Kikin lähettipalvelu

31.03.2007 07:29 | Olli Sulopuisto

Kikin lähettipalveluMelkein kaikki Hayao Miyazakin elokuvien päähenkilöt ovat naisia. Yleensä he ovat vielä nuoria naisia, jotka keikkuvat aikuisuuden ja vastuullisuuden rajamailla. Niin on myös Kikin lähettipalvelussa, jonka nimihenkilö on nuori noita.

Kun noidat täyttävät 13, heidän on lähdettävä vuodeksi vieraaseen kaupunkiin. Tuona aikana he näyttävät osaamisensa ja vasta sen jälkeen heistä tulee oikeita noitia. Kikin ainoa taito on luudalla lentäminen, joten hän päättää perustaa lähettitoimiston.

Kiki päätyy välimerelliseltä näyttävään kaupunkiin, jonka kauppojen kyltit vaikuttavat kuitenkin kovin itäeurooppalaiselta. Miyazaki on koonnut eurooppalaisten kaupunkien suosikkipiirteistään oman idyllin, jonka tuskin on tarkoituskaan muistuttaa mitään tiettyä paikkaa.

Tutuista Miyazaki-teemoista esillä ovat jälleen nostalgia yksinkertaisempiin aikoihin, lentävät laitteet ja yleinen vekotininnostus. Lentämistä lukuunottamatta ohjaajan kiinnostuksenkohteet tuovat itse asiassa mieleen Aki Kaurismäen, joskin Miyazaki tuntuu olevan optimistisempi luonne.

Nämä piirteet toimivat kuitenkin vain taustana Kikin kasvutarinalle. Elämäniloisen tytön täytyy oppia uskomaan itseensä ja löytää voimansa. Tällä kertaa tosin ”voimien löytäminen” ei ole vain vertauskuvallista puhetta, vaan kyse on todellisista noitavoimista.

Kikin lähettipalveluKikin paras ystävä on uskollinen Jiji-kissa, jonka kuiva huumori tarjoaa elokuvan ainoat hauskat hetket. Parivaljakon suhde on tiivis, ja ensimmäiset merkit Kikin kriisistä tulevatkin juuri kissan kautta. On oikeastaan aika hämmästyttävää, että ohjaaja on tehnyt päähenkilöstä 13-vuotiaan, se kun on kovin nuori ikä näin täydelliselle itsenäistymiselle.

Miyazakin tuotannossa Kikin lähettipalvelu edustaa vähiten maagista puolta. Siinä missä Nausicaa sekä Liikkuva linna ovat selvästi mytologioiden ainesta ja Totoro sekä Henkien kätkemä eräänlaista arkimagiaa, Kiki on oikeastaan varsin tavanomainen draama, jossa tärkeintä on päähenkilön sisäinen kasvu. Juoni ei ole tälläkään kertaa pääosassa, minkä takia elokuvan loppu saattaa tuntua töksähtävältä. Hauskasti tosin tarinaa jatketaan vielä lopputekstien alla.

Totoron kohdalla suomenkielinen dubbaus toimi mainiosti, mutta nyt jokin pisti korvaan. Kenties hieman aikuisemman Kikin suuhun hyperaktiivinen animepuhe ei käänny niin helposti. Kyseessä ei kuitenkaan ole niin iso kolhu, että se haittaisi elokuvasta nauttimista.

Animaatio ja piirrosjälki ovat jälleen henkeäsalpaavan upeaa. Jo ensimmäinen kuva lukuisine tuulessa heiluvine kasveineen ottaa luulot pois. Korikon kaupunki on maalauksellinen: rakennukset, pintamateriaalit ja valo näyttävät todella hienolta.

Animaattorit ovat huvitelleet lisäämällä elokuvaan pieniä viittauksia muihin töihin. Kikin sängyltä voi bongata kovasti Totoroa muistuttavan pehmolelun ja kaupungilla liikennöi bussi, jonka kyljessä mainostetaan Ghibli-studiota.

4

Kikin lähettipalvelu
Japani 1989
S

Ohjaus ja käsikirjoitus Hayao Miyazaki
Suomenkielisen version ohjaus Pekka Lehtosaari
Pääosissa Sara Nieminen, Ilari Johansson, Elsa Saisio, Ruska Lehtosaari, Henna Hyttinen

Kesto 103 minuuttia

Muropaketin uusimmat