Arvostelu The Peripheral -sarja on fiksua scifiä, joka tarjoaa liikaakin korkealentoisia ideoita
William Gibsonin kirjaan perustuva ja Chloë Grace Moretzin tähdittämä The Peripheral on komea ja haastava tieteissarja.
Prime Video mainostaa uutta The Peripheral -tieteissarjaansa Westworld-luojien Lisa Joyn ja Jonathan Nolanin nimillä, jotka toimivat vain sen tuottajina. Sarja pohjautuu tieteiskirjailija William Gibsonin vuoden 2014 saman nimiseen romaaniin, ja sen luojana ja showrunnerina toimii Scott B. Smith.
Gibsonin alkuperäisteos oli paluu juurille, noiria ja cyberpunkia sekoittava murhamysteeri, joka loikki ees taas ajassa ja virtuaalitodellisuuksissa.
Kolmen ensimmäisen jakson perusteella The Peripheral on hieman epätasainen tekele. Se on ängetty turhan täyteen ideoita ja juonikoukeroita, mutta kirjan tarinaa ei ole muokattu radikaalisti. Sarja etenee sen verran verkkaisesti, ettei 500-sivuisen romaanin koko kertomusta ole ilmeisesti tarkoitus mahduttaa kahdeksasta jaksosta koostuvaan ensimmäiseen tuotantokauteen.
Ensimmäisten episodien aikana keskitytään luonnollisesti laittamaan palikoita paikoilleen. Niiden perusteella on hankala sanoa kuinka paljon tv-versiossa on mukana Gibsonin syvällisempää pohdintaa. Sarja ei ainakaan väännä mitään rautalangasta, vaan laittaa katsojan pohtimaan mysteereitään, joihin kaikkiin tuskin saadaan koskaan vastausta.
The Peripheral on osittain rehellistä hard scifiä, johon sekoittuu kuitenkin suoraviivaisempaa toimintaa ja mäiskettä. Vaikka sarja haastaakin katsojan, niin Westworldin kaltaista labyrinttia ei ainakaan ensimmäisten jaksojen perusteella ole tarjolla.
Reilun 70 minuutin mittainen pilottijakso sisältää huiman määrän informaatiota ja ideoita, joista osa esitellään pelkän dialogin kautta. Budjetti on sen verran suuri, että rohkeasti kahdessa eri tulevaisuuden maailmassa liikkuvalla sarjalla on varaa näyttää suurin osa enemmän tai vähemmän meidän todellisuudestamme eroavista tapahtumapaikoista.
Vuoteen 2032 sijoittuvan kertomuksen keskiössä ovat Pohjois-Carolinassa sijaitsevassa pikkukaupungissa asuvat Flynne (Chloë Grace Moretz) ja veljensä Burton (Jack Reynor). Lähitulevaisuuden maailmaa pyörittävät jättiyhtiöt. Työläisille tarjolla ei ole kuin hanttihommia, joilla ei esimerkiksi makseta sisarusten sokean ja vakavasti sairaan äidin lääkkeitä.
3D-tulostamossa työskentelevä Flynne ja ex-merijalkaväen sotilas Burton hankkivat lisätuloja pelaamalla virtuaalitodellisuuteen sijoittuvia pelejä. Flynne on sisaruksista taitavampi, mutta heidän yhteinen peliavatarinsa on Burtonin näköinen.
Hämärä lafka lähettää sisaruksille simulaation, joka on jotain aivan muuta kuin pelkkä peli. Se siirtää Strange Days -elokuvan mieleen tuovan päähän aseteltavan metallihäkkyrän avulla ihmisen tietoisuuden kokonaan toiseen paikkaan ja aikaan.
The Peripheralin futuristisempi tarina sijoittuu simulaation avulla 2099 Lontooseen. Virtuaalitodellisuus tuntuu Flynnen mielestä aivan liian aidolta, sillä sen sisällä voi kokea kaiken kuten meidänkin maailmassamme, kipua myöten. Aparaatti on periaatteessa aikakone, sillä siihen kytketyn tietoisuus päätyy tulevaisuuden Lontoossa androidikehon sisään.
Flynne tajuaa vekottimen olevan vaarallinen, mutta sen testaamisesta maksetaan niin ruhtinaallinen palkkio, että sisarukset päättävät jatkaa 70 vuoden päähän sijoittuvaa seikkailua. Pian Flynnen avatar on sekaantunut dystooppisessa tulevaisuudessa murhamysteeriin ja saa peräänsä mystisen Research Institute -jättikorporaation pahikset.
The Peripheralin ensimmäinen jakso on oikein mainio, mutta sen jälkeen vauhti hyytyy. Kolme ensimmäistä episodia on ohjannut muun muassa Cube-elokuvasta tuttu Vincenzo Natali.
Mukana on niin paljon muista tieteisteoksista tuttuja ideoita, että hetkittäin sarja tuntuu mashupilta. Tv-versio jatkaa ainakin nelosjakson nimen perusteella suht uskollisena kirjalle. Mukaan tulee vielä korkealentoisempia juonikuvioita sekoittamaan katsojan päätä. Kyse on jostain paljon suuremmasta kuin yhdestä murhamysteeristä.
The Peripheral näyttää pääosin mainiolta. Vuoden 2032 Yhdysvaltojen pikkukaupunki ja ympäröivä maaseutu eroaa meidän maailmastamme lähinnä teknologialtaan, jota ei kuitenkaan nosteta pääosaan. Vuoden 2099 Lontoo on vieraampi paikka, jonka futuristisesta maailmasta tekee erityisen ahdistavan ihmisten vähäinen määrä. Melkein tyhjälle metropolille tarjotaan hyvä selitys.
Ajan ja paikan lisäksi The Peripheral hyppii tunnelmasta toiseen, vähän turhankin vauhdikkaasti. 2030-luvun pikkukaupungin arjen ja ihmissuhteiden kuvauksesta hypätään suoraan väkivaltaiseen tulevaisuuteen, jossa revitään esimerkiksi silmiä irti päästä melko yököttävässä kohtauksessa.
Näppärästi lavastetun ja tehosteilla tuunatun maailman parhaimpia hahmoja ovat näyttelijäntyön ansiosta Moretzin esittämä Flynne, sekä Eli Goreen näyttelemä Conner Penske. Hän on myös sotaveteraani, joka on menettänyt toista kättä lukuun ottamatta kaikki raajansa.
Pensken tavoin myös Jack Reynorin näyttelemä Burton-veli on tuunattu teknologialla supersoturiksi. Teknologiasta on apua pahisten päätyessä jahtaamaan Flynneä myös heidän nykyhetkeensä. Sotilaat on aikoinaan värvätty samalta alueelta, jossa entiset koulukaverit asustelevat myös veteraaneina. Pieni armeija on hetkessä kasassa ja ampuu sen enempää kyselemättä sisarusten kotitilalle hyökkääviä ihmisiä hengiltä. Vanhoilla koulukavereilla on käytössä vaikka minkä sortin futuristista asetta ja vempainta. Puolustautuminen on turhankin helppoa.
Tulevaisuuden Lontoon tapahtumien vaikutusta nykyhetkeen ei avata ainakaan vielä tässä vaiheessa lainkaan. Syy miksi Research Institute ylipäätään haluaa Flynnen hengiltä on vain yksi sarjan lukuisista mysteereistä.
The Peripheral ei ole koukeroissaan läheskään yhtä monimutkainen kuin Westworld tai vaikkapa Netflixin The Dark. Sarja kasaa silti aikamatkustuksen ja teknologian aiheuttaman paranoian oheen heti alkuun turhan monisyisiä juonikoukeroita.
Monisyinen on William Gibsonin alkuperäisteoskin, jonka syvyyksistä löytyy helposti ajatuksia herättävä ja kiinnostava tarina. The Peripheral -sarjan kolme ensimmäistä jaksoa ovat visuaalisesti komeita, mutta tuovat turhan vauhdilla kertomukseen liian monta ideaa.
Toivottavasti aikamatkustus, nanoteknologia, cyberpunk-estetiikka, tappaja-androidit, virtuaalikehot ja ääriväkivalta muodostavat sarjan edetessä koherentin kokonaisuuden. Fiksua scifiä ei voi olla koskaan liikaa.
The Peripheral -sarjan kaksi ensimmäistä jaksoa tulivat tarjolle Amazon Prime Videoon perjantaina 21. lokakuuta. Uudet jaksot ilmestyvät aina perjantaisin.
