Uusimmat

Arvostelu: Harrison Fordin tähdittämä Erämaan kutsu olisi toiminut paremmin animaationa

27.02.2020 19:55 Aki Lehti

Jack Londonin klassikkoon perustuva, ties kuinka mones elokuvaversio Erämaan kutsusta on epätasainen näytelmäelokuvan ja tietokoneanimaation sekasikiö.


Ensi-ilta: 28.02.2020.
Alkuperäisnimi: The Call of the Wild
Ohjaus: Chris Sanders
Käsikirjoitus: Michael Green
Pääosissa: Harrison Ford, Dan Stevens, Omar Sy, Karen Gillan
Pituus: 100 minuuttia
Ikäraja: K12


Jack Londonin vuonna 1903 julkaistu The Call of the Wild – Erämaan kutsu on edelleen upea kirja ja syystäkin monien suosikki hänen teoksistaan. Se on ylistys luonnolle ja eläimille sekä kuvaus Klondiken kultakuumeesta, jonka London kirjoitti vietettyään vuoden verran karuissa olosuhteissa.

Tällä kertaa kirjan on muokannut ja siivonnut elokuvakäsikirjoitukseksi Michael Green. Ensimmäinen elokuva-adaptaatio ilmestyi jo vuonna 1923. Sen jälkeen kertomus on nähty muun muassa Clark Gablen, Charlton Hestonin ja Rutger Hauerin tähdittäminä vuosina 1935, 1972 ja 1997.

Nyt ohjaajana toimii Chris Sanders, joka tunnetaan muun muassa Lilo & Stitch – ja How to Train Your Dragon -animaatioista. Erämään kutsu on myös suurilta osin animaatio, sillä pääosassa oleva Buck-koira ja muut otukset on toteutettu kokonaan tietokonetehosteina. Elukat yrittävät näyttää realistisilta, mutta ne on myös laitettu ilmehtimään kuin ihmiset, joka viimeistään pilaa illuusion täysin.

Oikeiden ihmisten ja CGI-luomusten sekoitus on hämmentävän sekava. Buck-koiruus on tietyllä tavalla Leijonakuningas-uusintaversion eläinten vastakohta, sillä se on aivan liian ilmeikäs. Muilta osin koira näyttää suunnilleen realistiselta, mutta ei millään tavoin aidolta, vaikka se onkin tehty suunnilleen niin hyvin kuin mihin nykyteknologia pystyy. Eläin on silti täysin eloton.

Elokuvaaja Janusz Kaminskin taltioimat kuvat ansaitsevat kuitenkin kehut, sillä lumiset maisemat ovat paikoin oikein komean näköisiä.

Erämaan kutsun tarina lienee kaikille tuttu – rikkaan kalifornialaisperheen hemmoteltu, mutta todella vahva Buck-koiruus siepataan työjuhdaksi Kanadaan. Ensin se päätyy kiltin Perraultin (Omar Sy) omistukseen jakamaan postia osana koiravaljakkoa. Sen jälkeen jo jonkin verran kirjan tarinasta poikkeavassa osuudessa Buck joutuu kultaa etsivien ilkiöiden rääkättäväksi. Harrison Fordin esittämä John Thornton tulee kunnolla mukaan kun leffaa on kulunut lähemmäs tunti.

Se ei oikeastaan haittaa, sillä koiran tarinahan tämä on. Juopottelevan Thorntonin myötä leffa hyytyy paikoilleen esittelemään poikansa menettäneen miehen ja koiran ystävyyttä. Ukko joutuu laittamaan korkin kiinni, koska koira ei diggaa dokaamisesta. Pikku hiljaa otus löytää kuitenkin sisäisen villieläimensä lähellä liikkuvan susilauman ansiosta. Loppu tulee oudon töksähtäen, sillä lapsiyleisölle suunnatussa versiossa ei nähdä alkuperäisasukkaiden suorittamia väkivallantekoja.

Tarinasta on muutenkin siivottu suunnilleen kaikki hurjimmat tapahtumat pois, vaikka koirat melkoista kyytiä välillä luonnossa seikkaillessa saavatkin. Se on tietysti yksi syy miksi eläimet on toteutettu tietokoneella.

Huvittavinta leffassa on silti se, että muun muassa Ruben Östlundin upeasta The Square -elokuvasta ja Apinoiden planeetta -leffoista tuttu Terry Notary on ensin toiminut Fordin vastanäyttelijänä liikkeenkaappauspuku päällään, jonka perusteella Buck on animoitu. Jos jotain haluan nähdä, niin Fordin hellimässä ja silittämässä siniseen asuun pukeutunutta Notarya Kanadan lumisissa maisemissa. Tähän hätään löytyi vain tämä pätkä ihmisnäyttelijästä esittämässä animoitua koiraa, joka löytää sisäisen villieläimensä.

Ford on sama murisko kuin Star Wars: The Force Awakensissa ja Blade Runner 2049:ssä, eikä vaivaudu oikeastaan edes näyttelemään. Ei leffa moista vaadikaan, mutta hänen kertojaäänensä on melkein yhtä elämään kyllästyneen kuuloinen kuin alkuperäisen Blade Runnerin teatteriversiossa. Buck-koira voi olla vaikka kuinka innoissaan digikuola roiskuen, mutta Ford soundaa siltä kuin nukahtaisi hetkenä minä hyvänsä. Tai ehkäpä ideana onkin ollut laittaa mies kuulostamaan siltä kuin hän lukisi iltasatua.

Erämaan kutsu on silti vallan passelia viihdettä lapsille, jossa on kuitenkin jättibudjetistaan huolimatta tv-leffamainen tunnelma. Disneyn nykyään omistaman 20th Century -studion elokuvan olisi ehkä voinut julkaista suoraan Disney Plus -suoratoistopalvelussa.

ERÄMAAN KUTSU

”Saman nimiseen klassikkoromaaniin perustuva Erämään kutsu olisi taatusti toiminut paremmin animaationa.”

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat