Jumala on edelleen avaruusolento – Näin Erich von Dänikenin ufoteoriat jatkavat elämäänsä Hollywoodin scifi-elokuvissa

Runsaat 50 vuotta sitten maailmaan ilmaantui kuin tyhjästä Erich von Däniken, jonka mukaan jumalat ovat astronautteja. Mies on taas vauhdissa, ja viihdeteollisuuskin on uskossa.

Siitä on 50 vuotta ja risat kun maailma sai ihmeteltäväkseen elokuvan Olivatko jumalat astronautteja (Erinnerungen an die Zukungt/Chariots of the Gods, 1970). Se tuli Länsi-Saksasta ja kertoi, että pyramidit Egyptissä ja Meksikossa rakennettiin jumalten tietotaidollaan, luolamaalaukset ja myyttikertomukset kantoivat heidän muistoaan sukupolvilta toisille, ja Pääsiäissaaren monumentit saattoivat esittää heitä. Se oli Erich von Dänikenin ensivisiitti elokuvissa. Sen jälkeen niitä tuli paljon, vaikkei sveitsiläistä itseään niissä ole juuri näkynytkään.

Olivatko jumalat astronautteja oli dokumentti, ehkä nykymääritelmän mukaan valedokumentti, sillä tiedemaailma ja muu kulttuurin rationalistisen vyöhykkeen eliöstö ei ollut vakuuttunut juttujen todenperäisyydestä saati tieteellisyydestä. Däniken itse oli jo tuttu sensaatiomaisista kirjoistaan, joista astronauttijumalten taru sai alkunsa.

Dänikenin pojat

2000-luvulle on 70-luvulta pitkä matka, ja moni oli jo unohtanut Erich von Dänikenin, vaikka etenkin 1960- ja 1970-luvun lapset melkeinpä kasvoivat dänikenismin mielikuvitusjutuilla muodostaen sitten hyvin otollisen yleisön elokuville kuten 2001 – avaruusseikkailu (1968), Tähtien sota (1977) ja Alien – kahdeksas matkustaja (1979). Teoriat tai pikemminkin kovin vaappuvat hypoteesit muinaisista astronauteista – joissa esi-isämme näkivät jumalia – ihmiskunnan suursaavutusten takana kulkeutuivat bestseller-kirjoista scifi-elokuviin kuin varkain.

Nykyaikana sitten on koettu paluu. Tv-sarja Muinaiset avaruusoliot (Ancient Astronauts) on vuodesta 2009 saakka pitänyt Däniken-lippua korkealla, ja maestro itse on ollut siitä kovin ylpeä ja kertonut sarjan olevan suurelta osin hänen ajatustensa kertausta ja kehittelyä.

Sitten on sellaisiakin kuin America’s Book of Secrets (2012-2014), In Search of Aliens (2014-), Deep Space (2016-), Codes and Conspiracies (2014-) ja kohta näkyville tuleva The Legend of Tayos (2021). Ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän Dänikenin vaikutteista syntyneitä. Kustannusala on ollut liekeissä ”Dänikenin avaruuspoikien” teoksista, ja netissä tietysti raivovavat salaliittoteoriat kaikesta. Monen sellaisen takana on tämä outo saksankielinen ilmestysihminen, Erich von Däniken, joka on itsekin ollut taas vauhdissa kun kerran kiinnostusta on ilmennyt.

Mistä oikein on kyse? Kuka ihme on Erich von Däniken, ja mitä tekemistä hänellä on Hollywoodin kanssa? Kyllä, Hollywoodin, sillä sielläkin hänen salaliittoteoreettista jumalsanomaansa on viety eteenpäin suurimmalla budjetilla.

Sensaatio Suomessakin

”Liian voimakas mielikuvitus?” Näin ihmetteli Forssan Lehti

”Näkikö profeetta Hesekiel ihmeen vai avaruuslaivan?”, kyseli Savon Sanomat.

”Kirja epäilijöille”, tiivisti Keskisuomalainen.

Otsikot ovat vuosilta 1968 ja 1969. Silloin sveitsiläinen Erich von Däniken (s. 1935) oli sensaatio. Suomessakin yli sadantuhannen painosmääriin yltänyt entinen hotellinjohtaja Erich von Däniken tuli julkisuuteen loppuvuodesta 1968, jolloin kauppoihin saatiin maailmalla vuoden alussa julkaistu teos Vieraita avaruudesta.

Kakarat tietysti sekosivat ufoihin, avaruuden vieraisiin ja ajatukseen, että ihmisen kehitys ja saavutukset pyramideista kadonneeseen Atlantikseen olivatkin avaruusmuukalaisten, noiden myyttien ja uskontojen jumalina pitämien korkeampien olentojen aikaansaannosta.

Dänikenin mukaan maapallo ihmisineen on jonkinlainen koelaboratorio, jonne elämä ja kulttuuri on istutettu ja jota myös seurataan. Myyttien, uskontojen, arkeologisten kohteiden ja muun materiaalin tutkiminen paljastaa tämän. Maailmaan on kaiken lisäksi kätketty tietoisesti tänne jätettyjä viestejä suurilta muinaisilta, jotka eivät ole samoja kuin Lovecraftin muukalaiset, mutta niitä ei vain ole vielä löydetty. Tai sitten ei ole kerrottu.

Mitä Hesekiel näki?

Puolen vuosisadan takainen ufokuumeen aiheutti kustantajissa vipinää. He ryhtyivät julkaisemaan ufokirjoja, joista keskusteltiin lehdissä, radiossa ja televisiossa. Merkittävin julkisuuspiikki koitti kun 80 000 tuhannen painoksena leviävä Mitä Missä Milloin vuosimallia 1969 käsitteli asiaa kahdella sivulla. Juttu kertoi menneisyyden vierailijoista.

Samana vuonna julkaistiin myös kolme ufokirjaa. K. Göstä Rehnin Lentävät lautaset ja Frank Edwardsin Lentävien lautausten arvoitus käsittelivät aikalaishavaintoja. Merkittävin tapaus oli Kirjayhtymän julkaisema Vieraita avaruudesta, Dänikenin esikoisteos, joka oli jo kansainvälinen myyntimenestys.

Dänikenin villin teorian mukaan joskus kaukaisessa menneisyydessä avaruudesta lensi tänne vieraita, jotka ryhtyivät jalostamaan geneettisesti ihmistä. Alkuasukkaat pitivät vieraita jumalina ja alkoivat palvoa heitä. Myytit kautta maailman ja tietysti meidän Raamattumme tarinat Elian tulivaunuista ja Hesekielin näyistä alkaen, kantoivat todisteita sieltä tänne.

Uuden ajan tarun houkuttelevyyden syy on ilmeinen. Tämähän on uskontoa toisin keinoin. Me olemmekin tulleet jostain kaukaa, olemme itsekin jumalten jälkeläisiä. Ehkä me joskus palaamme kaukaiseen, avaruudelliseen kotiimme, isiemme luokse.

Ensimmäisen kohtaamisen tarinat

Näin myytit saivat selityksensä. Evoluutioteorian aukkopaikatkin täyttyvät. Niin uskonto kuin tiedekin ratkeavat jumamilla.

Esihistorialliset luolamaalaiset, valtavat tasankokuviot Perussa, Raamatun kertomukset Jumalan pojista, antiikin Kreikan ja muinaisen Intian myyttiset tarinat lentävistä yliolennoista, Egyptin ja latinalaisen Amerikan pyramidit, Pääsiäissaaren patsaat ja monet muut kuvat, rakennelmat ja tarut ovat alkuperäisen kohtaamisen mykkiä todistajia.

Dänikenin strategia oli ja on sama kuin salaliittoajattelussa myöhemmin: lukijan on vain uskottava, että näin on. On asetettava kyseenalaiseksi kaikki, mitä aiemmin on ajateltu. On siis tultava uskoon ja nähtävä totuus.

Prometheus ja jumalan sormi

Jumalten merkkejä? Todisteita jumalista. Jumalten hämärä. Mahdottomat totuudet. Mayojen astronauttijumalat. Historia on pielessä.

Sellaisia ovat Dänikenin kirjojen nimet jos ne suoraan kääntää. Dänikenin ajattelun mukaan juuri avaruusjumalten tulo selittää ihmisen kehityksen ja etenkin kehityshyppäykset. Tarina Prometheuksesta, tulen ja kulttuurin tuojasta, sai scifi-vaipan.

Dänikenin uusin kirja kääntyi englanniksi muotoon The Gods Never Left Us (2018), ja se on ensimmäinen suora jatko-osa 50 vuotta täyttävälle Vieraita avaruudesta -klassikolle. Kirjailija myöntää itsekin, että turhan monet hänen teoksensa ovat sittemmin olleet vain vanhan materiaalin uudelleenjärjestelyjä.

Däniken palasi julkisuuteen jo 90-luvulla työstäen useita teoksia, jotka käytännössä olivat – musiikkitermein – uudelleenmiksauksia ja remasterointeja.

Dänikenin tuoreimpien väitteiden mukaan maailman poliittiset, uskonnolliset ja tieteelliset valtiaat ovat halunneet tukahduttaa tiedon. Muukalaisten vierailun myöntäminen nimittäin tuhoaisi maailmanuskonnot, ajatuksen darwinilaisesta evoluutiosta ja valtakeskittymät maallisen ja hengellisen läänin puolella: ”Pian skeptikkojenkin on tajuttava, ettei vain massoja vaan myös tiedettä itseään on suojeltava avaruusvierailijoilta. Tiede vaatii sensuuria siinä kuin myös massojen hyväksyntää.”

”Ihminen on geneettisesti manipuloitu”, arvelee Däniken. Jumalan sormi kosketti meitä.

Dänikenin sanoma lankeaa otolliseen maastoon. Viihdekulttuuri on tasoittamassa tietä. Dan Brownin ja hänen seuraajiensa kirjat ovat omalta osaltaan tasoittaneet tietä salaliittohuuman nostatuksillaan.

Internet, joka on aina oikeassa, tietää: kaikki mitä tiedämme on väärin. Meitä huijataan ja vedätetään. Niin on tehty aina.

Koululainen kyseenalaistaa

Zofingen on muurien takana piilotteleva mysteerikaupunki Aargaun kantonissa, Sveitsissä. Muinaisen luostarin kotipaikkana sillä on oma henkevä historiansa, joka vaikutti väkevästi roomalaiskatolisen perheen poikaan Erich Anton Paul von Dänikeniin (s. 1935). Paleokontakti-teoriaksi kutsutussa ja astronauttijumalten visiossa onkin jotain perustavanlaatuisesti uskonnollista.

Koululaisena Erich-poika kyseenalaisti opetuksen uskonnolliset tarinat ja kiinnostui sekä tähtitieteestä että scifi-leffojen ja -kirjojen kaupallistamasta ufoilmiöstä. Elettiin aikaa ennen avaruuslentoja, mutta pojan mieli liiteli jo kauempana galakseissa.

Saatuaan potkut koulusta Däniken matkusti Egyptiin, josta hänet palautettiin petossyytteet niskassaan. Egyptin kulttuuri, pyramidien ihmeet ja mystiset kuvaukset jumalista jäivät mieleen.

Däniken työskenteli johtajana hotelli Rosenhügelissä, Sveitsin Davosissa. Vapaat kuluivat hypoteesin hiomisessa ja aineiston keruussa.

Vieraita avaruudesta muutti elämän. Dänikenistä tuli kansainvälinen julkkis. Sanoma sopi hyvin uushenkisyyden, intialaisbuumin ja new agen aikakaudelle: Jumalat kävivät kerran, ja he lupasivat eräänä päivänä tulla takaisin.

Valmistautukaa.

Dänikenintauti iskee

Jo vuonna 1970  arvostettu Der Spiegel -lehti antoi Däniken-hypelle tautiluokituksen: Dänikitis.  Hotellinjohtajana tekemiensä petosten vuoksi kolmen ja puolen vuoden tuomion saanut Däniken kirjoitti vankilassa toisen bestsellerinsä Takaisin tähtiin, joka suomennettiin vuonna 1970. Vapauduttuaan Däniken havaitsi, että tilille alkoi tulla esikoisteoksesta huomattavia korvauksia. Mies luopui päivätyöstään, maksoi velkansa ja ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Dänikenintauti oli ainakin luojalleen melko hyvä bisnes.

Asia oli ilmassa muutenkin. Tiedemies ja kirjailija Carl Sagan oli spekuloinut avaruuden muukalaisten käynneillä. Dänikeniä hän tosin ei sulattanut. Tiedemies tunnisti huuhaamaakarin.

Dänikenin suosio oli huipussaan 1970-luvun alussa, jolloin ufologia oli nouseva pseudotiede varsinkin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Neuvostoliitossa. Suomessakin oltiin ajan hermolla kirjallisuudessa. Tapani Kuninkaan Ufoja Suomen taivaalla (1970) ja J. Allen Hynekin Ufot toden rajamailla (1973) lisäsivät kiinnostusta aiheeseen.

Alien-porukan pyramidismia

Däniken on ennen muuta taitava bisnesmies. Hänen merkityksensä tieteiskuvitelmien ja -viihteen historiassa on vankka. Ridley Scott on kertonut, että Alien-sarjaan kuuluvat elokuvat Prometheus (2012) ja Alien: Covenant (2017) saivat Dänikeniltä vaikutteita.

Scott ei lähtenyt tyhjästä, sillä alkuperäisen Alien-tarinan kirjoittaja Ronald Shusett oli Däniken-miehiä, samoin käsikirjoittaja Dan O’Bannon. Yhdessä he panivat alkuperäiseen käsikirjoitukseen pyramidien symboliikkaa suoraan Dänikeniltä. Alien-planeetalta löytyi pyramidi-muotoja ja egyptiläisen tapaista hieroglyfiä. Alien-munatkin lymysivät pyramidin pohjalla.

Enemmän Howard Hawksin miesviihteen kannalla ollut tuottaja Walter Hill kuitenkin käytti veto-oikeuttaan ja teemat jäivät kuplimaan pinnan alle, joskin tuotannonsuunnittelija Chris Foss otti konseptikuvissaan Chariots of the Gods -vapauksia

Niin, ja Dänikenin maanmies H.R. Giger, hän oli hyvin kiinnostunut Dänikenin ideoista. Hän sai Dänikenin keräämistä kuvista innoitusta.

Mutta Hillin skeptinen asenne ”kaikkea sitä Dänkiken-paskaa” kohtaan ja huuhaalta vaikuttavaa ”pyramidologiaa” kohtaan säilyi. Uudemmissa jaksoissa on sitten palattu dänikeniläisyyteen ja kvasimytologisen pyramidi-hassuttelun juurille kun ihmiskunnan taistelevat avaruuslaivaupseerit ja tutkijat korporaatiorahan tuella lähtevät etsimään ihmisen juuria tähtiä takaa ja törmäävät julman välinpitämättömien jättijumaluuksien kylmyyteen.

Indiana Jones – Dänikenin oma arkeologi

Amerikkalaistutkija Peter Hiscock julkaisi vuonna 2012 artikkelin Cinema, Supernatural Archeology, and the Hidden Human Past, jossa hän tutkaili Dänikenin pohjalta kirjojen ”yliluonnollisen arkkitehtuurin” ja ihmiskunnan salatun menneisyyden teemoja elokuvissa.

Tutkija näkee Dänikenin ja fantastisen pseudoarkeologian jälkiä myös Indiana Jones -sarjassa sekä myös kahdessa ensimmäisessä Tomb Raider -elokuvassa.

Mikään tai kukaan ei varmasti ole jännittävämpi tapaus kuin Percy Harrison Fawcett (1867-1925), Brasilian sademetsässä kadonnut arkeologi, joka oli Indyn varsinainen esikuva. Hollywoodin B- ja serial-putiikkien tekemät jatkosarjaelokuva tai vaikka Fritz Langin Hämähäkit (1919) ovat elokuvahistoriallisia Indy-vaikutteita.

Ohjaaja Steven Spielberg, käsikirjoittaja David Koepp sekä tuottaja ja idean isä George Lucas antoi Dänkenin tulla tosissaan tykö vasta Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta -elokuvassa vuonna 2008. Siinä vauhdikas arkeologia, varhaiskulttuurien salaisuudet ja muinaiset jumalastronautit vasta löysivät avoimesti toisensa.

Roland Emmerich on uskossa

Saksalaissyntyinen elokuvamoguli Roland Emmerich on kuitenkin faneista aivan omassa sarjassaan. Mies on avoimesti tunnustanut että elokuvat Tähtiportti (1994), Independence Day – Maailmojen sota (1996), 10 000 BC (2008), 2012 (2009) ja Independence Day: Uusi uhka (2016) ovat ammentaneet Dänikeniltä. Eikä vain ammentanut, sillä Emmerich on kertonut, että hän uskoo Dänikenin jutut. Jotkut toimittajat tosin ovat väittäneet, että Emmerich tunnustaa uskonsa kieli poskella. Mutta miksi hän niin tekisi?

Alien vs. Predator -elokuvissa (2004 ja 2007) mennään kohti samaa mysteeriä, sillä taustalla häärivät alku-Alienin voimahahmot Dan O’Bannon ja Ronald Schusett.

Niin ikään neljässä Predator-elokuvassa (1987-2018) on samaa pohjaa. Vielä vähemmän ihmeellistä onkin sitten se, että lukemattomat videopelit ovat viittoilleet Däniken suuntaan. Pelit ovat kauttaaltaan olleet Alien- ja Predator-saagojen vallassa, eikä Emmerichin Tähtiportin pohjalta väännetty Stargate-sarja (1997-2007) ja sen jatkosarjat ole mitenkään vähäisiä vaikuttajia pelintekijöille.

Viihdettä vai kreationismia?

Dänikenin kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti yli 60 miljoonaa kappaletta. Pseudohistoria, pseudoarkeologia ja pseudotiede myyvät. Jumalten paluuta saadaan selvästikin vielä odottaa, mutta Erich von Däniken on tullut takaisin.

Tavanomaiset ilonpilaajat eli skeptikot ja heidän Skepsis-yhdistyksensä julkaisuineen ovat aina olleet Dänikenistä tohkeissaan mutta eivät hyvällä. Kuulat hukataan heti kun pseudoarkeologia nostaa päätään.

Smithsonian-instituutti lehtineen ja verkkosivuineen aloitti vastakampanjan kun Ancient Aliens -sarja alkoi. Syyn voi ymmärtääkin, koska muinaisten astronauttien popkulttuurimyytin taustalla voi nähdä kreationismin kavalan aatteen. Maailma on kuin onkin luotu, ja arkeologiakin ja evoluutiotiede ovat väärässä valtavan hitaiden, aikausia vievien muutosten teoriassaan.

Huolen ymmärtää. Mutta valtaosa, tieteellisesti arvioituna 99,98 prosenttia ihmisistä, ottaa gänikenismit mieltä kiihottavana viihteenä eivätkä tosissaan. Jos jotkut amerikkalaiset ovat vakavissaan, se on heidän ongelmansa. Kertokaa niille, etteivät lelut elä eivätkä elefantit lennä.