TOP 5: Parhaat elokuvat H.P. Lovecraftin kauhutarinoista – Katso nämä Nicolas Cagen tähdittämää Color Out of Spacea odotellessa

04.02.2020 14:10 | Tuukka Hämäläinen

Uusi Lovecraft-filmatisointi Color Out of Space saapuu Suomessa elokuvateattereihin ensi viikolla.

Nicolas Cagen tähdittämä Color Out of Space on nostanut odotuksia jo trailerin perusteella, etenkin kun kulttikirjailija H.P. Lovecraftin teoksista on tehty maailmansivu enemmän tai vähemmän kehnoja filmatisointeja. Uutukaista odotellessa listasimme viisi parasta tulkintaa Lovecraftin kertomuksista.

Mukaan otimme vain teoksia, jotka perustuvat suoraan Lovecraftin tarinoihin. Mukaan eivät siis päässeet elokuvat, joissa on vain jonkinmoisia Lovecraft-vaikutteita tai viittauksia Cthulhu-mytologiaan.

(On ehkä syytä myös huomauttaa, että valinnat ovat viime kädessä oman makuni mukaisia, eivätkä välttämättä tai todennäköisesti edusta muiden elokuvakriitikoiden tai Lovecraft-fanien näkemyksiä.)

1. Re-Animator

Alkuteos: Herbert West – elvyttäjä (1922)

Stuart Gordonin ohjaama Re-Animator (1985) ei taatusti ole kaikkien Lovecraftin ystävien mieleen, mutta juuri se tekee tästä kasarisplatterista niin mainion Lovecraft-tulkinnan. Maanisena kohkaavan Jeffrey Combsin kannattelema elokuva tekee yhdestä Lovecraftin tunnetuimmista tarinoista verisen komedian, joka on jatko-osineen paljon velkaa myös Mary Shelleyn Frankensteinille (1818).

Lopputulos ei ehkä säilytä Lovecraftin tarinasta kuin pääpiirteet, mutta sitäkin viihdyttävämpi on lopputulos.

2. The Whisperer in Darkness

Alkuteos: Kuiskaus pimeässä (1931)

H.P. Lovecraft Historical Society on vakuuttanut Lovecraft-tulkinnoillaan aivan toisella tavalla kuin Re-Animatorin tekijät. Poppoo julkaisi jo vuonna 2005 oman näkemyksensä Call of Cthulhusta, jonka he toteuttivat kuin 1920-luvun mykkäelokuvan, mutta sitä seurannut The Whisperer in Darkness (2011) on omalla tavallaan vielä onnistuneempi.

Asiaa auttaa toki se, että aineistona on yksi Lovecraftin parhaista kertomuksista, mutta tulkinnassa on paljon muutakin. The Whisperer in Darknessiin nimittäin kirjoitettiin kokonaan uusi loppuosa, joka uskaltaa ottaa vapauksia alkuperäisteoksesta ja tuoda tarinaan elokuvallisen, toiminnallisemman lopetuksen.

3. Die Farbe

Alkuteos: Väri avaruudesta (1927)

Kuten valppaimmat Night Visions -festivaalin kävijät muistavat, on Color Out of Spacesta julkaistu edellinen elokuvasovitus vuosikymmen sitten. Ohjaaja Huan Vu nimittäin tulkitsi klassikkotarinan uudella tavalla siten, että sen tapahtumat sijoitettiin Saksaan ja tarinallista rakennetta muuteltiin omaperäisesti.

Alunperin saksankielisellä nimellään Die Farbe (”Väri”) levitetyn elokuvan neronleimaus oli se, että koko elokuva toteutettiin mustavalkoisena, lukuunottamatta avaruudesta laskeunutta, arvoituksellista väriä. Lopputulos toimi yllättävän hyvin pienen budjetin indieleffaksi.

4. The Dunwich Horror

Alkuteos: Dunwichin kauhu (1929)

Uuden Color Out of Spacen ohjaaja Richard Stanley on jo kertonut, että hänellä on seuraavaksi suunnitteilla sovitus toisesta Loveraft-klassikosta, The Dunwich Horrorista. Mutta toki tämäkin tarina on ehditty filmatisoida aiemmin muutamaan kertaan, ja näistä huomattavin lienee vuoden 1970 Daniel Hallerin ohjaama elokuvasovitus.

Myöhemmin muun muassa Aikahypystä ja Battlestar Galacticasta tunnetun Dean Stockwellin tähdittämä elokuva ottaa runsaasti vapauksia Lovecraftin tarinasta, mutta se on silti katsomisen arvoinen, jos ei muuten niin 1970-luvun vaihteen psykedeelisen kuvaston ja Les Baxterin upean musiikin ansiosta.

5. The Haunted Palace

Alkuteos: Charles Dexter Wardin tapaus (1941)

Lovecraftin pisimpiin teoksiin lukeutuva, postuumisti julkaistu The Case of Charles Dexter Ward löysi tiensä valkokankaille jo yllättävän varhain. Roger Cormanin vuoden 1963 ohjauksesta tekee kuitenkin hämmentävän se, että elokuvan kerrottiin perustuvan Edgar Allan Poen tarinaan ja se on osa Cormanin Poe-elokuvien sarjaa.

Tosiasiassa Vincent Pricen tähdittämä elokuva perustuu kuitenkin suoraan Lovecraftin pienoisromaaniin, vaikka vapauksia tämäkin elokuvasovitus ottaa. Kuten tarinan tuntevat voivat arvata, Price tekee myös elokuvan tähtenä kaksoisroolin, ja hänen suorituksensa onkin kauhuklassikon parhaita puolia.