”Vuosi pelihiiren silmin” – pelihiirien vuosikooste

28.12.2020 10:15 | Antti Voutilainen

Vuoden 2020 pelihiirten trendi kulminoitui vahvasti hiiren koteloinnin hunajakennorakenteeseen. Mutta ehdittiin kuluneena vuonna näkemään paljon muutakin kuin pelkkää hunajakennorakennetta.

Huippukevyet hiiret hyökyivät markkinoille suurella voimalla vasta tänä vuonna vaikka esimerkiksi Glorious PC Gaming Race julkaisi ”maailman kevyimmän” pelihiiren jo vuoden 2019 maaliskuussa.

Langaton lataus ei ole hiirissä lähtenyt lentoon niin vahvasti kuin olisi voinut odottaa. Langattomia latausratkaisuja pelihiirille on nähty muun muassa Logitechilta ja Corsairilta. Uusimpana tulokkaana listalla on HyperX Pulsefire Dart -pelihiirellään ja Chargeplay Base -latausalustallaan. Yhdistelmä oli Muropaketin testissä toimiva lukuunottamatta akkukestoa, joka RGB led-valaistuksen kanssa jäi vaatimattomaksi.

Kiistaton tosiasia on, että langaton lataus helpottaa hiiren käyttöä, mutta yleistymisen esteenä epäilemättä se, että hinta nousee huomattavan korkealle. Ja kun kysyntää ei ole, ei ole motiivia jatkokehitykselle. Pelihiirten langattomassa latauksessa perimmäinen kysymys onkin, paljonko käyttäjät ovat valmiita maksamaan käyttömukavuudesta. USB-kaapelin kytkeminen hiireen ei ole mikään ylivoimainen ponnistus, mutta jos vaihtoehtona on, että hiiren saa ladattua vielä vaivattomammin, ollaanko siitä valmiita maksamaan .

Lippulaivatuotteet ovat epäilemättä aina hyvin kiehtovia. Uutta teknologiaa hyödyntävät laitteet ottavat haltuun uusia ominaisuuksia, joita ei ole välttämättä osannut edes kaivata. Lippulaivan ominaisuudet eivät paljoa lämmitä, jos hintaluokka on kaukana siitä, mitä on valmis investoimaan.

Hiirten saralla kilpailu on kuitenkin niin kiivasta, että kevyempäänkin budjettiin löytyy erittäin vahvoja vaihtoehtoja. Hyvänä esimerkkinä toimii Muropaketissakin testattu SteelSeriesin Rival 3. Se on hieno osoitus siitä, että alle 50 euron hinnalla voi saada erinomaisen pelihiiren. Hiiren ainoat miinukset olivat varsin subjektiivisia eikä hiiri ole painoltaankaan (77 grammaa) mikään raskaan sarjan jyrsijä.

Palataanpa takaisin huippukevyisiin hiiriin. Katsaus ei ole katsaus, jos koko vuoden läpi jyrännyttä trendiä ei pureskele tarkemmin.
Hiiren keveyttä tuskin voi pitää minään suurena innovaationa, mutta samalla sen tuomaa lisäarvoa ergonomiaan ja käyttötuntumaan ei voi kiistää. Itse pidin keveyttä lähinnä markkinointikikkana, mutta kokeiltuani reilun 60 gramman painoista hiirtä, saatoin todeta, että kyseessä ei ole pelkkä kikka: Kevyt hiiri oli käyttötuntumaltaan huomattavasti miellyttävämpi kuin painavampi lajitoverinsa.

Keveys tosin asettaa omat haasteensa itse hiiren muotoilulle. Tähän mennessä julkaistuista pelihiiristä useimmat ovat keskenään hyvin saman näköisiä ja muotoilultaan symmetrisiä.

Tähän mennessä ultrakevyitä hiiriä on saatu muun muassa SteelSeriesiltä (Aerox 3), HyperX:ltä (Pulsefire Haste), Logitechilta (Pro X Superlight), MadCatzilta (M.O.J.O. M1) ja Razerilta (Viper Mini). Luonnollisesti joukkoon kuuluu myös Glorious PC Gaming Race.

Ultrakevyiden hiirien evoluutiossa ensimmäinen kehitysaskel oli langalliset hiiret. Seuraava looginen askel oli lisätä kuvioon langattomuus, jonka osa edellä mainituista onkin jo tehnyt. Logitech loikkasi höyhensarjaan suoraan langattomalla hiirellä. SteelSeriesin Aerox 3 -pelihiirestä on saatavilla langaton versio. Gloriousin Model O Wireless on niin ikään päivitys langattomuuteen.

Kevyimmät hiiret ovat onnistuneet alittamaan 60 gramman rajan, mutta 50 gramman alittaminen lienee kovempi haaste. Toki siinä kohtaa herää kysymys myös siitä, tuoko se merkittävää lisäarvoa käyttäjälle tai käyttömukavuudelle. Toinen kysymys on, että saako painoa pudotettua ilman suorituskykyyn heijastuvia kompromisseja.

Epäilemättä painonpudotuskilpailu jatkuu vielä ensi vuonnakin. Todennäköisesti markkinoille saadaan kevyitä hiiriä valmistajilta, joiden toiminnan pääpainopiste on muualla kuin oheislaitteissa. Kukapa nyt haluaisi jättää trendin hyödyntämättä.

Jos oikein ennustamaan lähdetään, niin ei ole lainkaan poissuljettua, että ensi vuonna trendiksi nousisi hiirten päivitysnopeus. Atompalm esitteli kehittämänsä Hydrogen-pelihiiren, jossa on keveyden lisäksi panostettu päivitysnopeuteen, eli vasteaikaan. Hiiren päivitysnopeudeksi saa määritettyä parhaillaan 8000 hertsiä totutun 1000 hertsin sijaan. Täten hiiren vasteaika on 125 mikrosekuntia, kun ”tavallisissa” pelihiirissä vasteaika on 1000 mikrosekuntia, eli yksi millisekunti.

Toipa tuleva vuosi mukanaan minkä tahansa trendin, kuluvan hetken kilpailutilannetta voi pitää varsin terveenä. Vaihtoehtoja löytyy runsaasti kaikkiin hintaluokkiin. Suurin hankaluus lieneekin löytää se mieluisin vaihtoehto itselle sopivasta hintaluokasta.