UUSIMMAT

Arvostelu: Ydinvoimalaonnettomuudesta kertova HBO:n Chernobyl on kevään parhaita uutuussarjoja

12.05.2019 17:48 | Aki Lehti

Chernobyl-minisarja nostaa pääosaan ihmiset, joiden uhrausten ansiosta vielä suurempi katastrofi onnistuttiin estämään. 

HBO:n ja englantilaisen Sky-kanavan yhteistyönä tekemä Chernobyl-sarja on yksi kevään yllättäjistä. Viisosainen minisarja onnistuu esittelemään Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ja sen seurauksista jotain uutta, lähestymällä aihetta yksilötasolla.

26. huhtikuuta vuonna 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa lähellä Prypjatin kaupunkia tapahtunutta onnettomuutta seurataan niin valtion virkamiesten, pelastushenkilökunnan, palokunnan, voimalan työntekijöiden kuin tiedemiestenkin näkökulmasta. Ison rahan tuotanto onnistuu olemaan todella jännittävä kertomus koko kestonsa ajan, joka alkaa onnettomuuspäivästä ja jatkaa tarinaa siitä muutaman vuoden eteenpäin.

Todella hämmentävää on se, että sarjan hienosta käsikirjoituksesta vastaa Craig Mazin, joka on aiemmin rustannut muun muassa The Hangover -roskaelokuvien kaksi jatko-osaa. Hän on nähnyt melkoisesti vaivaa saadakseen kertomuksensa pienimmätkin faktat oikein. Ruotsalaisohjaaja Johan Renckin käsissä monella eri tasolla liikkuvan tarinan kaikki osat kietoutuvat saumatta yhteen.

Chernobyl on valtavia uhrauksia tehneiden sankarien tarina, jotka onnistuivat estämään vielä suuremman katastrofin. Kaikista heistä suuri yleisö ei ole ehkä koskaan kuullutkaan. Se on myös valehtelijoiden tarina, kertomus Neuvostoliitosta, jossa kaikki on valtaapitävien mukaan enemmän kuin hyvin ja moista ydinvoimalaonnettomuutta ei voi tapahtua. Aluksi valtio yritti pitää onnettomuuden salaisuutena, mutta tämän luokan katastrofia ei edes suuri ja mahtava Neuvostoliitto onnistunut piilottelemaan kuin hetken. Jatkuva valehtelu ja kaiken negatiivisen salailu on normikäytäntö. KGB on yhä voimissaan, joten yksikin väärä sana tai julkilausuttu salaisuus on hengenvaarallista.

Käsikirjoittaja Mazin nostaa pääosaan Valeri Legasovin, neuvostoliittolaisen ydinfyysikon ja Venäjän tiedeakatemian jäsenen, joka toimi ydinvoimalaonnettomuuden tutkinnanjohtajana. Hänen roolissaan nähdään Jared Harris. Boris Štšerbina (Stellan Skarsgård) johtaa tutkimuskomiteaa, joka ei aluksi tajua onnettomuuden vakavuudesta tai edes säteilyn vaarallisuudesta yhtikäs mitään.

Tietysti Chernobyl ottaa taiteellisia vapauksia, eivätkä kaikki asiat tapahdu kuten tosielämässä. Pienet muutokset eivät kuitenkaan häiritse liikaa, vaan ovat ymmärrettäviä draaman kaaren takia. Niitä jotka tuntevat Tšernobylin tarinan läpikotaisin ärsyttää aivan taatusti Emily Watsonin esittämä täysin keksitty hahmo, valkovenäläinen tiedenainen Ulyana Khomyuk.

Sarja kyllä kertoo hänen olevan fiktiivinen luomus, mutta vasta aivan lopussa. Kertomuksen kannalta ratkaisu on silti välttämätön, sillä muuten mukana olisi aivan liikaa hahmoja. Watsonin hahmo on yhdistelmä lukuisista tiedeyhteisön jäsenistä, jotka auttoivat onnettomuuden syiden selvittämisessä ja totuuden tuomisessa päivänvaloon. Moisen infon olisi voinut lätkäistä jo ensimmäisen jakson loppuun, eikä vasta viimeisen jakson lopputeksteihin.

Tapahtumia seurataan myös esimerkiksi palomies Vasili Ignatenkon (Adam Nagaitis) ja hänen vaimonsa Ljudmilan (Jessie Buckley) kautta. Vasili saapuu sammuttamaan voimalapaloa yhdessä kollegoidensa kanssa kuin mitä tahansa tulipaloa ja saa saman tien tappavan säteilyannoksen.

Erityisesti Harrisin ja Skarsgårdin näyttelijäntyötä ei voi kuin ihailla. Kummankaan esittämä hahmo ei ole aivan perinteinen sankari, ei varsinkaan Skarsgårdin näyttelemä Štšerbina, joka on koko elämänsä ajan noudattanut ja antanut käskyjä, piittaamatta mahdollisista seurauksista. Tutustuessaan paremmin Harrisin Legasoviin hän ymmärtää, että tässä tapauksessa puolueen perinteinen ja virallinen linja ei toimi. Legasov saa kaiken tarvitsemansa avun onnettomuuden jälkeen, ja miesten omituinen ystävyys tuntuu täysin aidolta.

Harris on aina ollut hieno näyttelijä, mutta Legasovin rooli on hänen uransa parhaita. Näyttelijä onnistuu tuomaan tilanteen vakavuuden ja hahmonsa kohtaamat haasteet ilmi ilman, että sanoo niitä edes ääneen. Hän on esittänyt vastaava rooleja ennenkin, mutta Chernobylissa miehen jokainen pieni ele ja ilme on merkittävä. Eräässä kohtauksessa Legasov toteaa turhautuneena heidän yrittävän korjata pieleen menneitä asioita, joita ei ole tapahtunut maailmassa koskaan ennen. Katsoja on kuitenkin tajunnut asian näyttelijän hillitystä elekielestä jo paljon aiemmin.

Kaikki sarjan hahmot puhuvat englantia, mutta onneksi heitä ei ole laitettu vääntämään kieltä venäläisellä aksentilla. Suurin osa näyttelijöistä on englantilaisia, joiden brittimurteet viestivät jonkin verran hahmojen sosiaalisesta asemasta. Tyylin olisi tosin voinut viedä vielä paljon pidemmälle, kuten esimerkiksi HBO:n Roma-klassikkosarjassa.

Lavasteet, puvustus ja kuvaus ansaitsevat erilliset kehut. Studion lisäksi Liettuassa kuvattu sarja näyttää juuri siltä kuin kuuluukin. Kaikki on tehty viimeisen päälle, aina voimalan kontrollihuoneesta ilmakuviin hylätystä kaupungista.

Itse onnettomuudesta on helppo tehdä kiinnostavaa katsottavaa, mutta sarjan pääpaino on kaikessa mitä tapahtui sen jälkeen.

Inhimilliset virheet, virkamiesten ja politikkojen häpeällinen toiminta, ydinreaktorin toimintaperiaatteet tai loputon byrokratia eivät ehkä kuulosta kovin jännittäviltä tv-sarjan aiheilta. Tekijät onnistuvat kuitenkin kasaamaan niistä yhden tämän kevään parhaista uutuussarjoista. Aihe ja päähenkilöiden kohtalot ovat synkkiä ja onnettomuuden vaikutukset hirvittävät, mutta lopussa kyse on kuitenkin uskosta ihmiseen ja kykyyn tehdä hyvää.

Chernobyl sai ensi-iltansa tiistaina 7. toukokuuta. Uudet jaksot tulevat tarjolle HBO Nordiciin aina tiistaisin.