UUSIMMAT

Arvostelu: Teräslilja ja Kapteeni Hyperventilaattorimies – Kesän parhaat sarjakuva-albumit ovat kotimaisia

18.07.2013 15:20 | Muropaketin toimitus

Teräslilja & Kapteeni Hyperventilaattorimies

Kyllä nyt kelpaa. Keskellä kesää kirjakauppoihin on saapunut kaksi Tähtivaeltajasta, ”Suomen parhaasta kulttuurilehdestä”, tuttua sarjakuvasankaria. Pekka Allan Mannisen Teräslilja sekä Anssi Rauhalan ja Markku Uusitalon Kapteeni Hyperventilaattorimies näyttävät närhen munat amerikkalaisille serkuilleen – ja tekevät niistä heti perään kokkelia.

Verinen ja satiirinen Teräslilja on seikkaillut Tähtivaeltajan sivuilla jo yli 20 vuoden ajan. Vuonna 2007 sarvipäinen antisankari sai ensimmäisen, vuodet 1990–1999 kattavan Kivaa pahaa -kokoelma-albuminsa ja nyt tarjolla on lisää räävittömyyksiä. Iso pipi (Lempo Kustannus) kokoaa Teräsliljan episodit vuosilta 1999–2011. Albumin sisältö, kuten takakansi lupaa, loukkaa tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Bonusherkkuna mukana on yhdeksän uutta sivua; huisin hauskoja tehtäviä sekä ”ohjaajan versio” Tähtivaeltajassa 1/2009 julkaistusta Teräs-Jörö-Liljasta. Mukaan on mahtunut myös P. A. Mannisen oma ”kommenttiraita” albumin tarinoihin.

Iso pipi on puhdasoppista Teräsliljaa. Tulevaisuuden robottipoliisin tulilinjalle joutuvat niin tosi-tv-ohjelmat, kliseiset supersankarit kuin koululaitoskin. Veri lentää ja suolenpätkät heittävät volttia ilmassa. Teräslilja-sarjakuvat on aina tehty kieli poskella, vaan ei hutiloiden. Monesta tarinasta löytyy aineksia, joista olisi voinut jatkojalostaa vaikkapa useamman albumin. Tokko Manninen kuitenkaan pidempiä tarinoita intoutuu tekemään, sillä parhaiten Teräslilja toimii muutaman sivun mittaisina rykäyksinä. Siitä huolimatta satasivuisen albumin lukee hetkessä hotkien. Hillitöntä kamaa!

Muista myös aikaisemmat P. A. Mannisen kootut –sarjakuva-albumit. Iso pipi on tässä sarjassa nimittäin jo seitsemäs osa.

”No voi onnetonta! Pamppu lipesi kädestäni ja tunkeutui kurkkuunne tuhoten äänijänteenne täydellisesti… mutta uskokaa pois, maailma on iloisempi paikka, kun te pidätte turpanne kiinni!”. Tästä ei suomalainen underground-sarjakuva enää paremmaksi mene!

Teräslilja & Kapteeni Hyperventilaattorimies

Vai meneekö? Ainakin Anssi Rauhalan ja Markku Uusitalon luoma Kapteeni Hyperventilaattorimies (Zum Teufel) on kova haastaja Teräsliljalle. Nyt ensimmäistä kokoelmaksi kääritty ”Hypis” esiintyi ensimmäistä kertaa Tähtivaeltajassa jo vuonna 1987. Rauhalan ja Uusitalon jälkeen hahmon on ottanut käsittelyynsä niinkin nimekkäät tekijät kuin Johanna Sinisalo, Petri Hiltunen, Kivi Larmola ja Hannu Mänttäri. Toimivan sarjakuvan merkki on, että se muovautuu eri tekijöiden käsissä nikottelemalla uusiin muotoihin, ja näin on käynyt myös Kapteeni Hyperventilaattorimiehelle, tuolle äärimmäisistä supersankareista äärimmäisimmälle. Verratkaapa vaikka Larmolan ja Hiltusen tarinoita toisiinsa. On siinä skaalaa!

”Sataa edelleen. Sade piiskaa hautakivien metsikköä. Poismenneitä ystäviä. Sateessa he lepäävät. Meidän pojat. Supersankarivainajat.”

Teräsliljan tavoin Kapteeni Hyperventilaattorimies, ”Suomen Watchmen”, syntyi rakkaudesta scifiin. Tähtivaeltajan 1990-luvun yksittäisiä tarinoita lukiessa en koskaan kiinnittänyt kunnolla huomiota siihen, miten monimuotoisesti sarjan eri hahmoja ja teemoja Hypiksessä itse asiassa käsiteltiin. Tarinoiden pariin palatessa oli myös ilo huomata, miten hyvin ne ovat kestäneet aikaa. Edes Neil Gaimanilta, Frank Milleriltä ja Alan Moorelta lainatut ainekset eivät tunnu nahistuneilta. Kapteeni Hyperventilaattorimies on albumi, joka yllättää lukijansa aukeama toisensa jälkeen.

Teräslilja & Kapteeni Hyperventilaattorimies

Sarjakuvien lisäksi Hypis-albumi sisältää komean kasan bonusherkkuja. Tähtivaeltajan päätoimittaja Toni Jerrmanin kirjoittama katsaus hahmon syntyyn on niin mielenkiintoista luettavaa, että sen olisi suonut olevan pidempikin. Kiitosta pitää antaa myös tekijöiden ja tarinoiden esittelyistä, joskin ne olisi voinut sijoittaa albumin loppupuolen sijaan jokaisen tarinan yhteyteen. Runsas taustoittaminen tulee tarpeeseen, sillä Kapteeni Hyperventilaattorimies vilisee sisäpiirivitsejä, jotka eivät mitenkään voi aueta niille, joilla ei ollut ilo kuulua Suomen scifi-piireihin 1980-luvun loppupuolella.

Pisteeksi i:n päälle albumista löytyy Jyrki J. J. Kasvin esipuhe sekä jenkkimarkkinoiden mallin mukaisesti pin up -galleria, jossa oman näkemyksensä Kapteeni Hyperventilaattorimiehestä tarjoaa mm. Fingerporin myötä koko kansan suosikiksi noussut Pertti Jarla. Kapteeni Hyperventilaattori -albumi on kulttuuriteko ja pakko-ostos!

”Meri on hiljainen.”

Teksti: Tatu Junni

Lue myös Toni Jerrmanin haastattelu, joka julkaistiin Domessa (silloinen Kaista) Tähtivaeltajan 100. numeron kunniaksi vuonna 2007.