäjää, koska kuinka ollakaan venäjänkauppa lienee huomattavasti merkittävämmässä asemassa kuin ruotsin vastaava.

Olen itsekin nyt ensimmäistä vuotta yliopistossa, ja olen koko vuden ollut hämmentynyt kuinka typeriä asioita opiskelijat pakotetaan opiskelemaan. Koko vuosi on ollut pelkkää irtonaisen nippelitiedon opiskelua ja täysin turhanpäiväisten esseiden kirjoittamista. Osan kursseista pääsee läpi vain käymällä jokaisella luennolla. Mikään kursseista ei ole valmistanut työelämän tehtäviin millään tavalla.

Ensi vuodeksi siirryn saman suuntaiselle alalle ammattikorkeakouluun. Toivon todella että opiskelu olisi siellä täysin erilaista. Tuntuu paljonkin siltä, että vuosi oikeaa työntekoa vastaa viittä vuotta opiskelua.

Jiia

Ensi vuodeksi siirryn saman suuntaiselle alalle ammattikorkeakouluun. Toivon todella että opiskelu olisi siellä täysin erilaista. Tuntuu paljonkin siltä, että vuosi oikeaa työntekoa vastaa viittä vuotta opiskelua.

Toivottavasti toimii sulle. Ite tein aikoinaan päinvastaisen siirron, koska kohtaamani ammattikorkeakouluopetus oli täysin ala-arvoista ja keskittyi kokonaan ryhmätöihin. Ei sopinut minulle.

Yliopistossa voi opiskella kahdella tavalla: tenttiin tai itselleen. Tenttiin lukiessa tarvitsee usein opiskella vain edellisten tenttien kysymyksiin vastaukset. Itse kuitenkin pyrin aina opiskelemaan niin, että ymmärrän kokonaiskuvan ja saan lukemastani jotain uutta tietoa, jota voin joskus ehkä työssäni hyödyntää.

Olemalla vuoden töissä, opit sen yhden ammatin hyvin. Opiskelemalla viisi vuotta yliopistossa hyvin, opit ymmärtämään miten opiskelemasi ala toimii päällisin puolin. Yliopisto ei kouluta ammattiin, vaan se antaa vain valmiudet toimia alalla.

Muropaketin uusimmat