Kopiosuojaukset, nuo PC-pelaajan pikku ystävät
Olen seurannut useamman vuoden ajan kasvavan hämmennyksen vallassa PC-pelimaailman tapahtumia, erityisesti kopiosuojausten aiheuttamia seuraamuksia. Ymmärrän täysin pelien kopiosuojauksen syyt – jotain on luonnollisesti tehtävä, että pelien kasuaalikopiointia voitaisiin edes hieman rajoittaa. Tunnustan kyllä, että jo C-64-vuosina originaalipelien KASETIT (!) kiersivät kaveripiirissä ja niitä kopioitiin. Ostin itsekin stereoni ennen kaikkea sillä perusteella, että sen tuplakasettidekin asetukset mahdollistivat alkuperäispelien vaivattoman kopioinnin.
Yleisesti ottaen pelien kopiosuojauksilla pyritään estämään juuri tätä. Kun pikku-Jukka ei saa pelistä kopiota, niin ehkä hän menee sinne pelikauppaan ja ostaa pelin. No, eihän minulla vielä tuolloin ollut omaa rahaa jatkuvaan pelien osteluun, mutta näin jälkikäteen kun ajattelee, niin meidän ja pelitalojen välinen peli oli tavallaan reilua. Me kopioimme minkä ehdimme, mutta myös ostimme alkuperäispelejä, niin usein kuin pystyimme. Mukavia aikoja.
Ajat ja kopiosuojaukset ovat sittemmin muuttuneet. Oltiin PC-pelaamisen tilasta mitä mieltä tahansa, niin muutama vuosi sitten pelien suojaamisen trendit alkoivat mennä ikävään suuntaan. Kopiosuojaukset muuttuivat. Ne eivät enää pelkästään vaikeuttaneet kopiointia, ne suorastaan puuttuivat käyttäjien yksityiselämään. Tapaus Starforce näytti kuinka pahoin voidaan mennä rajan yli. Kopiosuojaus aiheutti jopa fyysisiä vikaantumisia ja sekoitti ihmisten käyttöjärjestelmiä. Moni pelitalo lopetti Starforcen käyttämisen peleissään ja moni pelaaja kieltäytyy nykyään ostamasta pelejä, joissa on Starforce.
Harmi vain, ettei Starforce ole läheskään ainoa ongelmatapaus. Kopiosuojaukset upotetaan koko ajan syvemmälle pelikoodiin ja ne ovat koko ajan kriittisempiä kuluttajia kohtaan. Siinäpä kinaat kaupan tiskillä peliä palauttaessasi, jos kopiosuojaus ei hyväksy DVD-asemaasi, koneeseesi asennettuja apuohjelmia tai kaatuilee muuten vain. On suorastaan masentavaa lukea netistä raportteja, joissa pelin bugit osoittautuvatkin kopiosuojauksen aiheuttamiksi häröiksi.
Onkin vaikeaa löytää tasapaino järkevän ja riittävän hyvin toimivan kopiosuojauksen ja kuluttajan tarpeiden – tai halujen – väliltä. Pelitalot haluavat tuotteisiinsa riittävän suojauksen, jolla estetään satunnaiskopiointi ja ehkä edes vähän hidastetaan kräkkereitä. Pelaajat haluavat pelin, joka toimii.
Verkon yli tapahtuva pelin aktivointi on havaittu hyväksi ja toimivaksi suojaukseksi, mutta siinäkin on ongelmansa. Mitä jos pelin cd-key kräkätään tai pöllitään? Mitä jos pelissä on vain rajallinen määrä asennuskertoja?
Onko ongelmaan tasapainoista ratkaisua? Steamin kaltaisten verkkokauppojen pelit eivät tunnu tuottavan merkittäviä ongelmia, eikä suurin osa julkaistuista peleistä tunnu aiheuttavan kovin suuria laineita kopiosuojausmyrskyssä. Ehkä osa kopiosuojauksista jo tarjoaa riittävän tasapainon, mutta sitä vain ei muisteta uhon keskellä. Mutta mitä useampi todella ison profiilin peli päättää vittuilla kuluttajille – maksaville asiakkaille – sitä useampi PC-pelaaja pistää rahansa hyvän pelin sijaan kaljaan.
Lisää aiheesta
CDV vaihtoi Starforcen, kopiosuojausten valmistajan maine murusina
