Paljastavat merkinnät

Barbara (Judi Dench) on vuosikymmenten kovettama, piinkova historianmaikka, joka pistää teini-ikäiset kuriin pelkällä äänensävyllään. Sisäisesti Barbara on kuitenkin yksinäinen ihminen, joka kaipaa vierelleen toisen naisen lämpöä. Täydellisen kumppanin Barbara uskoo saavansa uudesta kuvaamataidon opettajasta Shebasta (Cate Blanchett).

Sheba on Barbaran harmiksi onnellisesti naimisissa ja kahden lapsen äiti. Boheemiuden rajamailla elävä perhe säikäyttää Barbaran, mutta sitten paratiisiin luikerteleekin käärme ja Barbara on valmis hyötymään tilanteesta kaikin mahdollisin tavoin. Sheba nimittäin aloittaa suhteen 15-vuotiaan oppilaansa kanssa ja Barbara näkee tilaisuuden ryhtyä tunnontuskissaan pyöriskelevän Sheban ainoaksi uskotuksi.

Judi Dench ja Cate Blanchett eivät tarvitse elokuvamaailman palkintoja tukemaan sitä tosiasiaa, että he ovat rooleissaan erittäin hyviä ja tuhottoman vimmaisia. Dame Judin kyvyistä on osattu hyödyntää myös ilmeikäs ja selkeä ääni, joka kulkee läpi elokuvan lukien Barbaran harhaisiksi yltyviä päiväkirjamerkintöjä. Ihmisäänen rinnalle on sävelletty hurjaa musiikkia, joka tuntuu kumpuavan kokonaan toisesta ajasta ja paikasta.

Paljastavat merkinnät käsittelee kahta vaikeaa asiaa: alaikäiseen sekaantumista ja kahden naisen välistä romanttista suhdetta. Katsoja voi tykönään miettiä, kuinka erilainen elokuva olisin ja miten siihen suhtautuisi, jos alaikäinen olisi tyttö, taideopettaja mies ja ne kaksi naista suunnilleen samanikäisiä. Paljastavat merkinnät on rakennettu kokonaan eräänlaisille yleisempien fantasioiden vastakohdille, mikä tekee siitä mielenkiintoisen ja raa’alla tavalla todenmukaisen ja mahdollisen.

Seksin harrastaminen alaikäisen kanssa on hyvin arka aihe, koska siinä liikutaan lain ja moraalin kiikkerän tulkinnan ja biologisten tosiasioiden suossa. Sheba ei missään vaiheessa tee fyysistä vahinkoa oppilaalleen Stevenille (Andrew Simpson), sillä he harrastavat keskenään seksiä vapaaehtoisesti. Sheba toimii aikuisena yhteiskunnan silmissä vastuuttomasti ja rikollisesti, mutta kyllä Stevenin vahva ihastuskin ylittää välillä jonkin näkymättömän rajan, jolle Sheba ei yksinkertaisesti voi mitään.

Paljastavat merkinnät on monella tavalla arveluttava elokuva, joka kertoo epämiellyttävistä ihmisistä, mutta se ei tee siitä millään tavalla huonoa, päinvastoin. Se, että teattereihin tuodaan välillä happy endejä välttäviä tarinoita, joissa esiin nousevat muutkin hyvän elokuvan kannalta tärkeät asiat, kannattaa. Ne muistuttavat katsojia siitä, että viihdyttävän hattaraelokuvan rinnalla elävät edelleen tarinat, jotka on pakko kertoa tarinan vuoksi, eikä siksi, että teatterista voi kävellä ulos mahdollisimman kepeästi.