Uusimmat

Lehtikatsaus: Spider-Man 7/2013 on kehnoin Hämis-julkaisu aikoihin

31.07.2013 12:30 Muropaketin toimitus

Spider-Man

Kesällä kelpaa lukea sarjakuvia, mutta ei kyllä Spider-Manin uusinta numeroa. Se ei tarjoa kuin pahan mielen ja saa haikailemaan menneiden perään.

Tehdään heti alkuun selväksi: täytetarinoissa ei ole mitään vikaa. Hämähäkkimiehen sivuilla on nähty etenkin takavuosina lukuisia mainioita kertomuksia, jotka eivät kuljettaneet laajempaa tarinankaarta eteenpäin, mutta viihdyttivät silti erinomaisesti. Ensimmäisenä mieleen nousevat tunnelmalliset lyhärit Hämis tulee mökkihöperöksi (4/1989) ja Hämähäkkimies: Taasko minä olen pihalla? (7/1989) sekä kokeellinen Antenniosasto (12/1990).

Spider-Man 7/2013 on silkkaa täytetöhnää. Luetelluista esimerkeistä poiketen se ei kuitenkaan voita lukijaa puolelleen, vaan saa jopa roskaklassikon Rajua menoa lähiössä (12/1988) tuntumaan laadukkaalta.

Spider-Man

Heinäkuun numeron ensimmäinen tarina Sijaisope on jatkoa kesäkuussa kesken jääneelle törttöilylle, jossa Hämähäkkimies toimii Kostajat-akatemian vierailevana opettajana. Käsikirjoittaja Christos Gage ja kuvittaja Reilly Brown jatkavat kömpelöä tusinaseikkailua loppuun asti vailla mitään mielikuvitusta tai kutkuttavaa koukkua. Jopa jutun lopetus on kuin vähämielisille vekaroille suunnatusta lauantaiaamun piirretystä.

Lehden jälkimmäisessä tarinassa (Risteyksessä) kehiin palaa Hämähäkkimiehen nykyinen hovikirjoittaja Dan Slott yhdessä kuvittaja Ryan Stegmanin kanssa. Herra Stegman on selvästi McFarlanensa lukenut, sen verran aikaa on uhrattu seittien yksityiskohtiin ja Hämiksen mahdollisimman epämukaviin asentoihin. Kaverin oma ääni ei kuvituksesta välity, mutta paikoin tarjolla on ihan komeaa pastissia.

Koko kertomus on Peter Parkerin ja hänen ex-heilansa Betty Brantin elokuvaharrastuksen ympärille räkäisty klimppi kliseitä. Taas kerran on Ben-sedät, voimat ja vastuut raahattu kartalle samalla kun May-täti hermoilee ja Peter potee huonoa omatuntoa. Toki nämä elementit ovat tähdellinen osa Hämähäkkimiehen tarinaa, mutta pitäisihän nyt hahmon elämään muutakin mahtua kuin vain ikivanhat traumat.

Spider-Man

Spider-Man 7/2013:ssa häiritsee sama juttu kuin lehden niin monessa muussakin nykynumerossa: Dan Slottin tapa kuvata Peteriä ”aikuisena poikana”, jolla ei ole sen enempää seksuaalisuutta kuin kunnon persoonaakaan, on karmaiseva. On harmillista, että J. Michael Straczynski rakensi vaivalla Peteristä aikuista miestä 2000-luvun alkupuolella. Sitten Marvel-pomo Joe Quesada kauhistui hahmoa niin pahasti, että heitti sen kokonaan roskakoppaan ja otti tilalle Mefiston, Slottin ja muiden paholaisten luoman Uusi päivä -hirvityksen.

Vieläkin harmittaa.

Rakas suomalainen Hämis-toimitus, pidetään Spider-Man 7/2013:n kaltaiset lehdet suosiolla pois julkaisuohjelmasta, kiitos. Kukaan ei toki odota Hämikseltä mitään Frank Millerin hengessä tehtyä synkistelyä tai napakympiin osumista joka kerta, mutta laatuun voisi tähdätä tarkemmin.

Spider-Man

Lue myös:

Lehtikatsaus: Spider-Man 6/2013 on turha rätti, mutta antaa sentään mielenkiintoisia vihjeitä tulevasta

Lehtikatsaus: Spider-Man 5/2013 esittelee Ikineuvokset sekä Hämähäkkimiehen uuden asun – joko taas?

Lehtikatsaus: Spider-Man 4/2013:ssa Venom kuolaa, veri lentää ja Hämis itkee Liekin perään

Lehtikatsaus: Spider-Man 3/2013 esittelee aivan uudenlaisen Venomin

Lehtikatsaus: Spider-Man 2/2013 juhlistaa sarjakuvan 400. numeroa hautajaisilla

Teksti: Tatu Junni

Muropaketin uusimmat